Abaddon
Abaddon (hepreaa: hävitys, tuho) oli Vanhassa testamentissa tuonpuoleinen[1] tai yksi Helvetin eli Gehennan osastoista. Johanneksen ilmestyksessä esiintyy "Abaddon" -niminen syvyyden enkeli,[2] jonka merkityksestä on esitetty erilaisia, hyvinkin vastakohtaisia selityksiä. Joidenkin mielestä Abaddonilla kuvataan paholaista henkilöityneenä "syvyyden enkeliksi". 1800-luvulla yritettiin osoittaa tämän raamatunkohdan soveltuvan profeetallisesti sellaisiin yksilöihin kuin keisari Vespasianukseen, Muhammediin ja jopa Napoleoniinkin, ja tätä enkeliä pidettiin yleensä ”saatanallisena”. Abaddonin kreikankielinen nimi on Apollyon, tuhoaja.[3]
Toisaalta on kiinnitetty huomiota siihen, että Johanneksen ilmestyksen yhdeksäs luku kuvailee Jumalaa palvelevien enkelien toimintaa ja Jumalan aiheuttamia vitsauksia hänen vastustajilleen. Ilmestyksessä enkelin, jolla on "syvyyden avain", kerrotaan sitovan Saatanan.[4]
Ilmestyskirjan lisäksi useimmiten kirjoitukset kuvaavat Abaddonia paikkana eikä yksikkönä.[5] Babylonialaisessa Talmudissa sen kerrotaan olevan toinen alamaailman seitsemästä paikasta. Arameankielisessä Uudessa testamentissa Johanneksen ilmestys 11:9: “Ja niiden kuninkaana oli syvyyden enkeli, jonka nimi on hebreaksi Abdo, ja arameaksi hänen nimensä on Shra”.[6]
Sana ’abdo’ merkitsee työläistä tai palvelijaa, ei siis mitään tuhoajaa kontekstinkaan mukaan. Aramean Shra on ’johtaja’ tai verbinä ’murtaa, hajottaa, avata solmu’.
Katso myös
Lähteet
- Job 26:6
- Ilm. 9:11
- Lurker, Manfred: A Dictionary of Gods and Goddesses, Devils and Demons, s. 1. Routledge & Kegan Paul, 1987. ISBN 0-203-67189-9.
- Ilm. 20:1–3
- Esimerkiksi: Babylonialainen Talmud II.2.
- Arameankielinen Johanneksen ilmestys
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Abaddon Wikimedia Commonsissa