Abd Allah

Abd Allah (arab. عبد الله‎, ʿAbd Allāh) tarkoittaa "Jumalan palvelija" tai "Jumalan orja". Arabiankielen kaikissa vaiheissa abd tarkoittaa ensisijaisesti "orjaa", mutta sana on silti tapana kääntää "palvelijaksi". [1] Kyseessä oli umaijadihallitsijoiden käyttöön ottama kunnianimi.[2] Eri muodoissa (Abdallah, Abdullah) sanasta on tullut yleinen arabialainen etunimi.

Umaijadien käytössä

Umaijadihallitsija Muawija (661–680) otti arvonimen Abd Allah käyttöön vuonna 663, jolloin se esiintyy Hammet Gaderin kylpylän piirtokirjoituksessa sekä al-Taifissa. [3][2] Nimitys esiintyy edelleen Abd al-Malikin eräissä kolikoissa, al-Walidin kolikossa (705-706) ja useissa muussa umaijdikauden kolikoissa ja piirtokirjoituksissa.[2]

Myös Bysantin keisari Justinianus II ( 685–695 ja 705–711) otti keisarin tunnukseksi arvonimen ”Jumalan palvelija” (lat. servus Christi).[4] Se liittyi muutokseen hallitsijan legitimaatiossa. Jo vuonna 629 Bysantin keisari Herakleios vaihtoi roomalaisen arvonimensä autocrator nimeen basileus, jolla aiemmin oli tarkoitettu vasallikuningasta. Nimenmuutos halusi osoittaa, että oikea hallitsija oli Kristus, ja keisari oli vain hänen alaisensa.[5]

Arvonimi Abd Allah ilmaisi umaijadihallitsijoiden teologisia käsityksiä Jumalan asemasta, olivatpa ne vääristynyttä islamia[6] tai jokin islamin varhainen kehitysvaihe.[7] Hylätyksi tuli sassanidikuninkaiden ikiaikainen käsitys hallitsijasta jumalallisena kuninkaiden kuninkaana ja Jumalan perillisenä.[8] Nimityksen esikuva löytyy Vanhan Testamentin sanoista (5. Moos 9:27): Muista palvelijoitasi Aabrahamia, Iisakia ja Jaakobia.[9][10]

Nimitys Abd Allah näyttää umaijadeilla varatun vain hallitsijan käyttöön. Kun kalifi al-Malikin veli 'Abd al-'Aziz ibn Marwan rakennutti sillan Fustatiin Egyptissä, hänen arvonimenään piirtokirjoituksessa oli al-amir. [11]

Kalifi al-Malikin vuonna 691 rakennuttaman Jerusalemin Kalliomoskeijan friisitekstissä on ilmaisu Muhammed on Jumalan palvelija hänen lähettiläänsä. [12] Tässä kertautuu viidennen Mooseksen kirjan luonnehdinta profeetasta "Jumalan palvelijana". [11]

Ibadilaisuus

Koraanissa sanan abd monikko esiintyy muodossa ibad, joka poikkeaa Mekan murteesta mutta vastaa Mesopotamiassa käytettyä. Mesopotamiassa esiintyi 400-luvulla arabialainen väestöryhmä, joka kutsui itseään ibadeiksi. Orientalisti Gustav Rothsteinin mukaan ibadit koostuivat useista heimoista, jotka olivat tulleet tekemisiin kristinuskon kanssa al-Hirassa Mesopotamiassa. Kyseessä oli heimorajat ylittävä nimitys, joka kertoi al-Hiran arabiheimoja yhdistävästä kristinuskosta ja erotti heidät pakanallisista arabeista. Nimitystä al-ibad käytettiin heimonimen tapaan. Rothstein pitää kiinnostavana, että näin muodostui uskonnollinen, heimorajat ylittävä uusi yhteisö, joka muistutti sitä, mitä kerrottiin Muhammedin perustamasta ummasta Arabiassa. [13] Volker Popp huomauttaa, että Muhammedin kerrotaan saaneen ensimmäisen ilmestyksensä Hiran vuorella. Nimitys abd Allah taas löytyi Mooseksen 5. kirjasta.[10]

Lähteet
  • Haeri, Fadhlalla: Islam. Suomentanut Salme Saukko. Helsinki: Tammi, 1996. ISBN 951-31-0671-3.
  • Luxenberg, Christoph: A new interpretation of the arabic inscription in Jerusalems’s Dome of the Rock, Teoksessa: K-H. Ohlig & G. Puin (toim.) The hidden origins of Islam. New research into its early history, s. 125–151. Prometheus Books, 2010. ISBN 978-1-59102-634-1. Teoksen verkkoversio.
  • Popp, Volker: The early history of islam, following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: Karl-Heinz. Ohlig & Gerd-R. Puin (toim.) The Hidden Origin of Islam. New Research into its Early History, s. 17–124. Prometheus Books, 2010. ISBN 978-1-59102-634-1. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Viitteet
  1. Popp 2010, s. 31
  2. Popp 2010, s. 30-31
  3. Green, J. & Tsafrir, Y.: Greek Inscriptions from Ḥammat Gader: A Poem by the Empress Eudocia and Two Building Inscriptions. Israel Exploration Journal. 32, 2/3 77–96., 1982. Artikkelin verkkoversio.
  4. Popp 2010, s. 58
  5. Popp, 2010, s. 75
  6. Haeri 1996
  7. Popp 2010
  8. Popp 2010, s. 34
  9. Viides Mooseksen kirja 9:27 Raamattu.fi. Viitattu 6.6.2022.
  10. Popp, 2010, s. 33
  11. Popp, 2010, s. 34
  12. Luxenberg 2010
  13. Popp, 2010, s. 32
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.