APECED

APECED-oireyhtymä eli autoimmuunipolyendokrinopatia-kandidiaasi-ektodermidystrofia on harvinainen perinnöllinen sairaus, joka kuuluu autoimmuunipolyendokrinopatiaoireyhtymien ryhmään (APS, engl. autoimmune polyendocrine syndrome). APECED tunnetaan myös nimellä tyypin I autoimmuunipolyendokrinopatia. Tauti periytyy autosomissa peittyvästi. APECED kuuluu suomalaiseen tautiperintöön.[1]

APECED-taudin oireina esiintyy jo lapsuudessa alkavia, useita elinspesifisiä autoimmuunitauteja. Yleisiä oireita ovat suun krooninen Candida-infektio, hypoparatyreoidismi, lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminta eli Addisonin tauti, hypogonadismi, krooninen atrofinen gastriitti, diabetes ja kilpirauhasen sairaudet.[1]

Taudin aiheuttaa mutaatio autoimmune regulator (AIRE) -nimistä transkriptiotekijää koodavassa geenissä.[2][3] Geeni sijaitsee kromosomin 21 pitkässä haarassa (21q22.3)[4][1] välillä 44,53–44,54 megaemästä.lähde? Suomessa yleisessä mutaatiossa (R257X-mutaatio, rs121434254 C->T) geenin kodoni numero 257 (CGA), joka toimivassa geenissä koodaa arginiiniä, on vaihtunut loppukodoniksi TGA.[2][5]

AIRE-geenin löytyminen

AIRE-geenin löytäminen on merkittävimpiä saavutuksia suomalaisessa lääketieteellisessä tutkimuksessa.[5] Sen mahdollisti 1990-luvulla tapahtunut edistys ihmisen geeniperimän selvittämisessä.[1][6] Alkuvaiheessa erityinen kiinnostus kohdistui lyhyimpään ihmiskromosomiin eli kromosomiin 21,[6] joka ensimmäisenä sekvensoitiin kokonaisuudessaan vuoteen 2000 mennessä. Kiinnostusta kromosomi 21:tä kohtaan kasvatti myös sen rooli Downin syndroomassa.[6] APECED-tautia aiheuttavan geenin löytämisestä kilpaili 1990-luvun lopussa kaksi kansainvälistä, suomalaisvetoista tutkijaryhmää.[1][6] Kilpailevien tutkijaryhmien julkaisut päätyivät lopulta Nature Genetics -lehden samaan numeroon.[2][3]

Suomalaistutkija Leena Peltonen-Palotien johtama tutkimusryhmä käytti hyväksi Jaakko Perheentuvan keräämää laajaa suomalaista APECED-aineistoa ja paikansi vuonna 1994 tautia aiheuttavan geenin kromosomin 21 pitkään haaraan.[1][7] Vuonna 1997 ryhmä oli paikallistanut geenin 800 000 emäsparin[4] ja myöhemmin 350 000 emäsparin laajuiselle alueelle.[1]

Tampereen yliopiston professori Kai Krohnin kokoama suomalais-japanilais-sveitsiläinen tutkijaryhmä identifioi APECED-geenin ja antoi sille nimen AIRE (autoimmune regulator).[2][1][8] Ryhmä tunnisti myös kaksi Suomessa ja Sveitsissä yleistä geenimutaatiota.[2] Krohnin ryhmän tulokset julkaistiin Nature Genetics -lehden vuoden 1997 numerossa 17. Samassa numerossa julkaistiin myös Palotien johtaman suomalais-saksalaisen ryhmän tulokset, joissa tunnistettiin yhteensä viisi AIRE-geenin mutaatiota.[3] Molemmat ryhmät tunnistivat proteiinissa sinkkisormirakenteet sekä runsasproliinisen alueen ja päättelivät, että proteiini voisi toimia transkriptiotekijänä.[2][3][1] Ilmeni, ettei mikään AIRE-geenin eksoneista löytynyt Stanfordin yliopiston julkaisemista EST-tietokannoista, eli kyseessä oli aiemmin täysin tuntematon geeni.[1]

Lähteet
  1. Peterson, P., Heino, M., Krohn, K.: APECED-oireyhtymän immunologinen ja geneettinen tausta. Duodecim, 1998, nro 114(15). Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.10.2009.
  2. Nagamine K, Peterson P, Scott HS, et al. (1997). "Positional cloning of the APECED gene.". Nat. Genet. 17 (4): 393–8. doi:10.1038/ng1297-393. PMID 9398839.
  3. Aaltonen, Johanna (1997). "An autoimmune disease, APECED, caused by mutations in a novel gene featuring two PHD-type zinc-finger domains.". Nat. Genet. 17 (4): 399–403. doi:10.1038/ng1297-399. PMID 9398840.
  4. Aaltonen J, Horelli-Kuitunen N, Fan JB, et al. (1997). "High-resolution physical and transcriptional mapping of the autoimmune polyendocrinopathy-candidiasis-ectodermal dystrophy locus on chromosome 21q22.3 by FISH.". Genome Res. 7 (8): 820–9. PMID 9267805.
  5. Jaakko Perheentupa julkaissut lisää tietoa APECED taudista. Terveystieto, 27.7.2006.
  6. Björses P, Aaltonen J, Horelli-Kuitunen N, et al. (1998). "Gene defect behind APECED: a new clue to autoimmunity.". Hum. Mol. Genet. 7 (10): 1547–53. doi:10.1093/hmg/7.10.1547. PMID 9735375.
  7. Aaltonen J, Björses P, Sandkuijl L, Perheentupa J, Peltonen L. (1994). "An autosomal locus causing autoimmune disease: autoimmune polyglandular disease type I assigned to chromosome 21". Nat. Genet. 17 (8): 83-7.
  8. AIRE geenien nimikomitean HUGO-tietokannassa (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.