Able Archer 83

Suuri osa harjoituksen kulusta ja tapahtumista on yhä salassa pidettyä tietoa. Lokakuussa 2013 australialainen entinen tiedustelujohtaja Paul Dibb kuitenkin paljasti vuoden 1983 harjoituksen kiristäneen ydinasevaltioiden suhteita jopa vakavammin kuin Kuuban ohjuskriisi. Marraskuussa 2013 tuli julkisuuteen asiaan liittyviä salaisia papereita. Ne sai käsiinsä johtaja Peter Burt ydinaseita vastustavasta järjestöstä Nuclear Information Service (NIS). Uusien tietojen mukaan harjoituksessa oli 40 000 Nato-maiden sotilasta. Harjoituksessa kuviteltiin tilanne, että Naton joukot puolustivat liittolaismaitaan Varsovan liiton joukkoja vastaan. Varsovan liitto oli lähettänyt joukkoja Jugoslaviaan hillitsemään poliittisia levottomuuksia ja hyökännyt saman tien Suomeen, Norjaan ja Kreikkaan saakka. Harjoituksen mukaan perinteinen sota oli kiihtymässä kemiallisten aseiden ja jopa ydinaseiden käyttöä kohti. Dibbin mukaan harjoitus olisi voinut ”laukaista tahattomasti äärimmäisen katastrofin”.[2]

Pääartikkeli: Operaatio RJAN

Suurin katalyytti Able Archerin sodanpelolle oli syntynyt kahta vuotta aiemmin. Suljetussa kokouksessa toukokuussa 1981 Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Leonid Brežnev ja KGB:n puhemies Juri Andropov ilmoittivat yksioikoisesti, että Yhdysvallat valmisteli ydinaseiskua Neuvostoliittoon. Tätä uhkaa vastaan taistellaakseen Andropov ilmoitti, että KGB ja GRU aloittaisivat operaatio RJANin. RJAN oli venäläinen akronyymi ”ydinaseiskusta” (ven. Ракетное Ядерное Нападение); operaatio RJAN oli neuvostohistorian suurin ja kaikkein kokonaisvaltaisin rauhanajan tiedustelutiedon keräysoperaatio.

Harjoituksen todenmukaisuus sekä Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton suhteiden heikkeneminen ja Pershing-ohjusten tulo Eurooppaan saivat jotkut Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroon jäsenet luulemaan, että Able Archer 83 oli sotajuoni, jolla oli tarkoitus hämätä valmistautumista oikeaan ensiydinaseiskuun.[1] Neuvostoliitto reagoi harjoitukseen saattamalla ydinaseensa käyttövalmiuteen ja nostamalla ilmavoimien yksikköjä Puolassa ja Itä-Saksassa hälytysvalmiuteen. Joidenkin historioitsijoiden mielestä tämä tapahtuma oli tilanne, jossa maailma oli lähimpänä ydinsotaa sitten vuoden 1962 Kuuban ohjuskriisin.[3] Ydinsodan uhka lakkasi äkillisesti, kun Able Archer 83 -harjoitus päättyi 11. marraskuuta.[4][5]

• Norjan rakettivälikohtaus – tutkimusraketin laukaisu tammikuussa 1995 aiheutti kriisin Venäjän ydinasejoukoissa
• Stanislav Petrov – Neuvostoliiton ohjusjoukkojen upseeri, joka syyskuussa 1983 päätteli tietokoneen kuvaaman ydiniskun olevan vain laitteen tekninen virhe