Abydos (Troas)

Abydos (m.kreik. Ἄβυδος, lat. Abydus, Abydum) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Troaksessa Vähän-Aasian luoteisosassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisellä Nara Burnun niemellä Çanakkalen maakunnassa noin kuusi kilometriä pohjoiseen nykyisestä Çanakkalen kaupungista.[4][5][6]

Abydos
Ἄβυδος
Sijainti

Abydos
Koordinaatit 40°11′42″N, 26°24′32″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Nara Burnu, Çanakkale
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 700 eaa.–
Kulttuuri antiikki
Alue Troas
Aiheesta muualla

Abydos Commonsissa

Maantiede

Abydoksen kaupunki sijaitsi Hellespontoksen rannalla Troaksessa, tai joidenkin antiikin lähteiden mukaan Myysiassa, suunnilleen vastapäätä Euroopan puolella Traakian Khersonesoksella ollutta Sestoksen kaupunkia. Strabon laski kaupunkien väliseksi etäisyydeksi 30 stadioninmittaa. Itse Hellespontoksen salmen pienin leveys oli seitsemän stadionia.[3] Abydoksen kaupunki oli rakennettu niemelle, jonka länsipuolella oli salmen virralta suojassa ollut luonnonsatama, joka oli koko salmen paras satamapaikka. Kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi nykyisin nimellä Mal Tepe tunnettu kukkula.[2]

Abydoksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Abydene (Ἀβυδηνή, Abydēnē). Sen kooksi on arvioitu noin 200–500 neliökilometriä. Lännessä alue ulottui Dardanokseen ja laajimmillaan aina Astyraan saakka.[1] Alueella oli kultakaivoksia paikassa, joka tunnettiin nimellä Astyra ja Kremaste, mutta ne olivat Strabonin aikaan tultaessa ehtyneet.[2][3][7][8]

Kserkses Hellespontoksella. Adrien Guignet, 1800-luku.

Historia

Varhaisin maininta Abydoksesta on Homeroksen Iliaan luettelossa Troijan liittolaisista.[2][3][9] Strabonin mukaan paikan asuttivat myöhemmin traakialaiset.[2][3][8] Kreikkalaisena kaupunkina Abydos perustettiin arkaaisen kauden alussa noin 700 eaa. Se oli Miletoksesta tulleiden asuttajien Lyydian kuninkaan Gygeen luvalla perustama siirtokunta.[2][3][10] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Abydenos (Ἀβυδενός) tai Abydēnos (Ἀβυδηνός), myöhemmin latinaksi Abydenus.[3]

Abydoksen lyömä raha, n. 480–450 eaa.

520-luvulla eaa. Abydos oli valtiomuodoltaan tyrannia ja sitä hallitsi persialaismielinen tyranni Dafnis. Dareios poltatti Abydoksen Skyytian sotaretkensä jälkeen vuonna 512 eaa., koska pelkäsi, että häntä takaa ajaneet skyytit olisivat saaneen sen haltuunsa.[2][3][8] Kaupunki vaikuttaa kuitenkin toipuneen tästä hyvin, koska oli suhteellisen merkittävä myöhemminkin. Herodotos sanoo, että Daurises valtasi Abydoksen muiden Hellespontoksen kaupunkien ohella vuonna 498 eaa. pian Joonian kapinan alkamisen jälkeen.[3]

Kserkses rakennutti Hellespontoksen ylittäneen, veneistä tehdyn siltansa Abydoksen lähelle vuonna 480 eaa. Sen yli hänen sotajoukkonsa kykeni ylittämään salmen Euroopan puolelle hyökkäyksessä Kreikkaan. Herodotoksen mukaan silta kulki Abydoksesta Sestoksen ja Madytoksen välillä olleelle niemelle.[3][11]

Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Abydos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja esiintyy liiton verotusluetteloissa useita kertoja vuosina 453/453–418/417 eaa.[1] Abydos oli kuitenkin aina jossakin määrin vihamielinen Ateenaa kohtaan.[2] Peloponnesolaissodan aikaan vuonna 411 eaa. se kapinoi Ateenaa vastaan ja liittyi seudun spartalaisen komentajan Derkyllidaan puolelle.[3][12] Abydos löi omaa hopearahaa 400-luvulta eaa. ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1]

Abydoslaisia proksenoksia kunnioittava päätös noin vuodelta 400–375 eaa. piirtokirjoituksena (IG II249) sekä reliefi, joka esittää mahdollisesti Abydoksen kansan henkilöitymää Athene-jumalattaren edessä. Akropolis-museo, Ateena.[13]

Vuoden 387/386 eaa. Antalkidaan rauhassa kaupunki tuli jälleen Persian valtaan.[2] Aristoteles luki Abydoksen valtiomuodon 400- ja 300-lukujen eaa. taitteessa oligarkiaksi. Noin vuonna 360 eaa. kaupungista tuli jälleen tyrannia, ja sen tyranniksi nousi Ifiades.[1][14] Filippos V hyökkäsi Abydokseen vuonna 200 eaa. ja sai sen lopulta haltuunsa kaupunkilaisten sisukkaan puolustustaistelun jälkeen. Filipposta vastaan käymänsä makedonialaissodan jälkeen roomalaiset antoivat Abydokselle vapaakaupungin oikeudet.[2][3][15] Roomalaisella kaudella Abydoksesta tuli merkittävä tulliasema.[2]

Antiikin kirjallisuudesta Abydos muistetaan ennen kaikkea Heron ja Leandroksen romanttisesta tarinasta, jonka päähenkilöistä Leandros asui Abydoksessa ja Hero salmen toisella puolella Sestoksessa. Tarinassa Leandros ui salmen yli tapaamaan rakastaan.[3][16]

Kaupungin paikka löydettiin vuonna 1675.[2]

Rakennukset ja löydökset

Abydoksen kaupunki on ollut ympäröity muurein. Kaupungin paikalla on ollut näkyvissä muurien ja rakennusten raunioita vielä 1800-luvulla, mutta nykyisin niistä ei ole jäljellä käytännössä mitään.[1][2] Kaupungissa tiedetään kirjallisten lähteiden perusteella olleen teatteri, mutta sitä ei ole löydetty.[1][17]

Lähteet
  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”765. Abydos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ABYDOS (Nağara Point) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. Smith, William: ”Abydus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Abydos Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
  5. Abydos (Troad) 211 Nara Burnu - Άβυδος ToposText. Viitattu 1.11.2021.
  6. ”51 G4 Abydos”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  7. Ksenofon: Hellenika 4.8.37 (kreik.) (engl. käännös).
  8. Strabon: Geografika 590–591.
  9. Homeros: Ilias 2.836.
  10. Thukydides: Peloponnesolaissota 8.61.
  11. Herodotos: Historiateos 7.33.
  12. Thukydides: Peloponnesolaissota 8.62.
  13. Athens, Acropolis 1330 (Sculpture) Perseus. Viitattu 1.11.2022.
  14. Aristoteles: Politiikka 1305b33.
  15. Livius: Rooman synty 33.30.
  16. Ovidius: Heroides 18.127; Statius: Silvae 1.3.27–.
  17. Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.