824 Naval Air Squadron
824 Naval Air Squadron (824 NAS) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston ilmavoimien lentolaivue.
Palvelus
Laivue perustettiin 3. huhtikuuta 1933 Gosportissa Royal Air Forcen 460 laivueesta kalustonaan yhdeksän Fairey IIIF -lentokonetta. Laivue siirrettiin myöhemmin huhtikuussa ''HMS Eaglelle, jonka mukana se matkasi Kiinan asemalle Hong Kongiin, missä siihen liitettiin RAF:n 440 laivue. Yhdistymisen jälkeen laivueen vahvuus nousi kahteentoista koneeseen. Laivue numeroitiin uudelleen 8. lokakuuta 1934 825 laivueeksi, jolloin se samalla lakkasi olemasta.[1]
Laivue perustettiin uudelleen samana päivänä Upavonissa kalustonaan yhdeksän Fairey Seal -lentokonetta. Laivue liitettiin marraskuussa HMS Hermekselle purjehtien Välimeren kautta Kiinan asemalle. Tammikuussa 1937 siirtyi HMS Eaglelle yhdeksän Fairey Swordfish torpedopommittajaa miehistöineen, mitkä purjehtivat aluksen mukana Kiinan asemalle. Perille huhtikuussa saavuttuaan koneet korvasivat laivueen kalustoineen.[1]
Toisen maailmansodan syttyessä laivue oli torpedopommitus-, tulenjohto- ja tiedustelutehtävissä HMS Eaglella Itäisessä laivastossa Singaporessa kalustonaan yhdeksän Fairey Swordfishia. Tukialuksen mukana laivue siirtyi Trincomaleehen Ceylonille etsimään saksalaisia saarronmurtajia ja kaappareita Intian valtamereltä. Laivue siirtyi toukokuussa 1940 Välimerelle, jossa se suojasi Maltan saattueita ja toimi taistelulaivojen tulenjohtotehtävissä.[2]
Laivue pommitti 4. syyskuuta Maritzan lentokenttää Rhodoksella ja kaksi laivueen koneista osallistui 12. marraskuuta vastaisena yönä HMS Illustriousilta Taranton satamassa olleiden raskaiden Italian laivaston yksiköiden tuhoamiseen. Laivue jaettiin tammikuussa 1941 Dekheilan maakentän ja HMS Eaglen kesken. Laivue kasattiin maaliskuussa Port Sudanissa tukemaan tukemaan maavoimien taisteluita Itä-Afrikassa. Laivue upotti 3. huhtikuuta vihollisen hävittäjän Eritrean rannikolla ja vaurioitti kahta muuta niin pahoin, että ne oli ajettava rantaan uppoamisen estämiseksi.[2]
Laivue siirrettiin 19. huhtikuuta HMS Eaglelle purjehtien Hyväntoivonniemen reittiä Atlantille. Etelä-Atlantilla laivue osallistui saksalaisen taistelulaivan Bismarckin etsimiseen, minkä aikana laivueen koneet upottivat 6. kesäkuuta sukellusveneiden emälaiva Elben ja pakottivat 15. kesäkuuta tankkeri Lothringenin antautumaan.[2]
HMS Eaglen palattua Englantiin telakalle huoltoon laivue siirrettiin maihin RNAS Machrihanishiin, josta se palasi tammikuussa 1942 tukialukselle suojaamaan saattuetta Gibraltarille ja edelleen Maltalle. Laivue sijoitettiin neljäksi kuukaudeksi maihin Gibraltarilla, vaikkakin lentueita oli ajoittain muun muassa HMS Arguksella suojaamassa lentokoneiden siirtoja Maltalle.[2]
HMS Eaglen upotessa 11. elokuuta 1942 oli pääosa laivueen koneista tukialuksella. Pienempi Gibraltarilla ollut osa liitettiin 813 laivueeseen.[2]
Laivue perustettiin virallisesti uudelleen 1. lokakuuta 1942 RNAS Lee-on-Solentissa, vaikkakin se olikin koottu uudelleen jo elokuussa samassa paikassa. Laivueen kalustoksi siirrettiin kuusi Fairey Swordfish Mk I:ä. Laivueen koneet vaihdettiin Mk II:ksi ennen maaliskuista siirtoa HMS Unicornille. Laivueen koneiden lukumäärä nostettiin kesäkuussa yhdeksään. Laivueeseen liitettiin elokuussa kuusi Hawker Sea Hurricanea hävittäjälentueeksi ja se siirrettiin 27. lokakuuta HMS Strikerille suojaamaan Biskajan lahden poikki kulkeneita ja Pohjois-Atlantin saattueita.[2]
Laivueen konemäärää kasvatettiin toukokuussa 1944 kolmella laivueen ollessa RNAS Hatstonissa. Laivueen Sea Hurricant vaihdettiin kesäkuussa Grumman Wildcatteihin ja sen jälkeen laivue palasi HMS Strikerille häiritsemään saksalaisten Norjan rannikon meriliikennettä. Laivueeseen liitettiin elokuussa neljä Wildcattia lisää ja se siirtyi suojaamaan Atlantin saattueita. Laivue lakkautettiin 16. lokakuuta 1944 Abbotsinchissa.[2]
Komentajat
- H H Down 25. huhtikuuta 1933 - 8. lokakuuta 1934
- W A K Dalzeil 28. lokakuuta 1934 -
- F L Pearce 26. lokakuuta 1935 -
- A B Woodhall 18. tammikuuta 1937 -
- R G Forbes 27. huhtikuuta 1938 -
- H Gardner 24. toukokuuta 1939 -
- A J Debenham, DSC 15. kesäkuuta 1939 -
Toisen maailmansodan jälkeen
Laivueesta muodostettiin 1960-luvulla helikopterilaivue.
Lähteet
- Finnis Bill: The History of the Fleet Air Arm from Kites to Carriers. Shrewsbury: Airlife Publishing Ltd, 2000. ISBN 1-84037-182-X. (englanniksi)
- Wragg David: Fleet Air Arm Handbook 1939-1945. Gloucestershire: Sutton Publishing Ltd, 2001. ISBN 0-7509-3430-1. (englanniksi)
- Sturtivant Ray & Cronin Dick: Fleet Air Arm Aircraft, Units and Ships 1920 to 1939. UK: An Air-Britain Publication, 1998. ISBN 0-85130-271-8. (englanniksi)
- Jackson A J: Blackburn Aircraft since 1909. England: Funk & Wagnalls, 1968. (englanniksi)
- Taylor H A: Fairey Aircraft since 1915. England: Naval Institute Press, 1988. ISBN 0-87021-208-7. (englanniksi)
- Kay Anthony L & Smith J R: German Aircraft of the Second World War. Lontoo: Putnam, 2002. ISBN 0-85177-920-4. (englanniksi)
- Polmar Norman: Aircraft Carriers - A History of Carrier Aviation and its Influence on World Events Vol. 1, 1909-1945. Dulles, Virginia: Potomac Bools Inc, 2006. ISBN 1-57488-663-0. (englanniksi)
Viitteet
- Sturtivant, Ray s. 115
- Wragg s. 160
Aiheesta muualla
- Laivueen virallinen sivu (Arkistoitu – Internet Archive)