Adramyttion
Adramyttion (m.kreik. Ἀδραμύττιον, myös Adramytteion, Ἀδραμύττειον ja Atramytteion, Ἀτραμύττειον, lat. Adramyttium/Adramyteum) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Aioliissa nykyisen Turkin alueella.[1][2] Se sijaitsi nykyisen Burhaniyen eli Örenin paikalla.[3][4]
| Adramyttion | |
|---|---|
| Ἀδραμύττιον | |
 Adramyttionin antiikin aikaisia jäänteitä. |
|
| Sijainti | |
  Adramyttion |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Turkki |
| Paikkakunta | Burhaniye, Balıkesir |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Huippukausi | n. 400-luku eaa.–400-luku jaa. |
| Kulttuuri |
antiikki Bysantti |
| Alue | Aiolis |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede
Adramyttion sijaitsi Vähän-Aasian länsirannikolla siitä nimensä saaneen Adramyttioninlahden (nyk. Edremitinlahti) pohjukassa Kaikos-joen varrella. Sen kautta kulki tie Hellespontokselta Pergamoniin.[2] Lahden edustalla sijaitsee Lesboksen saari. Adramyttionin paikka on noin 24 kilometriä etelälounaaseen kaupungista nimensä perineestä nykyisestä Edremitin kaupungista.[4]
Historia
Adramyttionin paikalla on ollut asutusta viimeistään neoliittisella kaudella. Adramyttionin kaupungin perusti kreikkalaisen perinteen mukaan Adramys, kuningas Kroisoksen veli. Toisen teorian mukaan kaupunki olisi jo vanhempi, ja sen olisivat perustaneet esihistoriallisella kaudella paikalliset luuvilaiset nimellä Adra-Mudra.[2][4]
Myöhemmin ateenalaisten kerrotaan asuttaneen paikan siirtokuntanaan.[2] 400-luvulla eaa. Adramyttion oli Persian vallan alla, eikä se näin vaikuta olleen mukana Ateenan johtamassa Deloksen meriliitossa.[1] Thukydideen mukaan kaupunkiin muutti persialaisten luvalla asukkaita myös Delokselta. Nämä olivat niitä deloslaisia, jotka ateenalaiset karkottivat saarelta vuonna 422 eaa. Viimeistään tässä vaiheessa kaupungista tuli hellenisoitunut kaupunki.[2][4][5]
Ainakin osa deloslaisista ilmeisesti palasi kotisaarelleen jo vuonna 421/420 eaa., mutta osa vaikuttaa jääneen seudulle. Noin vuosina 404–386 eaa. kaupunki oli lesboslaisten hallinnassa, mutta ainakin jossakin välissä 300-lukua eaa. jälleen Persian vallan alla. Kaupunki löi omaa rahaa ainakin 300-luvulla eaa. Adramyttionin valtiomuodon kuvaus oli mukana Aristoteleen koulukunnan kokoelmassa 158 kaupungin valtiomuodot.[1][4] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Adramyttēnos (Ἀδραμυττηνός), myöhemmin latinaksi Adramyttenus.[2]
Pergamonin kuninkaiden valtakunnan kukoistaessa hellenistisellä kaudella Adramyttion toimi Pergamonin satamana ja menestyi. Kukoistus jatkui roomalaisella kaudella. Kaupunki esiintyy satamana myös Apostolien teoissa.[2][4][6]
Varhaiskristillisellä ajalla Adramyttion toimi piispanistuimena viimeistään vuodesta 431 jaa. lähtien. Kaupunki taantui sen sataman lietyttyä umpeen. Seldžukit valtasivat ja tuhosivat kaupungin Çaka Beyn johdolla vuonna 1093. Kaupungin nimi siirtyi bysanttilaisella kaudella perustetulle Edremitin kaupungille.[4]
Rakennukset ja löydökset
Adramyttionin paikalla on suoritettu enemmän arkeologisia kaivauksia vasta 2000-luvulla. Tärkeimmät löydöt ovat antiikin aikaa edeltäviä tai myöhempiä: niihin lukeutuu muun muassa 16 neoliittisen kauden kivialttaria, jotka ovat kallioon kaiverrettuja syvennyksiä, joille johtaa portaat; sekä kaksi bysanttilaisaikaista kirkkoa noin 900–1100-luvuilta.[4]
Lähteet
- Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”800 Adramyttion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- Smith, William: ”Adramyttium”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
- Adramyttium Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
- Adramyttion Turkish Archaeological News. Viitattu 1.2.2018.
- Thukydides: Peloponnesolaissota 5.1, 8.108.
- Ap.t. 27.2
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Adramyttion Wikimedia Commonsissa