Aarni Perko

Aarni Perko syntyi Velkualla. Hänen vanhempansa olivat rovasti Otto Alarik Perko ja Lempi Maria o.s. Koivusaari.[1] Suoritettuaan peruskoulutuksensa loppuun Perko opiskeli Helsingin yliopistossa ja valmistui sieltä filosofian kandidaatiksi vuonna 1955.[1] Tämän jälkeen hän työskenteli opettajana kouluissa. Vuosina 1957–1958 hän toimi Kokkolan yhteislyseon vanhempana lehtorina.[1] Sieltä hän siirtyi vuosiksi 1959–1960 Lauttakylän yhteiskoulun lehtoriksi.[1] Ensimmäisenä vuonnaan Lauttakylässä (1959) hän avioitui Sirkka-Liisa Ristolaisen kanssa.[1] Pariskunnalla on kolme lasta.[1]

1960-luvun alussa Perko jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa. Hän työskenteli samanaikaisesti 1961–1962 matemaatikkona Turun laskukeskuksessa.[1] Perko valmistui Helsingin yliopistosta filosofian lisensiaatiksi fysiikan alalta vuonna 1961.[1] Hänen lisensiaatintyönsä (Kolmen nukleonin probleema ja sen tutkiminen variaatiomenetelmällä käyttäen potentiaalissa äärellistä keskusta) käsitteli kolmen nukleonin ongelmaa ydinfysiikassa ja sen tutkimista käyttämällä niin kutsuttua variaatiomenetelmää.[3]

Akateemisen uransa Perko aloitti 1963–1970 assistenttina Turun yliopistossa. Samanaikaisesti hän valmisteli väitöskirjaansa. Hän väitteli Turun yliopistossa tohtoriksi vuonna 1971.[1] Perkon väitöskirjan (Some problems of search and detection suom. Joitakin etsinnän ja havaitsemisen ongelmia)[4] ohjaajana toimi professori Olavi Hellman. Valmistumisen jälkeen Perko oli Turun yliopiston tietojenkäsittelyopin apulaisprofessorina ja tietojenkäsittelyopin laitoksen professorina 1970–1972.[5]

Vuonna 1972 Perko nimitettiin Jyväskylän yliopistoon sovelletun matematiikan professoriksi ja hän aloitti virassaan elokuussa 1972.[6] Professorina hänen opetusalansa oli tietojenkäsittelyoppi ja varsinkin eksaktien luonnontieteiden tarvitsemat tietojenkäsittelyn alat.[6] Professuurin myötä Jyväskylän yliopistossa alkoi tietojenkäsittelyopin opetus. Aineen ensimmäisistä opiskelijoista puolet valittiin yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta ja toinen puoli matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta.[7] Professori Perkon ansiota on matemaattisen tietojenkäsittelyn opetuksen käytäntöjen luominen ja kehittäminen.[8] Aluksi opetus etsi muotojaan ja koulutuksen sisältöä jouduttiin jopa improvisoimaan.[7]

1980-luvulla Jyväskylän yliopistossa toimi erillislaitoksena laskentakeskus, jossa käsiteltiin esimerkiksi luonnontieteiden (fysiikka ja kemia) laboratoriotietoja.[9] Osa Perkon työstä tapahtui laskentakeskuksen laitteistoilla. Myöhemmin laskentakeskus muutti nimensä Jyväskylän yliopiston Atk-keskukseksi[10] ja sittemmin vielä tietohallintokeskukseksi[11]. Vuoden 1983 lopusta lähtien laskentakeskukseen suunniteltiin toteutettavaksi iso laitehankinta tietoteknisten laitteistojen hankkimiseksi laboratorioiden tutkimusinformaation käsittelemiseksi.[9] Hanke toteutui myöhemmin. Professori Perko on jälkeenpäin (1995) arvioinut, että laskentakeskuksen laitteistoinvestoinnit 1980-luvulla jäivät muiden tiedekuntien hankintojen varjoon, koska laskentakeskuksella ei ollut omaa edunvalvojaa.[9][12]

Professori Perko toimi vakinaisen virkansa ohella Jyväskylän yliopiston matematiikan laitoksen (nyk. nimellä matematiikan ja tilastotieteen laitos) johtajana koko vuoden 1985 ja vuoden 1986 alkupuoliskon, sillä professori Olli Martio oli tuolloin estynyt hoitamasta laitosjohtajan tointa.[13] Hän osallistui myös oman tiedekuntansa (matemaattis-luonnontieteellinen) hallintoon tiedekuntaneuvoston jäsenenä vuosina 1974–1981.[14]

Aarni Perko jäi eläkkeelle virastaan vuoden 1994 lopussa.[6] Ansioistaan tietojenkäsittelyn opetuksen käynnistäjänä ja kehittäjänä Jyväskylän yliopistossa hänelle myönnettiin vuonna 2013 Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan ensimmäinen ansiomitali.[8]

• Mathematics Genealogy Project: Aarni Perko Matematiikan laitos, Pohjois-Dakotan osavaltionyliopisto. (englanniksi)