Kolmiulotteinen tulostus

Kolmiulotteisen tulostuksen kehityksen myötä tulostaminen on melko yksinkertaista kotioloissa ja teknologia on levinnyt laajalle käyttäjäjoukolle edullisten tulostimien myötä. Tulostimia on kehitetty myös avoimen lähdekoodin periaatteilla, joten yksityiskäyttöön tarkoitettuja tulostimia on mahdollista hankkia suhteellisen edullisesti verrattuna kaupallisiin tulostimiin. Kolmiulotteisia malleja voi tilata myös tulostuspalveluja tarjoavilta yrityksiltä. Suomessa on 3D-tulostimia hankittu myös kunnallisiin kirjastoihin, joissa voi omakustannushintaan tulostaa 3D-esineitä.

Kolmiulotteisia tulostimia on käytetty ammattikäytössä esimerkiksi pikamallien valmistamiseen CAD / CAM -jyrsinnän ohella esimerkiksi arkkitehtuuri-, tuotemuotoilu- ja konesuunnittelun luonnoksissa. Teknisen kehityksen myötä tulostimia on käytetty suoraan valmiiden tuotekappaleiden valmistamiseen[2].

Valmiskappaleiden tulostusta käytetään esimerkiksi koruteollisuuden, hammastekniikan ja veistostaiteen aloilla.[3][4]

Vuonna 2016 yhdysvaltalaiset tutkijat Wake Forrest Institutessa onnistuivat tulostamaan ensimmäistä kertaa elävää kudosta, joka istutettiin koe-eläimeen.[5]

Esimerkiksi The Economist -lehden artikkelissa Print me a Stradivarius on hahmoteltu kolmiulotteisen tulostimen mahdollisuuksia synnyttää uusi teollinen vallankumous [6]. Aiemmin kappaleiden ja tuotteiden valmistus on vaatinut usein suuria tehtaita ja uuden tekniikan avulla saattaa koko käsitys ja tuotantotapa muuttua valtavasti, jolloin kotikäyttäjä voi suunnitella ja tulostaa itselleen suoraan tuotteita kotioloissa.

Suomessa 3D-tulostusta käytetään eri koulutusasteilla, mm. varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa, lukio-opetuksessa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa sekä korkea-asteen koulutuksessa.

3D-tulostuksella on mahdollista tulostaa vaatekappaleita, kuten esimerkiksi kenkiä, mekkoja ja silmälasien kehyksiä.[7] 3D-tulostuksen etuna on muutostentekomahdollisuus etenkin kenkien kohdalla.[8]

Ruotsalainen superautovalmistaja Koenigsegg julkaisi ”the One:1” -superauton, jossa käytetään 3D-tulostettuja sivupeilejä, imusarjaa, titaanisia pakoputkikomponentteja ja turboahdin-kokoonpanoja.[9] Toukokuussa 2015 Airbus ilmoitti uuden Airbus A350 XWB -lentokoneen sisältävän yli tuhat komponenttia, jotka on valmistettu 3D-tulostuksella.[10] 3D-tulostuksella voidaan valmistaa varaosia ajoneuvoihin, joiden varaosavalmistus on lopetettu tai muutoin hankalaa.[11]

3D-tulostuksen myötä arkkitehtien ei tarvitse enää tehdä projektien pienoismalleja käsin. On mahdollista tehdä mittakaavassa olevia malleja asiakkaille lyhyessä ajassa.[12] Suunnittelun alla on tulostimia, joilla voi tehdä isoja kokonaisuuksia, esimerkiksi talon tulostaminen betonia pursottavan suuttimen avulla.[13]

Euroopan ensimmäinen 3D-tulostettu omakotitalo otettiin käyttöön Eindhovenissa keväällä 2021. Talo koostettiin useista betonielementeistä, jotka tulostettiin sisätiloissa ja liitettiin toisiinsa rakennuspaikalla. Myöhemmin taloja tullaan tulostamaan niiden rakennuspaikalla.[14]

3D-tulostuksen avulla voidaan valmistaa potilaskohtaisia proteeseja, laitteita ja kudosta lääketieteelliseen käyttöön. Etenkin hammasproteesien ja kuulolaitteiden odotetaan olevan tulevaisuuden suurin kehityksen kohde. Kehityksen alla on metodi, jolla voidaan tehdä tarkkoja kopioita elimistä kuten luista, korvista, verisuonista ja nivelistä.[15]

NASA Marshall Space Flight Center (MSFC) ja Made In Space Incorporated suunnittelivat ensimmäisen 3D-tulostimen ”Zero-G Printer”, joka toimii painovoimattomassa tilassa.[16] Syyskuussa 2014 SpaceX-projekti toimitti tulostimen kansainväliselle avaruusasemalle. Joulukuussa 2014 tehtiin ensimmäinen tulostus, jossa CAD-piirustuksesta valmistettiin hylsyavain.[17]

Tulostimia voi tilata kotikäyttöön valmiiksi koottuina tai kokoomasarjoina. Tulostimia voi myös ns. uudelleentulostaa, jolloin tulostimeen tarvittavat kappaleet tulostetaan toisella tulostimella. Tulostimien kotirakennussarjat maksavat 200 - 3000 euroa.^lähde?

• MakerBot Industries valmistaa edullisia avoimen lähdekoodin rakennussarjoja (esimerkiksi Thing-o-matic -tulostin).
• RepRap on avoimeen suunnitteluun perustuva yhteistyöprojekti, jonka tavoite on kehittää edullisia tulostimia, jotka pystyvät tulostamaan ison osan omasta rakenteestaan.
• Ultimaker on avoimen suunnittelun tulostin.
• Contraptor on monitoimisen laitteen avoin suunnitteluprojekti, johon kuuluu osana mahdollinen 3D-tulostin.
• Prenta Oy valmistaa Suomen suurimpia 3D-tulostimia avoimen lähdekoodin alustalla.