Abdellatif Kechiche

Abdellatif Kechiche (arab. عبد اللطيف كشيش‎; s. 7. joulukuuta 1960 Tunis, Tunisia) on tunisialais-ranskalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja. Hän näytteli useissa elokuvissa 1980-ja 1990-luvulla ennen oman elokuvaohjaajan uran alkua. Kechichen ensimmäinen ohjaus oli vuonna 2000 ensi-iltansa saanut La Faute à Voltaire.[1]

Abdellatif Kechiche
Abdellatif Kechiche vuonna 2013.
Abdellatif Kechiche vuonna 2013.
Henkilötiedot
Syntynyt7. joulukuuta 1960
Tunis, Tunisia
Ammatti elokuvaohjaaja, näyttelijä, käsikirjoittaja
Ohjaaja
Aktiivisena 1982–
Tunnetuimmat ohjaukset La Faute à Voltaire (2000)
La Graine et le mulet (2007)
Adelen elämä: osat 1 ja 2
Palkinnot

kahdesti parhaan elokuvan César (2003, 2007), kolmesti parhaan ohjaajan César (2003, 2007, ja 2013); Venetsian-elokuvajuhlien tuomariston palkinto (2007); kahdesti parhaan ohjaajan Lumières, Kultainen palmu (2013)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Kechichen ohjauksista L'esquive (2003) voitti parhaan elokuvan ja parhaan ohjauksen César-palkinnon. La Graine et le mulet (2007) sai parhaan elokuvan ja parhaan ohjauksen Césarin, Venetsian-elokuvajuhlien tuomariston palkinnon ja parhaan ohjaajan Lumières-palkinnon.

Tunnetuimpiin elokuviin kuuluu Adelen elämä: osat 1 ja 2 (2013), josta hänet palkittiin Cannesin elokuvajuhlien Kultaisella palmulla ja joka sai myös parhaan ohjauksen Césarin sekä parhaan ohjaajan Lumièresin. Rohkeana pidetty elokuva kuvaa 15-vuotiaan tytön ensirakkautta kauniiseen sinitukkaiseen taideopiskelijaan. [2][3][4][5]

Filmografiaa

Lähteenä mm. [1]

  • La Faute à Voltaire (Poetical Refugee, 2000)
  • L'esquive (Games of Love and Change, 2003)
  • La Graine et le mulet (The Secrets of the Grain, 2007)
  • Sueur (lyhytelokuva, 2008)
  • Vénus noire (Black Venus, 2009)
  • Adelen elämä: osat 1 ja 2 (La Vie d'Adèle - Chapitres 1 et 2, Blue is the Warmest Colour; 2013)
  • Mektoub My Love : Canto Uno (2016)[6]
  • Soeur Marguerite (2017)
  • L'Agneau de Dieu (2017)
  • Mektoub My Love : Intermezzo (2019)

Lähteet
  1. Abdellatif Kechiche Allocine, allocine.fr. Viitattu 13.3.2019. (ranskaksi)
  2. Anne Orjala: La vie d'Adèle voitti Cannesin Kultaisen palmun 26.5.2013. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 13.3.2019. (suomeksi)
  3. Kristin M. Jones: Review: Blue Is the Warmest Color Filmcomment, filmcomment.com. Nov./Dec. 2013 issue. Film Society of Lincoln Center, USA. Viitattu 13.3.2019. (englanniksi)
  4. Tuulia Tsuua Kekäle: Adelen elämä: osat 1 ja 2 22.6.2016. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 13.3.2019. (suomeksi)
  5. Janne Sundqvist: Adèlen elämän ohjaaja vastaa syytöksiin seksin kuvaamisesta 13.12.2013. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 13.3.2019. (suomeksi)
  6. Peter Bradshaw: Mektoub, My Love: Canto Uno review – endless summer of sunshine and sex 13.2.2019. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 13.3.2019. (ranskaksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.