Aavikkokaniini

Aavikkokaniini (Sylvilagus audubonii) on amerikankaniineihin kuuluva jänislaji.[2]

Aavikkokaniini
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jäniseläimet Lagomorpha
Heimo: Jänikset Leporidae
Suku: Amerikankaniinit Sylvilagus
Laji: audubonii
Kaksiosainen nimi

Sylvilagus audubonii
(Baird, 1958)
Aavikkokaniinin levinneisyys
Aavikkokaniinin levinneisyys
Katso myös

  Aavikkokaniini Wikispeciesissä
  Aavikkokaniini Commonsissa

Aavikkokaniinin selkä on ruskeanharmaa ja vatsapuoli vaaleampi. Sillä on suuret silmät ja pöyheä, pyöreä häntä sekä pitkät, leveät korvat joissa on vain vähän karvaa. Naaraskaniinit ovat uroksia kookkaampia.[2] Sen paino täysikokoisena pysyttelee puolentoista kilon alapuolella. Pituus vaihtelee 33 senttimetristä 43 senttimetriin.[3]

Aavikkokaniini viihtyy metsäalueilla, niityillä, aavikoilla sekä samoilla alueilla joilla kreosoottipensas kasvaa.[2]

Aavikkokaniinin ruokavalioon kuuluu ruoho, kaktuskasvit, kaarna ja meskitet. Parittelukausi kestää tammikuusta loppukesään saakka. Naaras tekee pesän matalaan koloon ja vuoraa sen karvoilla ja ruoholla. Se on tiineenä noin kuukauden ajan ennen kuin synnyttää yhdestä kuuteen poikasta. Poikaset syntyvät karvattomina ja sokeina. Ne jättävät pesän kaksiviikkoisina mutta viipyvät emonsa seurassa vielä muutaman viikon ajan. Aavikkokaniini saavuttaa sukukypsyyden noin kolmen kuukauden iässä. Yleisesti se saa kahdesta neljään poikuetta vuodessa, mutta epätavallista ei ole kuusikaan poikuetta vuoden aikana. Aavikkokaniinin aktiivinen hereilläoloaika sijoittuu aikaiseen aamuun ja iltahetkiin. Päivän kuumimmaksi ajaksi se vetäytyy varjopaikkoihin suojaan polttavalta auringolta. Aavikkokaniini saattaa kiivetä kalteviin puihin ja kantojen päälle havainnoimaan ympäristöään ja mahdollisia uhkia. Yleensä aavikkokaniini ei rakenna asuinpaikkaansa itse, joskin se saattaa kuopsuttaa sellaisen pensaan tai muun kasvillisuuden alle. Joskus se saattaa myös käydä lepäämään toisen eläimen pesään. Aavikkokaniini myös osaa uida ja kykenee juoksemaan 24 kilometrin tuntivauhdilla.[2]

  • Kreosoottipensaan juurella.
    Kreosoottipensaan juurella.
  • Istuva aavikkokaniini.
    Istuva aavikkokaniini.
  • Punailveksen saaliina.
    Punailveksen saaliina.
  • Poikanen syömässä.
    Poikanen syömässä.
  • Kaltevaoksaisen puun juurella.
    Kaltevaoksaisen puun juurella.

Lähteet
  1. Smith, A.T. & Brown, D.E.: Sylvilagus audubonii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-3. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.1.2020. (englanniksi)
  2. Desert Cottontail - Sylvilagus audubonii NatureWorks. New Hampshire PBS. Viitattu 1.1.2020. (englanniksi)
  3. Desert Cottontail - Sylvilagus audubonii The Animal Files. Viitattu 1.1.2020. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.