Adolf Pilar von Pilchau
Adolf Konstantin Jakob Freiherr Pilar von Pilchau (16. heinäkuuta 1851 – 17. kesäkuuta 1925) oli baltiansaksalainen poliitikko ja Liivinmaan maamarsalkka.
| Adolf Pilar von Pilchau | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. toukokuuta 1851 Audru, Liivinmaa, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 17. kesäkuuta 1925 Pärnu, Viro |
| Kansalaisuus | Baltiansaksalainen |
| Ammatti | poliitikko |
| Titteli | Liivinmaan maamarsalkka 1908–1918 |
| Siviilisääty | naimisissa |
| Puoliso | Julian Olga Eugenie von der Pahlen |
| Vanhemmat | Friedrich Adolf Woldemar Pilar von Pilchau ja Bertha-von Ungern Sternberg |
| Muut tiedot | |
| Järjestö |
 Liivinmaan ritarikunta |
| Edeltäjä | Frederick Meiendorf |
| Seuraaja | Heinrich von Stryk |
Adolf Pilar von Pilchau syntyi baltiansaksalaiseen aateliseen perheeseen. Hänestä tuli Audrun kartanon isänsä Friedrich Adolf Woldemar Pilar von Pilchaun kuoleman jälkeen vuonna 1870. Kouluttauduttuaan vuosina 1870–1873 Tarton yliopistossa lakimieheksi hän toimi Pärnussa vuodesta 1876 tuomarina, sitten kaupunkineuvoksena. Hän avioitui balttilaisen aatelisukuun kuuluvan Julia Olga Jevgenia von Palenin kanssa. Perheensä kanssa vapaaherra von Pilchau asui 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa omistamassaan Saugan kartanossa Pärnumaalla.
Vuodesta 1882 hän toimi Liivinmaan ritarikunnan palveluksessa, vuodesta 1884 sen johtajana ja vuodesta 1908 maamarsalkkana. Von Pilchau toimi vuosina 1912–1916 Baltian maakuntien edustajana Venäjän valtakunnanneuvostossa. Palveluksistaan Venäjän keisarikunnalle vapaaherra Adolf Pilar von Pilchaulle myönnettiin vuonna 1909 Pyhän Vladimirin ritarikunnan 4. luokan kunniamerkin. Keväällä 1917 vapaaherra Adolf von Pilchau oleskeli vielä Petrogradissa, mutta siirtyi Riikaan elokuun 1917 jälkeen, jolloin saksalaiset valloittivat kaupungin ja Viron saaria, toimien yhteistyössä saksalaisten joukkojen johdon kanssa.
Keisarillisen Saksan vallattua Baltian eli myös koko Viron alueen von Pilchau toimi baltiansaksalaisista kootun neuvoston puheenjohtajana keväästä 1918 alkaen (12.4.–11.8.1918). Kun saksalaiset ja baltiansaksalaiset perustivat ainoastaan Saksan tunnustaman valtion Baltian herttuakunnan saksalaisten miehittämille Liivinmaan ja Vironmaan maakuntien alueelle von Pilchau toimi valtionhoitajaneuvoston puheenjohtajana loppuvuodesta 1918 (11.8.–28.11.1918). Saksan tehtyä aselevon ympärysvaltojen kanssa saksalaisvalta kaatui myös Baltiassa. Baltian herttuakunta-ajatus ei toteutunut, vaan kansalliset Viron ja Latvian tasavallan edustajat ottivat alueella vallan vapaussotien avulla.
Adolf Pilar von Pilchau muutti 3. tammikuuta 1919 Saksaan, jossa hän asui aina vuoteen 1923. Hän asui vaimonsa kanssa ensin Berliinissä ja vuosina 1921–1923 vävynsä kreivi von Rewentlowin kartanossa Saksan Schleswig-Holsteinin Emkendorfissa. Vuonna 1923 hän sai vaimonsa kanssa Viron tasavallan viranomaisilta oleskeluluvan, vaikka oli periaatteessa ilman kansalaisuutta, ja palasi Viroon. Von Pilchau sai tällöin kolmen kuukauden vankeusrangaistuksen aiemmista toimistaan saksalaisvallan aikaan 1918. Tallinnan sijasta heidät lähetettiin Pärnuun, sillä heidän Audrun kartanonsa oli jo kansallistettu vuoden 1919 lain perusteella. Vapaaherra Adolf Pilar von Pilchau kuoli 17. kesäkuuta 1925 Pärnussa ja haudattiin Audrun hautausmaalle.
Tehtävät
- 1876–1879 Pärnun tuomari
- 1879–1882 Pärnun kaupunginneuvos
- 1882–1884 Liivinmaan ritarikunnan varainhoitaja
- 1884–1908 Liivinmaan ritarikunnan sihteeri
- 1908–1918 Liivinmaan ritarikunnan maamarsalkka
- 1912–1916 Venäjän valtakunnanneuvoston jäsen
- 1918 Baltian herttuakunnan valtionhoitajaneuvoston puheenjohtaja
- 1921–1923 asui vävynsä Emkendorffin kartanossa
Lähteet
- von Stryk Pilar v. Pilchau, Adolph (Alf) Konstantin Jakob Bar. (saksaksi)
- Lutsar, Maia. Viimane Liivimaa maamarssal. // Pärnu Postimees, 1995, 21. juuni – 1. juuli.