8mR

Suomen kaseista kansainvälisesti menestynein on viime aikoina ollut Luna, joka voitti klassikkojen eli Sira Cupin maailmanmestaruuden 2018 ja toisen sijan 2012. Johan Ankerin 1930 suunnittelema Silja, voitti maailmanmestaruuden 1975 ja kakkossijan Sira Cupissa 2008. Menestyneitä ovat myös olleet Charles E. Nicholsonin 1929 suunnittelema Sagitta ja Carl Holmströmin 1927 suunnittelema Windy (II sija Sira Cupissa vuonna 2009).

Vuosina 1907–2010 on rakennettu yhteensä n. 500 kasia. Niistä on säilynyt n. 180 venettä. Kaseja rakennetaan edelleen noin 1 veneen vuosivauhtia, sekä moderneja että ns. replikoita vanhojen, useimmiten tuhoutuneiden veneiden piirustusten mukaan. Uusimmat rakennetut klassiset kasit ovat Norjassa purjehtiva Birgit (SWE-44) vuodelta 2005, japanilainen Aun (J-1) vuodelta 2006, venäläinen Astra II (RUS-1) vuodelta 2007 ja Luna (FIN-17) vuodelta 2012.

Arvostettu Sinebrychoffin pokaali purjehdittiin kaseilla 1911-1961. Nykyisin poalkinnosta kilpailevat 6mR-veneet.

Pääartikkeli: R-mittasääntö

Kasit rakennetaan alun perin 1907 sovitun, sittemmin kaksi kertaa muutetun, kansainvälisen R-mittasäännön mukaan. 8m on tulos mittasäännön kaavasta. R tarkoittaa, että vene on alun perin luokiteltu ja rekisteröity Lloydsin vaatimusten mukaan. Mittasääntö on:

${\displaystyle {(L-F+2d+{\sqrt {S}}) \over 2,37}=8m}$

jossa L on veneen tehollista pituutta kuvaava luku, F vapaalaidan tehollinen korkeus, d rungon muototekijä ja S purjepinta-ala. Saman mittasäännön veneitä ovat kaseja suuremmat 12mR- ja 10mR-luokkien veneet, sekä pienemmät 6mR-veneet. 5m- ja 5.5m-veneet muistuttavat R-säännön metriveneitä, mutta eivät ole saman säännön mukaan rakennettuja. 8mR-, 6mR- ja 5.5mR-veneet ovat aikoinaan kaikki olleet olympialuokkia.

Kasit ovat noin 15 metriä pitkiä, 2,5 metriä leveitä ja painavat 8–10 tonnia. Kasi on konstruktioluokka, joka tarkoittaa että jokainen kasi on yksilö toisin kuin yksityyppiveneet. Kaseilla retkeillään, päiväpurjehditaan ja kilpaillaan. Klassiset kasit rakennettiin 50-luvulle asti pitkäkölisiksi. Ensimmäinen ns. moderni kasi, jossa oli jaettu lateraalipinta, rakennettiin 60-luvulla. Uusissa moderneissa veneissä on järjestäen bulbilla ja trimtabilla varustettu siipiköli. Myös vesilinjan yläpuolelta nämä kasit poikkeavat vanhemmista kilpasiskoistaan.

Kasit Sphinx FIN-4 ja Sagitta FIN-2 osallistuvat HSS:n Champanjaregattaan 2012

Kasit, kuten muutkin metrisäännön veneet, on suunniteltu puhtaasti kilpaveneiksi, mutta niillä purjehditaan sekä retki- että kilpailuveneinä. Klassisen kilpaveneen miehistö on seitsemän ja modernin kuusi henkilöä. Pääsääntöisesti suomalaisissa kaseissa ei ole apumoottoreita, joten niillä purjehditaan satamaan ja satamasta. Kaseissa on melko askeettiset sisätilat kun vertailukohtana pidetään nykyveneitä.

Kaseilla kilpaillaan 2000-luvulla aktiivisemmin kuin koskaan aikaisemmin. Vuosittain järjestettäviin kasien MM-kilpailuihin osallistuu 20–40 venekuntaa; Suomessa tärkeimpien regattojen lähdöissä on kahdesta yli kymmeneen veneeseen. Ruotsalaisveneitä osallistuu aktiivisesti Suomenlahden kisoihin. Samoin venäjän ainut kasi Astra II. Vuonna 2007 suomalainen vene Windy ylsi MM-kilpailuissa Skotlannissa klassisten hopeasijalle. Vuonna 2008 Norjan Hankøssa Suomen Silja ylti samaan. Yhteensä vuoden 2008 MM-kilpailuihin osallistui peräti viisi suomalaisvenettä. Surin koskaan järjestetty 8mR regatta oli vuoden 2002 maailmanmestaruudet Helsingissä. NJK:n järjestämiin kisoihin osallistui kaikkeaan 39 venettä.

Ennen sotia kasi täytti asuttavan kilpailuveneen vaatimukset. Manner-Euroopassa palkatut gasti yöpyivät tavallisesti veneessä. Pohjoismaissa omistajat käyttivät kasejaan kilpailujen välillä lomaveneinä. Kasit olivat aikoinaan kuinkaallisten, suurpankkiirien ja teollisuusmiesten huvia. Norjan ja Espanjan kuningashuoneet, Kruppit, Rothschildit, Wallenbergit ja Saruddin Aga Khan ovat olleet innokkaita kasipurjehtijoita. Tänään kasipurjehtiminen on keskiluokkaistunut ja vetoaa erityisesti kilpailemisesta kiinnostuneihin klassisten purjeveneiden ystäviin.

