Aardman Animations

Aardman Animations on brittiläinen vaha-animaatioon erikoistunut studio, jonka perustivat Peter Lord ja David Sproxton vuonna 1972.[1] Sen tunnetuimpia tuotoksia ovat Nick Parkin tekemät animaatiot kuten Wallace & Gromit, Kananlento ja Late Lammas. Aardmanin tuotannot ovat saaneet vuoteen 2016 mennessä kymmenen Oscar-ehdokkuutta, joista ne ovat voittaneet neljä.[2]

Historiaa

Peter Lord ja David Sproxton alkoivat tehdä animaatioita yhdessä jo kouluaikoina. Valmistuttuaan 1972 he perustivat Aardman Animations -studion aikeenaan tehdä lastensarjoja ja ansaita niiden oheistuotteilla. Studio muutti 1976 Bristoliin. Ensimmäinen tuotanto oli Morph-niminen pelkistetty, muuntuva vahaukko, joka toimi Tony Hartin sivuhahmona tämän juontamissa television Take Hart -lastenohjelmissa.[1]

Channel Four Television -yhtiöltä saamallaan tilaustyöllä Conversation Pieces (1981-1983) Aardman kehitti uudenlaisen tyylin, jossa tosielämän vakavia haastatteluja ja keskusteluja kuvitetaan koomisilla vaha-animaatiohahmoilla.[3] Nick Parkiin Lord ja Sproxton tutustuivat ollessaan luennoimassa elokuvakoulussa, ja Park tuli esittelemään heille lopputyöaihettaan. He palkkasivat Parkin 1985, ja lopputyöstä kehittyi Parkin vuoden 1989 ensimmäinen Wallace & Gromit -elokuva Suurenmoinen huviretki.

Vuonna 1989 Channel Four Television tilasi Aardmanilta sarjan viisiminuuttisia animaatioita nimeltä Lip Synch. Siihen kuuluivat Peter Lordin War Story ja Going Equipped, Barry Purvesin Next, Richard Goleszowskin Ident ja Nick Parkin Koti kaikilla mukavuuksilla (Creature Comforts, 1989), joka sai parhaan lyhytanimaation Oscar-palkinnon.[3] Sen ääniraidalla tavalliset ihmiset kertovat asuinolosuhteistaan, mutta kuvassa puhe onkin laitettu erilaisten vaha-animoitujen eläintarhaeläinten suuhun: masentunut gorilla, kotiin tropiikkiin kaipaava puuma (ääniraidalla brasilialainen opiskelija), nuori virtahepo ja asumukseensa tyytyväinen vyötiäinen.

1990-luku: Wallace & Gromit

Creature Comforts -lyhytelokuvan eläinideaan pohjautuivat Britannian sähkölaitosyhdistyksen Aardmanilta tilaamat mainoselokuvat, joissa todellisten asiakkaiden – eri murteilla puhuvia ihmisiä eri puolilta Britanniaa – kotien sähkönkäyttöä koskevat haastattelulausunnot oli laitettu koomisten eläinhahmojen suuhun ja sijoitettu eläintarhaan. 1990-luvun alussa esitettyjen televisiomainosten sanotaan vaikuttaneen merkittävästi brittiläisen tv-mainonnan muuttumiseen 1980-luvun kylmästä juppityylistä lämpimämmäksi ja humoristisemmaksi. Kyselytutkimuksissa on tosin huomattu, että hauskat animaatiohahmot yhdistetäänkin usein kaasulämmitykseen, sähkölämmityksen pahimpaan kilpailijaan Britanniassa.[4]. Koti kaikilla mukavuuksilla poiki myös televisiosarjan Eläimellistä menoa (Creature Comforts, 2003–2006), josta tehtiin myös amerikkalaisversio.[2]

Vuonna 1993 valmistui Aardmanin siihen asti pisin tuotanto, Nick Parkin 30-minuuttinen Väärät housut, joka voitti Oscarin ja kolmisenkymmentä muuta palkintoa ympäri maailmaa. Sitä seurasi Aardmanille kolmannen Oscar-palkinnon tuonut kolmas Wallace & Gromit -komedia Läheltä piti (1995). Vuonna 1996 Aardmanin toinen perustajahahmo Peter Lord sai Oscar-ehdokkuuden 11-minuuttisesta Channel Fourin tilaamasta animaatiosta Wat’s Pig.[2]

Vuoden 1998 animaatio Stage Fright (ohj. Steve Box) toi Aardmanille Bafta-palkinnon. Samana vuonna ensiesitettiin BBC2-kanavan tilaama, Aardmanin ensimmäinen nuorten ja aikuisten televisiosarja Rex the Runt, jonka loi Richard Goleszowski. Kahta vuotta myöhemmin valmistui BBC2:n tilaama Angry Kid, jonka on ohjannut Darren Walsh.[2]

2000-luku: DreamWorks-yhteistyötä

Aardman ryhtyi yhteistyöhön yhdysvaltalaisen DreamWorks-studion kanssa elokuvan Kananlento (2000) myötä. Syksyllä 2002 Aardman julkaisi internetissä kymmenestä yksiminuuttisesta Wallace and Gromit -tarinasta koostuvan sarjan Cracking Contraptions. Sarja esitettiin myös BBC1-kanavalla.[2]

