Adolf Usenius

Adolf Emil Usénius (1872 Hollola[1] – 2. helmikuuta 1943 Fitchburg, Massachusetts[2]) oli amerikansuomalainen toimittaja ja työväenliikkeen aktiivi.

Elämä

Usenius syntyi senaattori Leo Mechelinin omistamassa Laitialan kartanossa,[1] jossa hänen isänsä Adolf Fredrik Usenius oli tynnyrintekijänä.[3] Kansakoulun jälkeen Usenius työskenteli myös itse tynnyrintekijänä ja puuseppänä Helsingissä. Hän oli jo 1890-luvun alusta lähtien mukana Helsingin työväenyhdistyksen ja myöhemmin Ruotsalainen Työväenliiton toiminnassa.[1]

Helmikuussa 1907[4] Usenius valittiin Anton Caseliuksen seuraajaksi Suomen ensimmäisen ruotsinkielisen työväenlehden Arbetarenin päätoimittajaksi,[5] mutta hän joutui luopumaan tehtävästä jo elokuussa, saatuaan lehtijutun perusteella kolmen kuukauden vankeustuomion kahden kartanonherran kunnianloukkauksesta.[6] Marraskuussa alussa Usenius sai toisen tuomion kunnianloukkauksesta[7] ja hieman myöhemmin häntä vastaan nostettiin vielä kolmas oikeusjuttu,[8] jonka jälkeen Usenius lähti siirtolaiseksi Pohjois-Amerikkaan. Hän saapui Massachusettsin Fitchburgiin vielä saman vuoden aikana ja aloitti heti suomenkielisen Raivaajan toimittajana. Usenius työskenteli lehdessä 34 vuoden ajan[1] ja kuului lisäksi vuosina 1921–1937 ilmestyneen kulttuurilehti Nykyajan toimitukseen.[9] Hän oli myös aktiivisesti mukana Fitchburgissa toimineessa Työväenyhdistys Saimassa.[2]

Perhe

Adolf Usenius avioitui Yhdysvalloissa Hilja Victoria Pasasen (k. 1965) kanssa vuonna 1915. Perheeseen syntyi myöhemmin yksi tytär.[2] Hänen veljensä oli kansanedustaja Arthur Usenius, joka teloitettiin Stalinin vainojen aikana Neuvostoliitossa vuonna 1937.[10]

Lähteet
  1. Sulkanen, Elis: Amerikan suomalaisen työväenliikkeen historia, s. 502. Fitchburg, Massachusetts: Amerikan Suomalainen Kansanvallan Liitto ja Raivaaja Publishing Company, 1951. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Adolf E. Usenius, Raivaaja Editor, Dies Today At 70 2.2.1943. Fitchburg Sentinel. Viitattu 30.4.2016.
  3. Arthur Usenius Eduskunta. Viitattu 30.4.2016.
  4. Nytt. Arbetarens redaktion. Arbetaren, 5.2.1907, nro 15, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.4.2016.
  5. Ekman-Salokangas, Ulla & Aalto, Eeva-Liisa & Salokangas, Raimo (toim.): Suomen lehdistön historia 5: Hakuteos Aamulehti – Kotka Nyheter, s. 34. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-65723-9-1.
  6. Målet godsägarna Herman & Karl Waselius mot ”Arbetaren”. Arbetaren, 22.8.1907, nro 116, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.4.2016.
  7. Wahwistettu tuomio. Tampereen Sanomat, 16.10.1909, nro 240, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.4.2016.
  8. Domstolarne. Nytt mål mot tidningen ”Arbetaren”. Nya Pressen, 24.11.1907, nro 319, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.4.2016.
  9. Hoerder, Dirk: The Immigrant Labor Press in North America, 1840s-1970s: An Annotated Bibliography: Volume 2: Migrants from Eastern and Southeastern Europe, s. 222–223. Westport, Connecticut: Greenwood Press, 1987. ISBN 978-031-32607-7-3. Teoksen verkkoversio.
  10. KASNTn NKVDn vuosina 1937 - 1938 rankaisemien Suomen Eduskunnan entisten jäsenten luettelo 1.12.1998. Karjalan tasavallan virallinen internet-portaali. Viitattu 30.4.2016.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.