Aatos Ojala

Aatos Ojalan vanhemmat olivat rovasti Emil Oskar Ojala ja Elli Matilda Vilkki ja puoliso vuodesta 1955 Raija Hillevi Kolkka, urheilutoimittaja Sulo Kolkan tytär. Ojala tuli ylioppilaaksi 1937, valmistui folosofian kandidaatiksi 1944 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1957. Ojala opiskeli myös Yalen yliopistossa Yhdysvalloissa sekä Ruotsissa, Saksassa ja Englannissa[2]. Uransa alkuvuosina hän toimi Helsingin teknillisen opiston kielten tuntiopettajana, Helsingin yliopiston dosentti hän oli vuodesta 1956. Ojala työskenteli myös Parnasson päätoimittajana vuonna 1957.[1] Jyväskylän yliopiston professori Ojala oli 1960–1982.[2] Hän on huomattava erityisesti Jyväskylän yliopiston ja varhaisen suomalaisen semiotiikan historiassa. Ojalan väitöskirja käsitteli Oscar Wildea, myöhemmin hän tutki muun muassa F. E. Sillanpään kirjallista aatemaailmaa.[2]

Ojalan veli on tekniikantutkija Aito Ojala.[3]

• Aestheticism and Oscar Wilde: Part 1: Life and letters, Suomalainen tiedeakatemia , 1954
• Aestheticism and Oscar Wilde: Part 2: Literary style, 1955
• Johdatus tekstin teoriaan. 2. painos (1. painos 1982). Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitos, Monisteita 7. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1983. ISBN 951-678-863-7.
• Kasvatus – sivistys eri aikakausien kasvatusnäkemyksiä, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1980
• Kohtalon toteuttaminen essee F. E. Sillanpäästä, Karisto, 1959
• Ruumiinkulttuuri kirjallisuudessa, Jyväskylän yliopisto, 1982
• Suomalainen nykyromaani Veijo Meri 1–2, 1971
• Luku- ja kirjoitustaito aihelmana kansankirjailijoilla. – Kutsu Jyväskylän yliopiston maisterin- ja tohtorinpromootioihin 7. kesäkuuta 1969. JY 1969
• runsaasti artikkeleita Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirjassa eri vuosina

• Eero Tarasti: Suomalaisen semiotiikan uranuurtaja. Aatos Ojala 6.1.1919–9.4.1987 Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja 248. "In memoriam", 1987:2.