Vuonna 2005 sai ensi-iltansa DreamWorksin kanssa tehty ensimmäinen pitkä Wallace & Gromit -elokuva Kanin kirous. Se oli pitkään katsojatilastojen kärjessä sekä Britanniassa että Yhdysvalloissa ja voitti muun muassa parhaan animaatioelokuvan Oscar-palkinnon sekä parhaan brittielokuvan Bafta-palkinnon.[2] Saman vuoden lokakuussa Aardmanin varasto korvaamattomine hahmoineen ja lavasteineen tuhoutui tulipalossa.[5]

Vuonna 2006 tuotiin ensi-iltaan DreamWorks-yhteistuotanto Virran viemää, joka oli Aardmanin ensimmäinen tietokoneanimoitu tuotanto ja antoi alkusysäyksen yhtiön laajentumiseen digitaalisten menetelmien käyttöön. Se sai Bafta-ehdokkuuden. Seuraavana vuonna ensiesitettiin BBC1-kanavalla televisiosarja Late Lammas.[2]

Vuoden 2008 Wallace & Gromit: Paakarin painajainen sai joulupäivänä 2008 BBC1-kanavalla 16,2 miljoonaa katsojaa. Lyhytelokuva oli Oscar-ehdokkaana ja voitti Bafta-palkinnon, kuten jokainen muukin siihenastinen Wallace & Gromit -tuotanto. Samana vuonna Aardman oli mukana Tate Britain -museoiden hankkeessa, jossa lapsia eri puolilta Britanniaa innostettiin osallistumaan animaatioelokuvan ideointiin verkon välityksellä. Lopputulos valmistui 2011 ja pääsi Guinnesin Ennätysten kirjaan elokuvana, jonka teossa on ollut mukana ennätysmäärä ihmisiä.[2]

2010-luku

Vuonna 2010 Wallace ja Gromit seikkailivat kuusiosaisessa tv-sarjassa Wallace and Gromit’s World of Invention, johon liittyi myös verkkosivusto ja tietokonepeli. Kokonaisuus sai Bafta-palkinnon New Media -sarjassa. Samana vuonna julkaistiin myös Late Lampaaseen perustuva peli Home Sheep Home. Jouluksi 2011 tuotiin ensi-iltaan Aardmanin ja Sony Pictures Animation -yhtiön (SPE) yhdessä tuottama Artturi Joulu – joulupukin poika. Seuraavan vuoden maaliskuussa julkaistiin Pirates! -merirosvoseikkailu, joka sai Oscar-ehdokkuuden.[2]

Late Lammas -elokuva tuli maailmanlaajuisesti elokuvateattereihin vuonna 2015. Aardmanin seuraava pitkä elokuvahanke on vuonna 2018 julkaistavaksi suunniteltu, Nick Parkin ohjaama, esihistorialliseen aikaan sijoittuva Early Man.[2]

Tuotanto

Musiikkivideot

TV-sarjat
  • Eläimellistä menoa (Creature Comforts)
  • The Presentators
  • The Adventures of Morph
  • The Morph Files
  • Rex the Runt
  • Angry Kid
  • Wallace & Gromit’s Cracking Contraptions
  • Wallace & Gromit’s World of Invention
  • The Incredible Barbazan
  • Planet Sketch
  • Purple and Brown
  • The Pearce Sisters
  • Animals Save the Planet
  • Late Lammas (Shaun the Sheep)
  • Chop Socky Chooks
  • Jelly Beats
  • Timppa (Timmy Time')
  • Peppy and Rex
  • Roy

Lyhytelokuvat
  • Going Equipped
  • War Story
  • Koti kaikilla mukavuuksilla (Creature Comforts)
  • Ident
  • Late Edition
  • Adam
  • Wat's Pig
  • Not Without My Handbag
  • The Presentators
  • Stage Fright
  • Angry Kid
  • Suurenmoinen huviretki (A Grand Day Out) - Wallace & Gromit
  • Väärät housut (The Wrong Trousers) - Wallace & Gromit
  • Läheltä piti (A Close Shave) - Wallace & Gromit
  • Paakarin painajainen (A Matter of Loaf and Death) - Wallace & Gromit
  • Hooves of Fire - Robbie the Reindeer
  • Legend of the Lost Tribe - Robbie the Reindeer
  • Close Encounters of the Herd Kind - Robbie the Reindeer
  • Late Lammas ja villit laamat (Shaun the Sheep: The Farmer’s Llamas)

Elokuvat

Muuta
  • useita TV-mainoksia
  • muutamia kanavatunnuksia BBC:n eri kanaville

Lähteet
  1. Rowat, Alison: Budget-busting pirates put the aarrrrrr into Aardman (Arkistoitu – Internet Archive), The Herald 29.3.2012. Vaatii HighBeam-tilauksen.
  2. History, Aardman Animations. Viitattu 1.7.2016.
  3. Gainsborough, John: Aardman Animations: A Perpetual Stop-Motion Machine (Arkistoitu – Internet Archive), American Cinematographer 1.3.1996. Vaatii HighBeam-tilauksen. Viitattu 1.7.2016.
  4. Dickason, Renée: British television advertising : cultural identity and communication. University of Luton Press, 2005, s. 92. ISBN 1-86020-571-2.
  5. Fire hits Wallace and Gromit sets, BBC News 10.10.2005. Viitattu 1.7.2016.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.