Aarne Antti Koskinen
Aarne Antti Koskinen (7. huhtikuuta 1915 Helsinki – 2. joulukuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen yleisen etnologian professori, joka perehtyi erityisesti Polynesiaan ja sai samoalaisen päällikön arvonimen Tui Finilani.[1]
Koskisen vanhemmat olivat talousneuvos Antti Koskinen ja Vieno Vigilia Lehtinen. Hänen ensimmäinen puolisonsa vuodesta 1940 vuoteen 1964 oli Jenny Marjatta Koskimies ja toinen vuodesta 1964 Kaarina eli Kaia Talpio. Koskinen kävi oppikoulun Riihimäellä ja opiskeli yleistä historiaa. Tyynenmeren alueesta ja kulttuurista hän kiinnostui jo nuorena, vaikkakin työskenteli ennen tutkijan uraansa muun muassa isännöitsijänä, kirjakaupan johtajana ja opettajana. Arkisto- ja kirjallisuustutkimustyötä Koskinen teki Englannissa 1949 ja Keski-Euroopassa 1950. Havaijin yliopistossa hän työskenteli 1960−1961 ja Polynesiassa 1971 ja 1975. Hänen vuonna 1953 julkaisemansa väitöskirja Missionary influence as a political factor in the Pacific Islands tarkasteli kulttuurien kohtaamista Tyynenmeren saarilla. Hän käytti vertailevaa ja historiallista tutkimusotetta ja pyrki rakentamaan kokonaisvaltaisen näkemyksen polynesialaisten yhteisöstä, maailmankuvasta ja ajattelusta, joista hän julkaisi muun muassa tutkimukset Ariki The First-Born (1960), Linking of Symbols: Polynesian Patterns I-II (1963, 1967) ja *kite: Polynesian insights to knowledge (1968). Hänen viimeiseksi julkaistuksi tutkimuksekseen jäi paikannimityyppeihin ja kulttuurin jaksollisuuteen liittynyt Place name types and cultural sequences in Polynesia (1973). Arkisto- ja historiallisiin lähteisiin paneutunut Koskinen oli toisaalta etnolingvisti eli kielen tutkija ja kenttätyössä taas kognitiivisen antropologian edustaja. Helsingin yliopiston henkilökohtaisena ylimääräisenä yleisen etnologian professorina hän toimi 1973−1982.[1]
Lähteet
- Gothóni, René: ”Aarne Antti Koskinen”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 386-387. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0. / Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
- Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1978, s. 432 (Viitattu 14.12.2015)