Aaro Tolsa
Aaro Johannes Tolsa (9. tammikuuta 1895 Vehkalahti[1] – 31. heinäkuuta 1951 Helsinki[2]) oli suomalainen pappi, joka teki työtä Lapin metsätyömiesten keskuudessa 1920- ja 1930-luvuilla.
Henkilöhistoria
Aaro Tolsan vanhemmat olivat muurari Topias Tolsa ja Maria Helenius ja puoliso vuodesta 1919 Hanna Kuokkanen. Tolsa pääsi ylioppilaaksi 1916 ja hänet vihittiin papiksi 1919. Hän toimi setlementtityötä varten perustetun Teollisuusseutujen evankelioimisseuran pappina Rovaniemellä 1923–1932 ja oli sen jälkeen Rovaniemen vapaa-opiston johtaja 1932–1942. Viimeksi Tolsa oli Kristillis-yhteiskunnallisen työkeskusliiton matkasihteeri 1942–1949 ja liiton pääsihteeri 1949–1951.[1] Uransa alussa Suomenniemen ja Joensuun seurakunnissa ja sitten Suursaaressa pappina työskennellyt Tolsa teki elämäntyönsä pääosin Peräpohjolassa ja Lapissa ja julkaisi myös aihetta käsitteleviä kirjoja muutamien uskonnollisten teosten ohella.[2]
Teoksia
- Tukkilaiset tulevat: Kristillis-yhteiskunnallinen sanoma Pohjolan kiveliöihin 1922–1937. Työkeskusten kustannus Oy 1937
- Kansa uuden elämän ovella: Rohkaisun ja toivon ajatuksia vaikeuksien aikana. Työkeskusten kustannus Oy 1942
- Ristinmerkistä – ristinmerkkiin. Suomen aseveljien liitto 1942
- Mene ja tee: Ajatuksia Jeesuksen pelastussanomasta raamatun valossa. 1943
- Lisää meille uskoa! Työkeskusten kustannus Oy 1945
- Ihmisen nälkää: Pappina Pohjolassa ilman kirkkoa ja saarnatuolia. WSOY 1945
Lähteet
Viitteet
- Poijärvi, L. Arvi P. – Havu, Ilmari – Jääskeläinen, Mauno (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 786. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1949.
- Kuolleita. Helsingin Sanomat, 4.8.1951, s. 3. (Maksullinen lähde.)
Kirjallisuutta
- Nieminen, Saul: Revontulten pappi: Aaro Tolsan elämäntarina. Weilin+Göös 1980. ISBN 951-35-2330-6