Afrikanpingviini

Afrikanpingviini, aikaisemmalta nimeltään silmälasipingviini[2] (Spheniscus demersus) on pingviinilaji, joka elää Afrikan lounaisrannikolla. Ne elävät yhdyskuntina 24 saarella Namibian ja Algoa Bayn välillä, lähellä Port Elizabethia.

Afrikanpingviini
Uhanalaisuusluokitus
Erittäin uhanalainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Pingviinilinnut Sphenisciformes
Heimo:	Pingviinit Spheniscidae
Suku:	Juovapingviinit Spheniscus
Laji:	demersus
Kaksiosainen nimi
Spheniscus demersus (Linnaeus, 1758)
Afrikanpingviinin levinneisyys
Katso myös
Afrikanpingviini Wikispeciesissä   Afrikanpingviini Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Spheniscus demersus

Afrikanpingviinit kasvavat 68–70 senttiä pitkiksi ja painavat 2–4 kiloa. Niillä on rintakehässään musta raita ja pilkkuja, jotka ovat erilaiset jokaisella pingviinillä, aivan kuten raidat seeproilla. Niillä on myös vaaleanpunaiset hikirauhaset silmiensä yläpuolella. Lämpimällä ilmalla hikirauhaseen kerääntyy enemmän verta, jotta ympärillä oleva ilma jäähdyttää sitä eli siis mitä lämpimämpi ilma, sitä suurempi vaaleanpunainen alue on pingviinin silmän yläpuolella. Koiraat ovat naaraita suurempia ja niillä on myös suurempi nokka.

Afrikanpingviinit lisääntyvät vuoden ympäri, mutta pääasiallinen lisääntymiskausi alkaa helmikuussa. Naaraat munivat kaksi munaa ja hautovat niitä 38-42 päivää. Ne ovat yksiavioisia ja koiraat myös vuorottelevat hautomisessa. Pingviinien sulat vaihtuvat loka- ja helmikuun välillä, mutta suurimmalla osalla linnuista sulat vaihtuvat marras-joulukuussa, jonka jälkeen ne lähtevät merelle ruoan hakuun. Ne eivät syö ollenkaan sulkienvaihdon aikana, sillä ne eivät mene sinä aikana veteen vaan pysyvät maalla. Afrikanpingviinit syövät enimmäkseen pieniä kaloja, kuten sardiineja ja anjoviksia ja ne saavat tarvitsemansa veden syömistään kaloista.

Afrikanpingviinit elävät keskimäärin 10–11 vuotta. Naaraat tulevat sukukypsiksi neljän vuoden iässä ja koiraat viiden vuoden ikäisinä. Tiedettävästi vanhin lintu on elänyt 24-vuotiaaksi, mutta useat yksittäiset linnut ovat eläneet tarhoissa 40-vuotiaiksi. Populaatio koostuu noin 179 000:sta aikuisesta linnusta (2003), josta 56 000 ovat lisääntymiskykyisiä.

Afrikanpingviinit pesivät harvoin maalla, koska siellä niitä uhkaavat monet petoeläimet. Ne kaivoivat pesänsä aiemmin guanoon, joka on merilintujen tai lepakoiden ulostetta, joka on kertynyt kerroksiksi eläinten elinpaikoille. Guano sisältää runsaasti fosforia ja typpeä, ja sitä kerättiin runsaasti lannoitteeksi 1800-luvulla, joten pingviinit pesivät nykyään hiekkaan ja kalliokielekkeiden alle.

Vielä 1900-luvun puolivälissä pingviinien munia pidettiin hienoina herkkuina ja niitä kerättiin myyntitarkoitukseen. Tapana oli kuitenkin rikkoa kaikki munat, jotka oli kerätty yli kaksi päivää aikaisemmin, jotta myytävien munien tuoreus taattaisiin. Tämän lisäksi pingviinien guanon keräys vähensi afrikanpingviinien populaatiota huomattavasti. Afrikanpingviinit ovat vieläkin alttiita asuinalueellaan öljysaasteille, jotka ovat peräisin laivojen öljyvuodoista ja pilssivesistä. Myös kaupallinen kalastus uhkaa vähentää pingviinien ainoaa ruokalähdettä.

Jokainen saari Robben Islandia lukuun ottamatta, jossa afrikanpingviinit pesivät, on suojeltua aluetta tai osa West Coast National Park -nimistä kansallispuistoa. Silti joillakin saarilla pingviinit joutuvat kilpailemaan ahtaista pesimäalueista hylkeiden kanssa ja jotkut yksittäiset hylkeet saattavat tappaa ja syödä pingviinejä. Tätä uhkaa on yritetty vähentää, kuten myös joidenkin pesimäsaarten villiintyneiden kissojen populaatiota on yritetty karsia. Afrikanpingviini on yksi Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemista koskevan sopimuksen (AEWA) suojelun alainen laji.