Adolf Lindfors (painija)

Adolf Valentin Lindfors (8. helmikuuta 1879 Porvoo – 6. toukokuuta 1959 Porvoo) oli suomalainen painija ja olympiavoittaja.[1][2]

Mitalit
Adolf Lindfors (painija)
Maa:  Suomi
Miesten kreikkalais-roomalainen paini
Olympialaiset
Kultaa	Antwerpen 1920	yli 82,5 kg

Lindfors paini Tukholman 1912 olympialaisissa mutta joutui jättämään kisat kesken loukkaantumisen vuoksi.[3] Antwerpenin 1920 olympialaisissa hän oli jo 41-vuotias. Hän voitti ranskalaisen Armand Gasiglian 1.50 minuutissa, yhdysvaltalaisen Edward Willkien 28.43 minuutissa, ranskalaisen Edmond Damen 3.14 minuutissa ja tanskalaisen Poul Hansenin ajassa 7.17.[4] Ratkaisevaan otteluun Lindfors sai vastaansa itseään yli 30 kiloa painavamman ruotsalaisen Anders Ahlgrenin, jota hän ei saanut millään kaadettua. Kymmenen minuutin varsinaisen painiajan jälkeen käytiin 15 minuuttia kestänyt pistepaini, mutta tuomarit totesivat senkin jälkeen tilanteen olevan tasan, joten painimista jatkettiin. Lindfors toimi mielilausahduksensa (Voimaa vastaan ei seiso kuin järki) mukaan ja pyrki vain väsyttämään Ahlgrenin, joka yli 47 minuutin painimisen jälkeen oli niin väsynyt, ettei jaksanut nousta matosta eikä sittemmin edes otella hopea- ja pronssimitalista.[5] Lindfors voitti kultaa ja on edelleenkin vanhimpana olympiakultaa voittanut suomalaisurheilija (vain taidelajeista löytyy vanhempia).[1] Lindforsin painiessa loppuottelussa hänen huomattavan summan rahaa sisältänyt lompakkonsa varastettiin pukuhuoneesta.[3]

Seuratasolla Lindfors edusti Porvoon Akillesta, Helsingin Atleettiklubia sekä Porvoon Raittiuden Ystäväin Voimistelu- ja Urheiluseuraa. Hän voitti Suomen-mestaruuden vuosina 1905, 1907, 1910 ja 1913[6] sekä saavutti SM-hopeaa vuosina 1904 ja 1908. Hän voitti painonnoston epävirallisen Suomen-mestaruuden vuonna 1904.[1]