Abraham Broderinpoika

Abraham Broderinpoika (ruotsiksi Abraham Brodersson, k. 27. elokuuta 1410) oli ritari ja valtaneuvos, joka oli Turun linnan linnanpäällikkö vuosina 1399–1400.[1][2]

Abraham Broderinpoika kuului Tanskan hallandilaiseen pienrälssiin ja hänellä oli hyvät suhteet kuningatar Margareetaan. Hän oli mukana vuoden 1389 sotaretkellä lyömässä Albrekt Mecklenburgilaisen joukkoja. Tästä hän sai palkinnoksi ritarin arvon ja hänestä tuli 1389 tai 1390 Varbergin linnan päällikkö. Tanskan lisäksi hänellä oli suuri joukko perintö- tai ostotiloja Etelä-Ruotsissa sekä 1390-luvulla useita Smålandin ja Länsi-Götanmaan linnoja. Hän otti osaa myös Kalmarin unionikokoukseen vuonna 1397.[1]

Kuningatar lähetti Abraham Broderinpojan Suomeen loppusyksystä 1398 vastaanottamaan Turun linnaa Knut Bonpoika Gripiltä, jonka kanssa asiasta oli päästy sopimukseen lokakuussa 1398. Päällikkyydestä tuli lyhytaikainen sillä jo keväällä 1400 hänet lähetettiin Norjaan taistelemaan vitaaliveljiä vastaan. Turun kauden virkatoimia tunnetaan vain yksi: Maskun ja Piikkiön pitäjien kruununveron läänittäminen Turun piispalle Bero Balkille.[1]

Seuraavina vuosina Abraham Broderinpoika oli mukana kaikissa merkittävissä unionihallitsijoiden sotatoimissa. Kesällä 1410 Alsin saarella kuningas Eerik Pommerilaisen sotaretkellä hänet asetettiin syytteeseen, tuomittiin kuolemaan ja mestattiin karkeasta naisrauhan loukkaamisesta itse julistamansa maanrauhan aikana. Tosin oletetaan, että kuningas Eerik käytti tilaisuutta hyväkseen päästäkseen eroon vaikutusvaltaisesta valtaneuvoksesta ja samalla päästä käsiksi hänen omaisuuteensa. Osan tiluksista Abraham Broderinpojan perilliset saivat myöhemmin takaisin. Myöhemmissä kirjoituksissa Abraham Broderinpoikaa on pidetty kuningattaren rakastajana, mutta tälle väitteelle ei ole perusteita.[1][2]

Abraham Broderinpojan ensimmäinen puoliso vuodesta 1382 oli Ebbe Pikin leski Margareta Pederintytär Dudde. Toinen puoliso oli Cecilia Nilsintytär Jaernskaegg.[1]