Actinostrobus

Actinostrobus on sypressikasvien heimoon (Cupressaceae) kuuluva havupuusuku. Siihen kuuluu kolme lajia. Suvun edustajat ovat ainavihantia pensaita tai pieniä puita, joita esiintyy luonnonvaraisena läntisessä Australiassa. Ne ovat ulkoisesti hyvin samankaltaisia lähisukuisten sädesypressien (Callitris) kanssa.[1][2]

Actinostrobus

Actinostrobos arenarius
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Luokka: Havupuut Pinopsida
Lahko: Mäntymäiset Pinales
Heimo: Sypressikasvit Cupressaceae
Alaheimo: Callitroideae
Suku: Actinostrobus
Miq., 1845[1]
Katso myös

  Actinostrobus Wikispeciesissä
  Actinostrobus Commonsissa

Nimi

Suvun tieteellinen nimi Actinostrobus tulee kreikankielisistä sanoista, jotka tarkoittavat sädettä ja käpyä. Nimi viittaa kasvien käpyihin, joiden suomujen asento on säteittäinen.[1]

Kuvaus

Lajin Actinostrobos arenarius käpyjä ja versoja.

Suvun Actinostrobus edustajat ovat puuvartisia kasveja. Ne ovat yleensä pensaita, mutta osa lajeista voi myös kasvaa puumaiseksi. Pensasmaiset kasvit ovat usein rentovartisia. Luonnossa esiintyy kuitenkin myös luutamaisia muotoja, joiden varret ovat pystyjä. Pienemmät oksanhaarat ovat lyhyitä ja siirottavia tai kohenevia.[1]

Suvun kasvit ovat ainavihantia. Lehdet kasvavat säteittäin kolmen kiehkuroina, ja niillä on johteinen lehtikanta.[1] Nuorten kasvien varhaislehdet ovat neulasmaisia, kun taas vanhempien kasvien myöhäislehdet ovat suomumaisia[2] ja yleensä alle 5 millimetriä pitkiä.[1] Laji Actinostrobus acuminatus ei yleensä lakkaa tuottamasta varhaislehtiä, vaan vanhemmilla yksilöillä on kumpaakin lehtityyppiä. Lehden kaikilla pinnoilla on ilmarakoja.[1][2]

Suvun edustajat ovat yksikotisia, joten samassa kasviyksilössä on erillisiä hede- ja emikukintoja. Hedekukinnot eli hedekävyt ovat pieniä ja lieriömäisiä. Niissä on 10–18 säteittäisesti asettunutta hedelehteä. Emikukinnot eli kävyt kasvavat 2–3 kävyn ryhmissä. Ne muodostuvat tavallisesti kuudesta yhteenkasvaneen käpysuomun ja peitinsuomun muodostamasta suomusta. Nämä suomut ovat asettuneet kahdeksi kolmen kiehkuraksi.[1] Toisin kuin sädesypresseillä, kävyn tyvellä on useampi limittäisten suojuslehtien muodostama kiehkura. Käpysuomut avautuvat käpyjen kypsyttyä siten että koko käpy aukeaa kärjestään, kuten sädesypresseilläkin.[1][3] Yhdessä käpysuomussa on yksi tai kaksi siemenaihetta ja kävyssä yleensä yhteensä 8–12 siementä. Siemenellä on kolme tasakokoista lenninsiipeä. Sirkkalehtiä on kaksi.[1][2]

Luokitus

Actinostrobus kuuluu sypressikasvien heimon alaheimoon Callitroideae. Lähimpiä sukulaisia ovat ulkoisesti hyvin samankaltaiset sädesypressit sekä omaan yksilajiseen sukuunsa kuuluva Neocallitropsis pancheri.[2]

Lajit

Sukuun katsotaan yleisesti kuuluvaksi kolme lajia.[1][2]

  • Actinostrobus acuminatus
  • Actinostrobus arenarius
  • Actinostrobus pyramidalis

Levinneisyys ja elinympäristö

Sukua Actinostrobus esiintyy luonnonvaraisena ainoastaan Länsi-Australian eteläosissa.[1] Suku on sopeutunut alueen kuiville ja kuivahkoille pensastomaille, joille ovat tyypillisiä lämpimät, kuivat kesät ja sateiset talvet. Alueen kasvillisuuden muita tyypillisiä edustajia ovat myrttikasvit (Myrtaceae) kuten kaarnamyrtit (Melaleuca) ja eukalyptukset (Eucalyptus) sekä proteakasvit (Proteaceae) kuten banksiat (Banksia).[2][4]

Lähteet

  • Farjon, Aljos: A Handbook of the World's Conifers, s. 48, 132. Leiden: Brill, 2010. ISBN 9789004177185. (englanniksi)

Viitteet

  1. Farjon 2010, s. 132
  2. Earle, Cristopher J.: Actinostrobus The Gymnosperm Database. 23.11.2012. Arkistoitu 5.9.2015. Viitattu 26.12.2015. (englanniksi)
  3. Farjon 2010, s. 48
  4. Farjon 2010, s. 133–135
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.