2-etyyliheksanoli

2-etyyliheksanoli on rasvaliukoinen orgaaninen yhdiste (alkoholi), joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan väritön neste, jolla on tunnusomainen makeahko, imelä haju, mikäli yhdisteen hajukynnys ylittyy. Sen kemiallinen kaava on C8H18O ja rakennekaava CH3(CH2)3CH(CH2CH3)CH2OH. Aineesta käytetään myös nimiä 2-etyyli-1-heksanoli ja 2-etyyliheksyylialkoholi.

2-etyyliheksanoli
Tunnisteet
CAS-numero 104-76-7
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C8H18O
Moolimassa 130,228 g/mol
Ulkomuoto väritön neste
Tiheys 0,83 g/cm³
Sulamispiste −76 °C
Kiehumispiste 184–185 °C
Liukoisuus huonosti veteen

Haitallinen / ärsyttävä[1]

2-etyyliheksanolin moolimassa on 130,228 g/mol, sulamispiste −76 °C, kiehumispiste 184–185 °C, suhteellinen tiheys 0,83 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), liukoisuus veteen 20 °C lämpötilassa huono eli 1,0 g / 1 000 ml, leimahduspiste 73 °C, itsesyttymislämpötila 231 °C, taitekerroin 1,43–1,433 ja CAS-numero 104-76-7.

2-etyyliheksanoli on rakennusten sisäilmassa kosteus- ja mikrobivauriota ilmaiseva yhdiste. Eräät homeet, kuten Aspergillus versicolor ja sädesienet (streptomykeetit, aktinomykeetit) tuottavat 2-etyyliheksanolia. Ainetta voi syntyä myös emäksisissä olosuhteissa rakennekosteuden vaikutuksesta PVC-mattojen valmistuksen yhteydessä pehmittiminä käytettyjen ftalaattien hajoamistuotteena.[2][3]

Ympäristö- ja terveysvaikutukset

2-etyyliheksanoli on erittäin helposti haihtuva yhdiste. Lyhytaikainen altistus aineelle ärsyttää silmiä, ihoa sekä hengitysteitä. 2-etyyliheksanoli on rasvaliukoinen yhdiste, joten sitä kertyy hitaasti elimistöön tiloissa oleskeltaessa tai työskenneltäessä. Sen pitoisuus elimistössä nousee, kunnes pitoisuus aiheuttaa oireita. Tämän vuoksi pienikin pitoisuus on sisäilmassa haitallinen. Normaalissa sisäilmassa 2-etyyliheksanolia ei ole lainkaan. Kun 2-etyyliheksanolin lähde poistetaan tai altistunut siirtyy työskentelemään tilaan, jossa sitä ei ole ilmassa, niin sen pitoisuus elimistössä alkaa laskea. Aineen poistuminen elimistöstä kestää noin 3 kuukautta.[4]

Valmistus ja käyttö

2-etyyliheksanolia valmistetaan prosessissa, joka lähtee propeenista. Propeenista valmistetaan hydroformylaatiolla butanaalia, joka emäksisen katalyytin vaikutuksesta reagoi aldolikondensaatiolla. Tässä reaktiossa muodostuva 2-etyyli-2-heksenaali vedytetään 2-etyyliheksanoliksi. Sekä hydroformylaatio- että vedytyskatalyytteinä käytetään koboltti- tai rodiumyhdisteitä.2-etyyliheksanolia käytetään liuottimena ja erityisesti valmistettaessa muovin pehmentiminä käytettäviä ftalaattiestereitä. Tällaisia ovat muun muassa di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti, di(2-etyyliheksyyli)adipaatti ja di(2-etyyliheksyyli)tereftalaatti.[5][6]

Lähteet
  1. 2-Etyyliheksanoli Käyttöturvallisuustiedote. 17.4.2018. Sigma Aldrich (Merck). Viitattu 3.9.2018.
  2. Antti Ervasti: Suomessa tehdään paljon turhia homekorjauksia Kaleva.fi. 18.12.2010. Arkistoitu 22.12.2010. Viitattu 18.12.2010.
  3. Outi Pippuri: Pilaako tämä myrkkypommi kotisi? Taloussanomat.fi. 17.2.2011. Viitattu 17.2.2011.
  4. Ositum - 2-etyyliheksanoli (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. John D. Wagner, George R. Lappin & J. Richard Zietz: Alcohols, Higher Aliphatic, Synthetic Processes, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 15.04.2013
  6. Helmut Bahrmann, Heinz-Dieter Hanh, Dieter Mayer & Guido D. Frey: 2-Ethylhexanol, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2013. Viitattu 15.04.2013

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.