Trance

Trance on elektronisen tanssimusiikin tyylilaji, joka kehittyi Euroopassa 1990-luvun alussa housen ja teknon vaikutuksesta. Se on muihin elektronisen tanssimusiikin tyylilajeihin verrattuna usein huomattavasti melodisempaa. Aikaisemmat vaikutteet tulivat 1980-luvun loppupuolen brittiläisestä acid housesta. Tyylin synnyinmaana pidetään Saksaa, varsinkin Frankfurtin kaupunkia. Alan pioneereina tunnetaan Oliver Lieb, Sven Väth ja DJ Dag, jotka kaikki toimivat useilla eri taiteilijanimillä tuottaen lukuisia merkittäviä kappaleita.

Hollantilainen Tiësto on yksi tunnetuimpia trance-artisteja.

Ensimmäisenä virallisesti puhtaana trance-kappaleena pidetään Age of Loven samannimistä debyyttisingleä vuodelta 1990. Varhaisella trancella on paljon yhteistä teknon kanssa tempon ja rytmisen rakenteen suhteen, lisäten mukaan melodisia elementtejä, joita lainailtiin silloisesta Euroopassa vallinneesta house-tyylistä. 1990-luvun puolivälissä muodostuneet progressiivinen trance sekä uplifting trance popularisoivat tyylin suurempien massojen suosioon, lisäten mukaan usein naisvokaaleja, muuten hyvin instrumenttivoittoiseen tanssimusiikkiin. Tämän seurauksena musiikkitapahtumat siirtyivät pienistä tehdashalleista suuriin kaupallisiin klubeihin ja esiintymisareenoihin.

Trance-musiikissa käytetään lähes poikkeuksetta 4/4-tahtilajia. Tyyli muodostuu usein melodioiden kautta, joiden luomaa tunnetilaa monesti ylikorostetaan. Kestoiltaan kappaleet vaihtelevat viidestä kymmeneen minuuttiin. Useimmiten rakenne perustuu hitaaseen kehittelyyn ja energian kasvattamiseen, joita korostetaan tuomalla mukaan uusia elementtejä kappaleen kehittyessä. Myös erilaisilla rumpufilleillä ja breakdown-osuuksilla on suuri merkitys voimatasojen kasvattamisessa tai vähentämisessä. Kappaleiden tempo on yleensä 125–152 iskun välillä, riippuen mikä lukuisista eri alatyyleistä on kyseessä.