2S1 Gvozdika

2S1 "Gvozdika" (ven. 2С1 «Гвоздика», suom. neilikka, Suomen puolustusvoimissa nimellä 122 panssarihaupitsi 74) on MT-LB-kuljetuspanssarivaunun alustalle rakennettu panssaroidulla itsevetävällä lavetilla liikkuva panssarihaupitsi. Venäjän asevoimissa se tunnetaan myös nimellä SAU-122. Suomen puolustusvoimissa panssarihaupitsia käytetään mekanisoidun taisteluosaston tykistöosana kahtena patteristona, joissa niitä on yhteensä 18 kappaletta. Mekanisoitua taisteluosastoa voidaan käyttää sellaisenaan esimerkiksi valmiusyhtymän osana.

Suomalainen 122 PsH 74 -panssarihaupitsi moottoriluukku auki.

2S1 "Gvozdika" esillä Suuren isänmaallisen sodan museossa Kiovassa.

Suomalainen 122 PsH naamioituna tuliasemassa Rovajärvellä.

Panssarihaupitsi on panssaroitu kranaatinsirpaleita ja kiväärikaliiperisten aseiden tulta vastaan. Siinä on 360 astetta kääntyvä torni, johon tykki on sijoitettu. Kaikki tulitoimintaan tarvittavat laitteet ja viestivälineet on sijoitettu vaunun sisälle. Vaunuun mahtuu kerrallaan 40 tykin laukausta. Vaunu kykenee ylittämään vesistön hyvin pienellä valmistelulla ja siinä on NBC-varustus, joka suojaa miehistöä kemiallisilta aseilta.

Panssarihaupitsin tykki 2A31 on lähes sama kuin Suomessakin käytössä oleva neuvostoliittolainen D-30/122 H 63. Sen suurin kantama on noin 15 km. Tykki on varustettu latauslaitteella, joka työntää lataussillalle asetetun ammuksen ja kartussin panoskammioon.

2S1 tuli käyttöön Neuvostoliiton armeijassa 1970-luvulla ja se nähtiin ensi kerran julkisesti paraatissa Puolassa 1974, jolloin se sai Yhdysvalloissa koodinimen M1974.[1] Asetta on valmistettu Bulgariassa, Puolassa ja Neuvostoliitossa.