Aarne Siukola

Aarne^lähde? Siukola on Väinö Linnan romaanissa Täällä Pohjantähden alla -romaanisarjan kolmannessa osassa esiintyvä kuvitteellinen henkilö. Siukola on ammatiltaan työmies ja vakaumukseltaan kommunisti ja ateisti. Hän lukee ahkerasti poliittista kirjallisuutta ja väittelee mielellään niin politiikasta kuin uskonnostakin.[1]

Hän kuului Suomen sisällissodassa punakaartiin ja oli vankileirillä. Ennen sotaa hän oli ollut kartanossa renkinä, mutta ei saanut uutta vakituista pestiä vankileiriltä palattuaan. Hän saa kuitenkin asua kartanon omistamissa huoneissa ja kesäisin hänelle annetaan kartanosta töitä, mutta talvet hän käy pääasiassa metsätöissä. Olemukseltaan hän on pienehkö kärppämäinen mies, jolla on kiukkuista tarmoa yli tavallisen tarpeen. 1920-luvun alkuvuosina hän on Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen yhdysmies Pentinkulmalla.[1]

Hän on myöhemmin Akseli Koskelan kanssa metsätöissä. 1930-luvun alussa Siukola on tilapäisapuna Koskelan uuden navetan rakennustyömaalla.[2]

Siukola joutuu lapualaisaikana muilutuksen ja pahoinpitelyn uhriksi. Hän tekee asiasta rikosilmoituksen nimismiehelle, mutta juttu raukeaa todisteiden puutteessa. Pahoinpitelystä aiheutuvat äänet on kuullut muuan heinätöissä ollut kartanon muonamiehen leski, joka vaikenee pelokkaana visusti tapauksesta, koska kartanon alustalaisten keskuuteen leviää huhu, jonka mukaan kaikki Siukolan juttuun sekaantuneet saavat samanlaisen selkäsaunan ja joutuvat pois työstä. Muilutuksessa mukana olleen Töyryn Ension vanhempi veli Arvo yrittää lahjoa lesken 50 markalla, jotta tämä pitäisi suunsa kiinni kuulemastaan ja näkemästään. Puoliksi pelosta, puoliksi kunnioituksesta leski kuitenkin kieltäytyy ottamasta sitä vastaan, vaikka 50 markkaa olisi tässä mökissä suuri raha.[3]

Hänellä on myös poika Aarne. Kansakoulussa Aarne on opettaja Pentti Rautajärven näkökulmasta vaikein oppilas. Ateistisen perheen lapsena hän ei osallistu uskonnontunneille, vaan Rautajärvi joutuu isän määräyksestä opettamaan pojalle siveysoppia. Koska uskonnonvapauslaki mahdollistaa tämän, Siukola pitää periaatteesta tiukasti kiinni. Kun opettaja epäilee, kannattaako tällainen yhden oppilaan vuoksi, Siukola vastaa, että "minun mukuloitani ei uskonnolla pimitetä".[4]

Jatkosodan loppuvaiheissa kesällä 1944 Aarne Siukola karkaa rintamalta. Kun kotona ei hänestä tiedetä, Pentinkulman suojeluskuntalaiset tarkkailevat monena yönä Siukolan ovea siltä varalta, ilmestyisikö poika kotinurkille. Silmälläpito päättyy, kun viranomaisille tulee tieto, että Aarne on saatu kiinni ja ammuttu käpykaartilaisena. Siukola joutuu vankilaan haukuttuaan poikansa ampujia fasisteiksi.[5] Sodan päätyttyä hänet vapautetaan vankilasta, ja kotiin tullessaan hän vannoo etsivänsä poikansa ammuttajat käsiinsä vaikka kiven alta.[6]

Sodan jälkeen Siukola yrittää vallata vanhaa työväenyhdistys Rientoa kommunisteille, mutta sosiaalidemokraattien vanha konkari Janne Kivivuori voittaa hänet julkisessa väittelyssä siten, että yritys raukeaa. Siukola joutuu tällöin perustamaan uuden kommunistiyhdistyksen, jonka menestys jää tuntemattomaksi.

Helsinkiin muuttanut Janne Kivivuori käy kotiseudullaan 1950-luvulla, ja kun hän tiedustelee Koskelan väeltä Siukolasta, Aulis Kivioja vastaa Siukolan olevan "samanlainen nalkuttaja kuin ennenkin" ja Siukolan pojan olleen hänellä vähän aikaa kuorma-auton apumiehenä, mutta saaneen lopputilin haukuttuaan amerikkalaisia.[7]