Aapasuo

Aapasuo on suoyhdistymätyyppi, jossa suoalueen keskikohta on selvästi sen reunoja alempana. Aapasoita on Suomessa etenkin Pohjois-Suomessa.

Niittysuon aapaa Utajärvellä Hillatien varressa.

Suon rakenne ja syntyminen

Aapasuot ovat yleensä suuria avosoita. Keskeltä ne ovat hyvinkin märkää nevaa tai lettoa, koska vesi valuu kohti keskustaa. Keskustan nevoilla on märkiä rimpiä ja kuivia jänteitä. Aapasoiden reunoilla on tavallisesti korpia tai rämeitä. Aapasuot ovat minerotrofisia soita, joilla turve voi olla runsasravinteista, koska kevättulvat tuovat joka vuosi lisäravinteita ympäröiviltä kivennäismailta. Eräs aapasuon tyyppi on rinnesuo, joita on Suomessa etenkin Posiolla ja Itä-Lapissa. Sijaintinsa puolesta aapasuot voidaan jakaa kolmeen tyyppiin, Pohjanmaan, Peräpohjolan ja Lapin aapasuot. Tyypillisimmät aapasuot ovat Peräpohjolassa.

Kasvillisuus

Aapasuolla ei kasva niin paljon rahkasammalta kuin keidassuolla. Järvikorte on yleinen aapasoiden vetisillä nevoilla, samoin kuin raate, erilaiset sarat ja heinät taas suon laita-alueilla. Putkilokasveja suolla on yleensä paljon, erityisesti suon märillä keskialueilla, jotka ovat runsasravinteisia.

Lähteet

WSOY Facta - Aapa^{[vanhentunut linkki]}

Aiheesta muualla

Aapasuo voi muuttua nopeasti vesitalouden muuttuessa (Arkistoitu – Internet Archive)

Kirjallisuutta

Miettinen M., Huhta V., Mikkola K., Häyrinen U., Kuronen I., Rapeli M. 1978. Suoaapinen. Julkaisija: Suomen luonnonsuojeluliitto, ss. 36-38.

Metsätyyppiopin mukaiset Suomen metsien kasvupaikkatyypit, suotyypit ja suoyhdistymätyypit

Lehtometsätyypit	lehto
Kangasmetsätyypit	lehtomainen kangas \| tuore kangas \| kuivahko kangas \| kuiva kangas \| karukkokangas
Suotyypit	suometsät (korpi \| luhta \| räme) ja avosuot (neva \| letto)
Suoyhdistymätyypit	keidassuo \| aapasuo \| palsasuo

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.