Addis Abeba

Addis Abeba joulukuussa 2015.

Haile Selassie ja Gamal Abdel Nasser Addis Abebassa Afrikan yhtenäisyysjärjestön kokouksen aikana.

Addis Abeban perusti silloinen Shewan maakunnan hallitsija Menelik II vuonna 1887 ja kaupunki rakentui Menelikin noustua Etiopian keisariksi vuonna 1889 keisarin palatsin, Pyhän Yrjön katedraalin ja Arada-nimellä tunnetun torin ympärille.[1] Paikan valitsi Menelikin vaimo Taytu Betul ja kaupunki sai nimensä Addis Ababa eli vapaasti käännettynä "uusi kukka" Taytun keisarinnalta.[2] Menelik II voitti Italian joukot Adowan taistelussa vuonna 1896 ja siirtomaaksi päätymisen uhan väistyttyä kaupunkiin asettui eurooppalaisia ja aasialaisia sijoittajia, kauppiaita ja käsityöläisiä. Vuonna 1900 kaupungin väkiluku oli noin 40 000. Vuonna 1917 kaupunki liitettiin rautatiellä tuolloiseen Ranskan siirtomaa Djiboutin satamaan. Italia miehitti Etiopian Italian–Etiopian sodan jälkeen vuonna 1936 ja Italian miehitysaika jätti jälkensä Addis Abebaan. Italialaiset rakennuttivat kaupunkiin nykyaikaisia taloja, teitä ja muuta infrastruktuuria. Alkuperäinen torialue siirrettiin nykyiseen Mercatoon. Samaan aikaan osa kaupungista osoitettiin vain italialaisten siirtolaisten asuttaviksi.[1]

Italia kärsi tappion Etiopiassa toisen maailmansodan aikana vuonna 1941 ja keisari Haile Selassie palasi vallan kahvaan. Vuonna 1958 Yhdistyneet kansakunnat perusti Afrikan talouskomission päämajan Addis Abebaan ja vuonna 1963 kaupungissa pidetyn kokouksen jälkeen perustettiin Afrikan yhtenäisyysjärjestö. Kaupunki jatkoi kasvuaan maaseudun asukkaiden muuttaessa kylistä kaupunkiin ja vuonna 1970 kaupungin asukasluku oli kasvanut lukemaan 683 500. Taloudelliset vaikeudet johtivat poliittiseen epävakauteen ja vuonna 1974 Haile Selassie syrjäytettiin sotilasvallankaappauksessa, joka nosti valtaan Mengistu Haile Mariamin johtamat kommunistit. Etiopian sisäinen epävakaus johti etenkin Pohjois-Etiopiasta tulleiden tuhansien pakolaisten asettumiseen Addis Abebaan. Mengistu kukistui vuonna 1991, jonka jälkeen Addis Abeba on ollut vähintään nimellisesti demokraattisen Etiopian hallinnon pääkaupunki.[3]

Suunnitelmat Addis Abeban hallinnollisesta laajentamista Oromian osavaltion alueelle johtivat vuosina 2014-2016 maan suurimman etnisen vähemmistön oromojen mielenosoituksiin, joissa kuoli useita henkilöitä. Suunnitelmat kaupungin laajentamisesta hylättiin lopulta vuonna 2016.[4]

Addis Abeban tärkeimpiin teollisuuden aloihin kuuluvat tekstiiliteollisuus, elintarviketeollisuus, puuteollisuus, muoviteollisuus ja kemianteollisuus. Etiopian pankki- ja vakuutusala on keskittynyt Addis Abebaan. Kaupungissa toimivat myös monet maan suurimmat sanomalehdet. Suuri osa koko Etiopian tuonnista kulkee Addis Abeban kautta. Tuontituotteet saapuvat kaupunkiin Djioutista tai Assabista Punaisenmeren rannikolla ja Addis Abebasta ne kuljetetaan edelleen muualle maahan. Mercato Addis Abeban länsiosassa on Afrikan suurimpia ulkoilmatoreja.[2]

Addis Abeban lentokenttä on nimeltään Bolen kansainvälinen lentoasema. Se sijaitsee noin 8 kilometriä keskustasta kaakkoon.[5] Lokakuussa 2016 avattiin uusi kiinalaisten rakentama 752,7 kilometriä pitkä rautatieyhteys Djiboutiin[6]. Rautatien odotetaan lisäävän erityisesti rahtiliikenteen tehokkuutta. Vuonna 2015 Addis Abebassa aloitti toimintansa pikaraitiotie, joka on Saharan eteläpuolisen Afrikan ensimmäinen kokonaan sähköinen juna.[7] Raitiotien alkuvaiheita leimaa vähäinen vaunujen määrä ja harvaan kulkevat vaunut.

Churchill Avenue

Addis Abebassa on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan lauhkea meri-ilmasto. Vuoden ympäri on tasaisen lämmintä, kesäisin on sateista ja talvisin kuivaa. Vuoden keskilämpötila on noin 16 °C ja keskimääräinen sademäärä 1 140 millimetriä. Toukokuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 18 °C. Viilein kuukausi on marraskuu, jolloin keskilämpötila on noin 15 °C. Sateisin kuukausi on elokuu, jolloin sataa keskimäärin noin 260 millimetriä. Marraskuussa on puolestaan kuivinta. Silloin keskimääräinen sadanta on 8 millimetriä.[8]

Vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan Addis Abebassa asui 2 739 551 asukasta ja vuoden 2015 arvion mukaan 3 273 000.[9] Kaupungin suurin etninen ryhmä ovat amharat ja amharan kieli on kaupungin puhutuin kieli.[3] Vuoden 2007 väestönlaskennan Addis Abeban asukasluku oli 2 739 551 ja heistä amharoja oli 1 288 895, oromoja 534 547, gurageja 447 777, tigrejä 169 182 ja siltejä 80 660.[10] Kaupunki on jakautunut etnisiin naapuristoihin, jotka tunnetaan paikallisesti nimellä safar.[3]

Pyhän kolminaisuuden katedraali.

Addis Abeban virkistysalueet ovat pienehköjä. Yliopiston lähellä on pieni eläintarha.[2] Haile Selassien kokoelmista polveutuvia tarhan leijonia pidetään nykyisin omana alalajinaan.[11] Suosituin paikallinen urheilulaji on jalkapallo.[2]

Kulttuurikohteista Addis Abebassa sijaitsevat Etiopian kansallismuseo, Haile Selassien entisessä palatsissa toimiva etnologinen museo ja Dergin uhreille omistettu punaisen terrorin museo.[12] Pyhän Giorgisin kirkko on rakennettu vuonna 1896 Adowan taistelun kunniaksi.[13] Pyhän kolminaisuuden katedraali on puolestaan Etiopian toiseksi tärkein kirkko heti Aksumin Pyhän Siionin Marian kirkon jälkeen.[14]

Useilla järjestöillä on päämajat Addis Abebassa. Näistä merkittävimpiä ovat Afrikan unioni ja YK:n alainen Afrikan talouskomissio.[2]

Addis Abeba on Etiopian koulutuksen keskus. Addis Abeban yliopisto on toiminut vuodesta 1950 lähtien ja sen yhteydessä toimii myös kansallinen musiikkikoulu, kansalliskirjasto ja kansallisarkisto.[2] Yliopistolla on nykyisin hieman alle 50 000 opiskelijaa.[15] Yliopiston ohella Addis Abebassa toimii useita opettajaopistoja ja teknillisiä kouluja.[2]

• Matkaopas aiheesta Addis Ababa Wikivoyagessa (englanniksi)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Addis Abeba Wikimedia Commonsissa