Aaron Irving

Irving pelasi juniorivuotensa lähes kokonaan kotikaupungissaan Albertan Edmontonissa. Edmonton Oil Kings varasi hänet koko WHL:n varaustilaisuuden yhdeksäntenä pelaajana kesällä 2011. Irving pelasi kauden 2011–2012 AMHL-juniorisarjan SSAC Athleticsissa. Hän oli tehoilla 3+15=18 joukkueen tehokkain puolustaja.[3] Irving voitti kauden aikana myös Albertan joukkueessa Western Canada Cupin. Kauden 2012–2013 hän pelasi suurimmaksi osaksi AJHL-junioriliigan Bonnyville pontiacsissa, mutta Irving debytoi myös WHL:ssä, jossa hän pelasi viisi ottelua. Liigan tulokaskaudellaan 2013–2014 Irving pelasi 63 runkosarjaottelua tehopistein 9+21=30 ja 21 playoff-ottelua tehden kaksi syöttöpistettä. Hän voitti kauden päätteeksi sekä WHL:n mestaruuden, Ed Chynoweth Cupin että koko CHL:n mestaruuden, Memorial Cupin.[2] Irving pelasi kauden aikana myös CHL Top Prospects Gamessa.[4]

Nashville Predators varasi Irvingin kuudennella kierroksella 162. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2014. Kaudella 2015–2016 hän nousi Edmonton Oil Kingsin WHL-joukkueen varakapteeniksi. Irving oli tehoilla 9+31=40 joukkueen neljänneksi paras pistemies.[5] WHL-kauden päätyttyä huhtikuussa 2016 hän siirtyi loppukevääksi amatööritryout-sopimuksella AHL-joukkue Milwaukee Admiralsiin,[6] jossa Irving pelasi yhden runkosarjaottelun. Kaudella 2016–2017 hän nousi Oil Kingsin kapteeniksi.[2] Tammikuussa 2017 seura kuitenkin kauppasi Irvingin ja kesän 2017 seitsemännen kierroksen varausvuoron Everett Silvertipsiin vaihdossa hyökkääjä Graham Millariin ja Brett Kempiin sekä kesän 2018 ensimmäisen kierroksen varausvuoroon.[7] Hän teki WHL:n runkosarjassa yhteensä tehot 18+40=58, joilla Irving sijoittui liigan puolustajien pistepörssissä kymmenenneksi.[8]

Koska Nashville Predators ei kiinnittänyt Irvingiä kahden vuoden aikana, hän osallistui kesällä 2017 vapaana agenttina Vancouver Canucksin NHL-harjoitusleirille.[9] Syksyllä Irving osallistui AHL-joukkue Utica Cometsin harjoitusleirille. Lokakuussa hän teki vuoden mittaisen sopimuksen ECHL-joukkue Kalamazoo Wingsin kanssa.[10] Irving pelasi siellä kaudella 2017–2018 60 runkosarjaottelua tehopistein 15+33=48, joilla hän oli joukkueen tehokkain puolustaja ja neljänneksi paras pistemies.[11] Irving sijoittui koko liigan puolustajien pistepörssissä viidenneksi.[12] Hänet valittiin kauden päätteeksi ECHL:n tulokkaiden tähdistökentälliseen. Huhtikuussa 2018 Wings lainasi Irvingin ammattilaistryout-sopimuksella Utica Cometsin AHL-joukkueeseen,[13] jossa hän pelasi yhden ottelun.[2]

Irving siirtyi kaudeksi 2018–2019 vuoden mittaisella sopimuksella Norjan GET-ligaenissa pelaavan Storhamar Ishockeyn joukkueeseen. Hän oli tehoilla 12+26=38 joukkueen tehokkain puolustaja ja kolmanneksi paras pistemies.[14] Irving jakoi koko liigan puolustajien maalipörssin voiton joukkuetoverinsa Joel Johanssonin ja Stjernen Hockeyn Albin Lindgrenin kanssa sekä sijoittui puolustajien pistepörssissä kolmanneksi.[15] Hän voitti kauden päätteeksi hopeaa ja Irving valittiin GET-ligaenin tähdistökentälliseen.[2]

Kaudeksi 2019–2020 Irving siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Ruotsin SHL-liigan Örebro HK:hon.[16] Hänen kauteen mahtui viiden ottelun mittainen pelikielto, kun Irving taklasi 28. joulukuuta 2019 HV71:n Martin Thörnbergiä päähän sillä seurauksella, että hän sai aivotärähdyksen ja joutui jättämään ottelun kesken. Irvingin taklaus tuli niin sanotusta sokeasta pisteestä ja se osui Thörnbergiä leukaan.[17] Irving asetettiin viiden ottelun mittaiseen pelikieltoon ja hänet tuomittiin maksamaan myös 28 750 kruunun sakot.[18]

Heinäkuussa 2020 Irvingin sopimus Örebron kanssa purettiin, kun seura ei pystynyt tarjoamaan hänelle riittävän suurta roolia.[19] Viisi päivää myöhemmin Irvingin vahvistettiin siirtyvän kaudeksi 2020–2021 Tšekin Extraligan HC Litvínoviin.[20] Hän jakoi 12 osumallaan Litvínovin sisäisen maalipörssin kolmannen sijan Patrik Zdráhalin ja František Lukešin kanssa.[21] Irving sijoittui koko liigan puolustajien maalipörssissä toiseksi edellään vain HC Oceláři Třinecin Martin Gernát.[22] Maaliskuussa 2021 hän teki Litvínovin kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[23] Kaudella 2021–2022 hän oli tehoilla 10+15=25 joukkueen tehokkain puolustaja ja kolmanneksi paras pistemies.[24]

Kaudeksi 2022–2023 Irving siirtyi 1+1-vuotisella sopimuksella SM-liigajoukkue Saimaan Palloon.[25] Hänet nimettiin joukkueen varakapteeniksi.[2] Tammikuussa 2023 Irving nousi SaiPan ensisijaiseksi kapteeniksi, kun seura lainasi Jarno Koskirannan loppukaudeksi Tampereen Ilvekseen. Hän oli tehoilla 5+18=23 sarjataulukossa viimeisenä olleen SaiPan paras syöttäjä ja toiseksi paras pistemies Ville Meskasen jälkeen, kunnes tammikuussa 2023 Irvingin sopimus purettiin. Hän siirtyi loppukaudeksi Sveitsin National Leaguen HC Davosiin.[26]