Kasin ostohinta riippuu iästä, kunnosta, suunnittelijan nimestä ja veneen kilpailumenestyksestä. Pääsääntöisesti 1930–40-luvun kasit ovat kalliimpia kuin sitä vanhemmat, sillä niillä on usein tiedossa olevaa kilpailumenestystä. "Kalliita" suunnittelijoita ovat esimerkiksi Fife, Nicholson ja Anker. Edullisen, kohtuukuntoisen kasin voi saada 80 000 eurolla, kallis voi Euroopan mantereella maksaa jopa 250 000–300 000 euroa. Huonossa kunnossa olevan "projektin" hinta voi olla 0–200 000 euroa. Euroopassa uuden klassisen kasin rakennuttaminen maksaa noin 8 000–10 000 työtunnin kulut + materiaalit eli noin 350 000–400 000 euroa. Tällaisia uusia klassisia kaseja on viime vuosina teetetty muun muassa Pietarissa (Astra II ja Birgit) ja Portugalissa (Sveitsiin ja Japaniin). Suomeen valmistui Charles E. Nicholsonin piirustuksiin rakennettu Luna replika kasi vuonna 2012. Mieluisan kasin löytäminen voi kestää vuosia, koska niitä on vähän markkinoilla ja useimmat omistajat ovat tarkkoja siitä minkälaisiin käsiin usein vuosikymmeniä samalla omistajalla ollut vene päätyy.

Kilpailtuaan satunnaisesti ja paikallisesti toisen maailmansodan jälkeen, kasit alkoivat uudelleen kilpailla maailmanmestaruuksista 80-luvulla. Maailmanmestaruudet järjestetään neljässä pääsarjassa:

• kaikki kasit – mukaan lukien modernit
• klassiset kasit – ennen vuotta 1968 rakennetut
• klassiset perinteiset kasit – veneet, joissa on puutakilat, perinteinen kansisuunnitelma ja Dacron purjeet
• ensimmäisen mittasäännön kasit eli ennen 1920 rakennetut kahvelirikatut kasit.

Klassisten kasien sisällä järjestetään erikoispalkinnot myös ns. alkuperäisten, eli puumaistoisten ja alkuperäisheloitteisten kasien luokassa. Maailmanmestaruudet yleissarjassa menevät poikkeuksetta moderneille vasta rakennetuille kaseille. Suurin kilpailuluokan muodostavat klassiset veneet jotka kilpailevat ns. Sira Cupissa. Kasien maailmanmestaruuskisat on järjestetty Suomessa 1978, 1987, 1993, 2002 ja 2013. Järjestävänä seurana oli 2013 ensimmäistä kertaa HSS, jossa on maailman suurin seurakohtainen kasilaivue.

Kansainvälisen 8mR-liiton IEMA:n 2007 julkaisemassa rekisterissä on 177 venettä, joista klassisia – ennen vuotta 1960 rakennettuja – on noin 150. Luokan synnyn jälkeen rakennetuista noin 500 veneestä purjehtii siis vielä kolmasosa. Suomessa on tällä hetkellä kaksitoista rekisteröityä kasia.[3] Lisäksi Suomessa kilpailee muutama vieraileva ruotsalainen ja yksi venäläinen kasi. Suomen laivue on suhteellisesti maailman suurin aktiivisesti kilpaileva. Kasien lukumäärä maailmassa kasvaa, koska veneitä "löydetään" lisää ja tuhoutuneiden tilalle rakennetaan uusia vanhojen piirustusten mukaan. Moderneja kaseja on rakennettu lähes kaksikymmentä, ja niitä rakennetaan lisää, muutaman vuoden välein. Suomessa ei ole vielä rakennettu yhtään modernia kasia. Turussa purjehti maailman ensimmäinen moderni kasi, Sparkman & Stephensin suunnittelema Iroquois. Helsingin lisäksi kasilaivueita maailmalla on Kanadan Ontariojärvellä, Bretagnessa, Genovassa, sekä Genevenjärvellä. Tukholman alueella ollut suuri kasilaivue on kadonnut viime kymmenen vuoden aikana ulkomaille tapahtuneiden myyntien vuoksi.

Vuonna 2008 kaseja purjehtii eri maissa seuraavasti:

• Vuonna 2008 haaksirikkoutui brittivene "Safir"

• Saaristoristeilijä

• Pekka Barck: En bok om fritidsseglingen i Finland från 1850-talet till 1920. , 2003. ISBN 952-5045-14-5.
• P.Leino, Y. Klippi, J. Aromaa: Purjehtivat klassikot. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32608-4.
• John Lammerts van Buren - The International Rule (artikkeli)
• Rolf Kokkola (toim.): På glittrande våg - Helsingfors Segelsällskap 1893–1993. , 1993. ISBN 952-90-4476-3.
• Y. Kaukiainen, E. Lehesmaa, P. Leino-Kaukiainen: Suomalainen Pursiseura 1913–1988. , 1988. ISBN 951-99954-9-8.
• Nyländska Jaktklubben Årsbok 1908, 1910, 1912, 1913 etc.