Abraham Melkiorinpoika
Abraham Melkiorinpoika (k. 1598 Tukholma) oli ruotsalaissyntyinen nuijasodan aikainen Pohjanmaan vouti ja nuijamiesten vastustaja.[1]
Abraham Melkiorinpoika syntyi Uppsalassa. Hän toimi voutina Itä-Götanmaalla 1580-luvulla ja Helsinglannissa 1590-luvulla. Suomen käskynhaltija Klaus Fleming lähetti Abraham Melkiorinpojan Pohjanmaalle sen jälkeen, kun Kaarle-herttuan kannattajat olivat vanginneet vouti Tuomas Yrjönpojan ja lainlukija Erik Olavinpojan ja kuljettaneet heidät Ruotsiin. Abraham Melkiorinpoika oli kääntynyt katolilaisuuteen ja saanut valtakirjansa kuningas Sigismundilta Puolassa. Hän saapui Pohjanmaalle viimeistään elokuun puolivälissä vuonna 1596, mutta hän palasi Turkuun varoitettuaan talonpoikia kapinallisista hankkeista. Myöhemmin syksyllä Abraham Melkiorinpoika palasi Pohjanmaalle, mutta talonpoikien alettua polttamaan ratsutiloja, hän poistui jälleen maakunnasta.[1]
Nuijasodan Nokian taistelussa joulukuussa 1596 Abraham Melkiorinpoika lähetettiin tarjoamaan sovintoa ehtona, että talonpojat luovuttavat huomattavimmat johtajansa tuomittaviksi. Tästä seurasi hämmennys, jonka takia talonpoikien päälliköt pakenivat ja talonpoikien joukot lyötiin näiden jouduttua hajaannuksen valtaan. Tämän jälkeen Abraham Melkiorinpoika vangitsi Jaakko Ilkan, Yrjö Kontsaksen, Pentti Pirin ja muutaman muun talonpoikaisjohtajan. Vastoin Klaus Flemingin myöhästynyttä kieltoa hän mestautti vangit Isonkyrön kirkolla.[1][2]
Sitten alkoivat pohjoispohjalaiset kapinoimaan, jolloin Abraham Melkiorinpoika ensin heille varoittavan kirjeen kirjoitettuaan, lähti muutaman kymmenen sotamiehen joukon voimin pohjoiseen kapinallisia rauhoittamaan. Kaarle-herttuan nimeämä uusi vouti Israel Larsinpoika oli kuitenkin antanut määräyksen pidättää Abraham Melkiorinpoika elävänä tai kuolleena. Pohjoispohjalainen partio Hannu Krankan ja Perttu Palon johdolla yllätti Abraham Melkiorinpojan joukon Kokkolan kirkon lounaispuolella olevalla Tarharannan niityllä. Abraham Melkiorinpoika pääsi pakoon, mutta hänet otettiin kiinni seuraavana päivänä etelämpää Kruununkylästä. Abraham Melkiorinpoika kuljettiin sidottuna ensin Tukholmaan ja sitten Arbogaan. Siellä koolla olleen säätyjen kokouksen asettama tilapäinen tuomioistuin tuomitsi hänet kuolemaan. Abraham Melkiorinpoika vetosi kuninkaaseen ja laati kaksi puolustuskirjelmää, jotka eivät kuitenkaan auttaneet vaan hänet teloitettiin Tukholmassa keväällä 1598.[1]
Lähteet
- Armas Luukko: Abraham Melkiorinpoika (K 1598) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 2.9.1998. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 28.12.2015.
- ”Brahe, Per (1602–1680)”, Suomen kansallisbiografia, osa 1, s. 59–60. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-442-8. Teoksen verkkoversio.