Abckiria

Abckiria (”Abc-kirja”) oli ensimmäinen suomenkielinen kirja. Sen kirjoitti uskonpuhdistajana tunnettu Mikael Agricola, ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1543. Agricola kirjoitti kirjan samaan aikaan kun hän teki Uuden testamentin ensimmäistä suomenkielistä käännöstä, ja molempia teoksia työstäessään Agricola samalla myös loi suomelle kirjakieltä.

Abckiria

Abckiria
Kirjailija Mikael Agricola
Kieli suomi
Julkaistu 1543
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Historia

Agricolan teos on ensimmäisiä tunnettuja yrityksiä kirjoittaa suomen kielellä, ja teoksen sekä Agricolan Rucouskirian (1544) ja Uuden testamentin (Se Wsi Testamenti, 1548) ilmestymisen jälkeen suomen kirjakieli alkoikin hiljalleen kehittyä. Niin Agricolan suomelle kuin koko niin sanotulle vanhalle kirjasuomelle on tyypillistä sen oikeinkirjoituksen epäsäännönmukaisuus. Esimerkiksi K-äänne saatettiin toisinaan merkitä C:nä, joskus taas K:na tai G:nä.

Abckirian ensimmäisessä vuoden 1543 painoksessa oli 16 sivua ja toisessa, ilmeisesti vuonna 1551 ilmestyneessä painoksessa 24 sivua. Kirjasta ei ole säilynyt yhtään kokonaista kappaletta, mutta siitä on löydetty osia, joiden perusteella kirjan rakenne suurin piirtein tunnetaan. Osat löydettiin Uppsalan yliopiston kirjastosta ja yksi osa on lahjoitettu Helsingin yliopistolle.

Vuonna 1966 löytyi lisää osia, joihin oli merkitty painovuodeksi 1559, siis kaksi vuotta kirjailijan kuoleman jälkeen.[1]

Sisältö

Abckiria sisälsi sekä aapisen että katekismuksen. Tunnettu näyte kirjan alusta on vanhin suomenkielinen loppusointuinen runo:

»Oppe nyt wanha / ia noori /

joilla ombi Sydhen toori.
Jumalan keskyt / ia mielen /
iotca taidhat Somen kielen.
Laki / se Sielun hirmutta /
mutt Cristus sen tas lodhutta.
Lue sijs hyue Lapsi teste /
Alcu oppi ilman este.
Nijte muista Elemes aina /

nin Jesus sinun Armons laina.»

Tätä alkurunoa seuraavat aakkoset sekä luku- ja kirjoitusohjeita, minkä jälkeen alkaa kirjan uskonnollinen osuus. Lopussa on vielä suomen kielen lukusanat.[2]

Uskonnolliseen osuuteen kuuluu kymmenen käskyä, apostolinen uskontunnustus, Isä meidän -rukous, Ave Maria, kasteen, ripin ja ehtoollisen sakramentit, ruokarukoukset, aamu- ja iltarukoukset ja lopuksi rukoukset kirkonkelloja soitettaessa.[2]

Ruoka-, aamu- ja iltarukoukset Agricola käänsi Martti Lutherin Vähästä katekismuksesta, mutta muut tekstit olivat papiston jo ennalta tuntemia. Vaikka jumalanpalvelusten kieli keskiajalla oli latina, kristinuskon perusopinkappaleet oli käännetty myös kansankielelle. Piispojen määräyksestä papeilla oli oltava nämä opinkappaleet paperille kirjoitettuna, jotta ne tulisi luettua kirkkoväelle samalla tavalla joka sunnuntai. Vaikka näitä paperilappusia ei olekaan nykypäiviin säilynyt, voidaan olettaa, että Agricolalla oli niitä käytössään Abckiriaa tehdessään.[3]

Lähteet
  • Harviainen, Sakari; Heininen; Simo & Huhtala, Aarre: Opi nyt vanha ja nuori – Mikael Agricola ja nykyaika. Otava, 1990. ISBN 951-1-11363-1.
  • Häkkinen, Kaisa (toim.): Mikael Agricola: Abckiria – Kriittinen editio. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-898-5.
  • Tarkiainen, Kari & Tarkiainen, Viljo: Mikael Agricola – Suomen uskonpuhdistaja. Otava, 1985. ISBN 951-1-08176-4.
  • Penttilä, Aarni (toim.): Näköispainos Mikael Agricolan Abckirian eri painosten säilyneistä katkelmista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998. ISBN 951-717-303-2.

Viitteet
  1. Penttilä 1998, s. 27.
  2. Harviainen et al. 1990, s. 51.
  3. Harviainen et al. 1990, s. 52.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.