Agnes Sjöberg

Agnes Sjöbergin vanhemmat olivat Johan B. Sjöberg ja Karin Norrgård.[4] Vanhemmilla oli Kauhajoella edistyksellinen mallitila, jossa oli muun muassa karjanhoitokoulu ja mansikkaviljelmiä.[3][5] Agnes kävi ensin koulua kotona kotiopettajattaren johdolla ja vuosina 1900–1905 Vaasan ruotsalaista tyttökoulua. Hän olisi halunnut jatkaa ylioppilaaksi, mutta isänsä vastustuksen takia hän jatkoi opintoja Vaasan talouskoulussa. Valmistuttuaan hän hoiti vanhempiensa taloutta kolme vuotta, minkä jälkeen isä taipui ja antoi tyttärensä lukea ylioppilaaksi. Agnes Sjöberg suoritti ylioppilastutkinnon yksityisoppilaana 1911 Kuopion ruotsalaisesta yhteiskoulusta.[3]

Jo lapsena Sjöberg oli haaveillut eläinlääkärin ammatista. Hän oli seurannut kotitilansa karjanhoitokoulun opetusta ja tutustunut muun muassa karjan anatomiaan. Tätinsä avulla hän pääsi Huittisten piirieläinlääkärin John Engdahlin avustajaksi seuraamaan eläinlääkärin työtä. Harjoittelujakson päätteeksi tohtori Engdahl tunnusti olleensa ennakkoluuloinen mutta suositteli hänelle alan opintoja. Engdahlin suosituksesta Sjöbergille luvattiin opiskelupaikka Zürichin yliopistosta. Perillä Sveitsissä hän kuitenkin joutui pettymään, sillä vallankumouksellisten pelossa yliopisto oli juuri kieltänyt Venäjän kansalaisia – siis myös suomalaisia – opiskelemasta yliopistossa.[3][5]

Sjöberg sai kuitenkin Zürichin yliopistosta suosituskirjeen, jonka avulla hän pääsi aloittamaan eläinlääketieteen opinnot Saksassa Dresdenin yliopistossa syksyllä 1911. Naisopiskelija otettiin opiskelemaan koemielessä 300 miesopiskelijan joukkoon. Dresdenissä oli samaan aikaan kolmisenkymmentä muuta suomalaista eläinlääkäriopiskelijaa, jotka suhtautuivat vihamielisesti Sjöbergiin. Painostuksen takia ja päästäkseen eroon muista suomalaisopiskelijoista Sjöberg siirtyi seuraavana vuonna opiskelemaan Berliinin yliopistoon, jossa suomalaisopiskelijoita oli vain muutama. Vuonna 1913 Sjöberg anoi yliopistolta lupaa suorittaa eläinlääketieteen kandidaatin tutkinnon. Sjöbergin sukupuoli aiheutti jälleen ongelmia, sillä yliopiston sääntöjen mukaan vain miespuolinen ylioppilas saattoi suorittaa tutkinnon. Asia meni ministeriötasolle saakka, ja kesällä 1913 annettiin virallinen pätös siitä, että myös naisylioppilas saattoi Saksassa valmistua eläinlääkäriksi.[3][6]

Ensimmäisen maailmansodan syttyminen vuonna 1914 viivästytti Agnesin valmistumista kevääseen 1916. Sodan aikana hän kuitenkin saattoi työskennellä yliopiston eläinklinikalla miesten ollessa rintamalla. Valmistuttuaan hän ryhtyi tekemään väitöskirjaa ja väitteli Leipzigissa vuonna 1918. Väitöskirjan otsikko oli Klinische und chemisch-mikroskopische Untersuchungen des Augensekretes der Pferde.[3][6]

Samana vuonna kun Sjöberg väitteli tohtoriksi, hän palasi Suomeen. Hän oli kunnaneläinlääkärinä ensin Somerolla 1918–1920 ja sitten Närpiössä 1920–1923.[4] Vuonna 1923 hän lähti jälleen ulkomaille lisäoppia saamaan, ensin Lontooseen, sitten Yhdysvaltoihin ja lopulta Saksaan sekä Itävaltaan. Matkansa aikana hän tutustui alan kouluihin ja klinikoihin, teki töitä sekä harjoitti tutkimusta. Matkan tuloksena oli uusi tutkielma märehtijöiden loisista.[6] Suomeen Sjöberg palasi jälleen 1926. Hänellä oli ensin yksityiseläinlääkärivastaanotto Kauhajoella 1926–1932 ja sen jälkeen Kurikassa 1932–1935. Toimittuaan Ilmajoella lihantarkastajana vuosina 1935–1938 hän lopulta asettui Seinäjoelle, jossa hänellä oli oma eläinklinikka vuosina 1938–1955.[3][4]

Asiakkaiden keskuudessa Sjöberg oli pidetty, mutta monien eläinlääkärikollegojen kanssa välit olivat huonot. Hän riitaantui jo uransa alkuaikana Eläinlääkäriliiton pitkäaikaisen puheenjohtajan ja maatalousministeriön eläinlääkintäosaston eläinlääkintäneuvoksen Rainer Steniuksen kanssa. Eläinlääkäriyhdistyksen kunnianeuvoston syytettyä Sjöbergiä epäkollegiaalisesta mainonnasta hän erosi katkerana yhdistyksestä.[7]

Suomen Kuvalehden uutisessa ihasteltiin vuonna 1918:[8]

»Saksassa harjoittamansa lääkärintoimi, jolloin hän on hoitanut "isojakin" kotieläimiä, hevosia, lehmiä, y.m., todistaa siis, että naisen voimat kyllä riittävät tähänkin ammattiin.»

Sjöbergin pioneerityö naiseläinlääkärinä tunnustettiin vasta paljon hänen kuolemansa jälkeen. Helsingin Viikissä eläinlääketieteellisen tiedekunnan alueella on ollut Agnes Sjöbergin katu vuodesta 2001, ja Kauhajoella on hänen mukaansa nimetty Sööpärintie.[7]

Agnes Sjöberg meni naimisiin vuonna 1928 Veikko Klaavun kanssa.[4] Lyhyeksi jääneestä avioliitosta hänellä oli kaksospojat, jotka hän kasvatti yksin.[3]