MGM-140 ATACMS
MGM-140 ATACMS (engl. Army Tactical Missile System) on maavoimien taktinen ohjusjärjestelmä – tykistöohjus. Laukaisualustana on M270 MLRS tai M142 Himars -raketinheitinjärjestelmät.
Kansainväisesti vaikuttavan rypälepommien kiellon myötä kuorma-ammusten markkinat kuivuivat. Tämän johdosta Suomen maavoimat hankki M270 MLRS:eihin päivitykset, jotka mahdollistavat itseohjautuvien järjestelmien kuten ATACMS ja GMLRS käytön.[1] Ensin mainituista käytännössä ainoastaan viimeisin variantti MGM-168 ATACMS – Block IVA tulee kysymykseen, sillä aiemmat ovat ongelmallisia kuorma-ammuksia.
Sadan miljoonan euron ATACMS-ohjustilaus peruttiin 2014 vedoten korkeisiin kustannuksiin.[1] Puolustusvoimat piti järjestelmää yhtenä tärkeimmistä uskottavan puolustuskyvyn ylläpidon kannalta. Vastaavaa kaukovaikutuskykyä on hankittu Ilmavoimien JASSM-kaupan myötä.
Mallit
- MGM-140A – Block I
- Aiemmin M39. Kuorma-ammus, joka sisältää 950 kpl M74-tytärammuksia. Kantama 128 kilometriä.
- MGM-140B – Block IA
- Aiemmin M39A1. GPS/INS-ohjautuva kuorma-ammus, joka sisältää 275 kpl M74-tytärammuksia. Kantama 165 kilometriä.
- Lockheed Martin sai tammikuussa 2015 Yhdysvaltain puolustushallinnolta sopimuksen jatkokehittää järjestelmää, jotta rypälepommikiellon syystä eli maastoon jäävien räjähtämättömien tytärammuksien ongelmasta päästäisiin.
- MGM-164 ATACMS – Block II
- Aiemmin MGM-140C tai M39A3. Northrop Grummanin suunnittelema kuorma-ammus, joka sisältää 13 kpl tankintuhoaja-tytärammuksia. Vuoden 2003 lopussa Yhdysvaltain maavoimat lakkautti rahoituksen ja järjestelmää ei otettu koskaan käyttöön.
- MGM-168 ATACMS – Block IVA
- Aiemmin MGM-140E tai Block IA Unitary. GPS-INS-ohjautuva ammus, joka sisältää yksittäisen 230 kg taistelukärjen (ei tytärammuksia). Kehityssopimus solmittiin joulukuussa 2000, koetestit huhtikuussa 2001. Ensimmäinen tuotantosopimus solmittiin maaliskuussa 2002.
- Kantama on sittemmin pidentynyt 300 kilometriin, rajoitteena enemmänkin MTCR-sopimus kuin tekniset syyt.
- Suomi suunnitteli 70 kpl hankkimista, peruttiin kustannussyistä.[1]
Lähteet
- Huhtanen, Jarmo: Suomi peruu sadan miljoonan ohjusoston Yhdysvalloista. Helsingin Sanomat. 29.3.2014. Arkistoitu 29.3.2014. Viitattu 2.6.2015.
Tytärpommien rypälepommit |
|
---|