AGA (yhtiö)
AGA on ruotsalainen kaasuntuotantoyhtiö[1]. Sillä on toimintaa kaikissa Pohjoismaissa sekä Baltian maissa[2]. Suomen pääkonttori sijaitsee Espoossa[3]. Vuodesta 2000 alkaen AGA on ollut osa Linde-konsernia, jolla on noin 65 500 työntekijää yli 100 maassa. Vuonna 2014 Linden liikevaihto oli noin 17 miljardia euroa.[2]
AGA valmistaa ja markkinoi teollisuus-, erikois- sekä lääkkeellisiä kaasuja[4]. Teollisuuskaasuja käytetään hitsaamiseen, pakastamiseen, energiantuotantoon, lämmittämiseen, analysointiin, jäähdyttämiseen ja testaamiseen. Kaasuja käytetään mm. metallurgian prosesseissa, kemian- ja elintarviketeollisuudessa, ympäristönsuojelussa, lasin ja elektroniikan valmistuksessa, rakennusalalla, lääketeollisuudessa sekä tutkimus- ja kehitystyössä. Lääkkeellisiä kaasua (markkinoija Linde Healthcare) käytetään sairaanhoidossa ja kotisairaanhoidossa.
AGAn yleisimpiä tuotteita ovat happi, typpi, argon, hiilidioksidi, asetyleeni, vety, nestekaasu sekä erikoiskaasut ja –seokset. Kaasuja toimitetaan suoraan asiakkaille niin pulloissa kuin nestemäisessä muodossa, isommille asiakkaille suoraan putkea pitkin.
Historiaa
Teollisuusyritys AGA (Aktiebolaget Gasaccumulator) syntyi Ruotsissa vuonna 1904. Suomen tytäryhtiö perustettiin 1917; ensimmäinen asetyleenitehdas aloitti toimintansa 1919 ja happitehdas kolme vuotta myöhemmin. Yrityksen perustaja Gustaf Dalén kehitti kaasujen turvallisuuteen ja käyttöön liittyviä ratkaisuja, kuten asetyleenin turvallisen sideaineen ja aurinkoventtiilin (eräänlainen hämäräkytkin) kaasumajakkaan, jolla ohjattiin kaasuvalomajakoiden ja -poijujen valojen toimintaa automaattisesti. Tästä aurinkoventtiilistä Dalén sai Nobelin fysiikan palkinnon vuonna 1912.[1]
1920-luvulta alkaen AGA laajeni vauhdilla ja laati keksintöjä toisensa perään. Majakoihin, radioihin ja televisioihin liittyvien tuotteiden lisäksi AGA on historiansa aikana valmistanut muun muassa filmiprojektoreita, etäisyysmittareita, periskooppeja, sydän-keuhkokoneita, akkuja ja lämpöpattereita. Kaasusektoriin AGA alkoi keskittyä 1960-luvulla.[1]