76 K 02

76 K 02 on Venäjällä 1900-luvun alussa valmistettu, kenttätykistön käyttöön suunniteltu kanuuna.

76 K 02
76 K 02 takaapäin.

Suomen puolustusvoimien käyttöön niitä jäi sisällissodan aikana venäläisten joukkojen joko antautuessa tai paetessa maasta.

Vuonna 1939 Suomessa oli 76 K 02 -kanuunoita noin 200 kappaletta, joista 24 kenttätykistörykmenttien ja 36 tykistösuojeluskuntien koulutuskalustona. Talvisodassa kaikki 76 K 02 -kanuunat jaettiin rintamajoukkojen käyttöön, ja niistä menetettiin 21. Välirauhan aikana Saksasta ostettiin 54 kappaletta Puolan armeijalta sotasaaliiksi saatuja 76 K 02 -kanuunoita, ja jatkosodan alussa niitä saatiin sotasaaliina puna-armeijalta viisi kappaletta. Jatkosodan lopulla 76 K 02 -kanuunoita oli Suomen armeijan käytössä 132 kappaletta. Sotien jälkeen kanuunaa nykyaikaistettiin vaihtamalla raudoitetut puupuolapyörät moottorivetoon sopiviksi kumipyöriksi, ja näin varustettuna 76 K 02 -kanuunoita oli harjoituskäytössä Rovajärven ammunnoissa vielä 1990-luvulla.[1][2]

Tekniset tiedot
  • Kaliiperi: 76 mm
  • Putkipituus:
  • Ammuspaino: 6,4 kg [3]
  • Lähtönopeus: 590 m/s[1]
  • Korotusalue:–6+17°[1]
  • Sivusuuntausalue: ±3°[1]
  • Kantama: n. 10.7 km [3]
  • Tuliasemapaino: n. 1100 kg

Lähteet
  • Sotatieteen laitos: Talvisodan historia 1. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1991. ISBN 951-0-08715-7.
  • Sotatieteen laitos (toim.) 1994: Jatkosodan historia 6 / ISBN 951-0-15332-X

Viitteet
  1. Unto Partanen: Tykistömuseon 78 tykkiä, s. 51–54. Helsinki-Kankaanpää: Tykkimiehet ry ja Tykistömuseo, 1988. ISBN 951-99934-4-4.
  2. Jyri Paulaharju: Itsenäisen Suomen kenttätykit 1918–1996, s. 67–68. Sotamuseon julkaisuja 1/1996, Helsinki. ISBN 951-25-0811-7.
  3. "Jatkosodan historia osa 6 s.386

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.