1980

Vuosi 1980 oli karkausvuosi, joka alkoi tiistaista.

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia

Tammikuu

1. tammikuuta – Ruotsin uusi kruununperimysjärjestys nosti prinsessa Victorian veljensä edelle.
1. tammikuuta − TV1:n johtaja, valtiotieteen kandidaatti Sakari Kiuru siirtyi Yleisradion pääjohtajaksi eläkkeelle jääneen Erkki Raatikaisen tilalle.
2. tammikuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikön Bror Wahlroosin 3 000 markan sakkoihin virkavirheestä ja lahjoman vastaanottamisesta osana niin sanottua Salora-juttua.
5. tammikuuta – Hewlett-Packard julkisti ensimmäisen tietokoneensa.
5. tammikuuta – Helsingin Sanomat julkisti mielipidetiedustelunsa, jonka mukaan kansalaisten luottamus virkamiehiin oli romahtanut kahdessa vuodessa. Enää vain 15 prosenttia haastatelluista uskoi, ettei virkamiehiin voi vaikuttaa heitä lahjomalla. Kaksi vuotta aiemmin vastaava prosenttiluku oli ollut 28.[1]
7. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter vahvisti lain 1,5 miljardin Yhdysvaltain dollarin lainasta Chrysler Corporationin pelastamiseksi.
8. tammikuuta – Neuvostoliitto esti veto-oikeudellaan Afganistanin miehityksen tuominneen päätöslauselmaehdotuksen hyväksymisen YK:n turvallisuusneuvostossa.
8. tammikuuta – Yhdysvallat karkotti Washingtonista 17 neuvostoliittolaista diplomaattia ja kutsui seitsemän omaa diplomaattiaan kotiin Moskovasta.
15. tammikuuta – YK:n yleiskokous hyväksyi Neuvostoliiton toimintaa Afganistanissa arvostelleen päätöslauselman. Äänin 104–18 vaadittiin ”vieraita joukkoja” heti poistumaan Afganistanista. Suomi pidättyi äänestyksestä 17 muun maan mukana.
18. tammikuuta – 230 metrin pituinen siltakaari putosi mereen Ruotsissa lähellä Göteborgia Star Clipper -rahtilaivan törmättyä sillan pilariin. Kahdeksan ihmistä kuoli.[2]
22. tammikuuta – Andrei Saharov pidätettiin Moskovassa ja karkotettiin ulkomaalaisilta suljettuun Gorkin kaupunkiin. Hän menetti samalla kaikki Neuvostoliiton valtiolta saamansa kunnianosoitukset. Saharovin karkotusta paheksuttiin länsimaissa yleisesti.
26. tammikuuta – Israel ja Egypti solmivat diplomaattiset suhteet.

Helmikuu

Talviolympialaiset pidettiin Yhdysvaltain Lake Placidissa.

4. helmikuuta – Ajatollah Khomeini nimesi Abolhassan Bani-Sadrin Iranin presidentiksi.
5. helmikuuta – Kiina ilmoitti, että maan väkiluku oli ylittänyt miljardin rajan.
11. helmikuuta – Iranissa juhlittiin islamilaisen vallankumouksen ensimmäistä vuosipäivää. Teheranissa kuoli kolme ihmistä paraatiin osallistuneen panssarivaunun ajettua heidän päälleen.
13. helmikuuta – Lake Placidin talviolympialaiset alkoivat.
15. helmikuuta – Suomen tulli takavarikoi liki 200 Neuvostoliitosta salakuljetettua ikonia, mikä oli mahdollisesti rahallisesti arvokkain Suomessa koskaan tehty takavarikko (noin 1,2 miljoonaa markkaa).[3] Rikostutkijat pidättivät juttuun liittyen kahdeksan afrikkalaista.
17. helmikuuta – Lake Placidin olympialaisissa hiihdettiin ennennäkemättömän tasaväkinen 15 kilometrin kilpa. Ruotsin Thomas Wassberg voitti hiihdon yhden sadasosasekunnin erolla Suomen Juha Mietoon. Kolmanneksi tuli Norjan Ove Aunli.
20. helmikuuta – Ulkoministeri Cyrus Vance ilmoitti Yhdysvaltojen jäävän pois Moskovan olympiakisoista, koska neuvostojoukot eivät olleet poistuneet Afganistanista.
22. helmikuuta – Yhdysvallat voitti Neuvostoliiton jääkiekkojoukkueen Lake Placidin 1980 talviolympialaisissa ("Miracle on Ice").
23. helmikuuta – Khomeini määräsi Iranin parlamentin päättämään yhdysvaltalaispanttivankien kohtalosta.
25. helmikuuta – 16 armeijan aliupseeria syrjäytti Henck Arronin hallituksen Surinamessa. Kersantti Dési Bouterse pysyi maan johdossa vuoteen 1987.[4]
29. helmikuuta – Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea puhdisti kulttuurivallankumouksessa vuonna 1966 syrjäytetyn ja sittemmin kuolleen presidentti Liu Shaoqin maineen. Keskuskomiteasta erotettiin neljä maan entisen johtajan Mao Zedongin läheistä työtoveria.

Maaliskuu

Öljynporauslautta Alexander Kielland kaatui surmaten 123 henkeä.

1. maaliskuuta − YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi yksimielisesti uusien juutalaissiirtokuntien perustamisen Israelin miehittämälle Jordanjoen länsirannalle ja vaati alueelle jo rakennettujen siirtokuntien välitöntä purkamista.
4. maaliskuuta – Presidentti Jimmy Carter ja ulkoministeri Cyrus Vance peruivat Yhdysvaltojen kielteisen kannan Israelin siirtokuntia koskeneessa YK:n turvallisuusneuvoston äänestyksessä. Vance esitti Israelille pahoittelunsa ja sanoi ottavansa vastuun ”erehdykseksi” luonnehtimastaan asiasta.
7. maaliskuuta − Tulipalo vaurioitti pahoin Turun linnan sisätiloja. Linnassa oli tehty korjaus- ja entisöintitöitä nelisen vuotta.
10. maaliskuuta − Presidentti Urho Kekkonen nimitti viisi uutta akateemikkoa. Arvonimen saivat maantieteilijä Olavi Granö, filosofi Oiva Ketonen, kirjailija Väinö Linna, sosiologi Heikki Waris ja maataloustieteilijä Nils Westermarck.
13. maaliskuuta − Talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 40 vuotta. Presidentti Urho Kekkonen osallistui Kaatuneitten omaisten liiton Helsingin tuomiokirkossa järjestämään muistotilaisuuteen.
18. maaliskuuta – Neuvostoliiton Vostok-raketti räjähti laukaisualustalla surmaten 50 ihmistä.
18. maaliskuuta – Helsingissä paljastui satojentuhansien voimakkaiden Dolorex-pillereiden välittäminen huumemarkkinoille. Juttuun oli sekaantunut useita lääkäreitä.
20. maaliskuuta – Kymmenen ihmistä kuoli ja lähes 20 loukkaantui Kostamuksessa sattuneessa liikenneonnettomuudessa. Suomalaisia rakennustyöläisiä kuljettanut linja-auto törmäsi neuvostoliittolaiseen, maantielle pysäköityyn soralastissa olleeseen kuorma-autoon.
21. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter julisti Yhdysvaltojen boikotoivan Moskovassa pidettäviä kesäolympialaisia.
23. maaliskuuta − Iranin entinen šaahi Muhammad Reza Pahlavi siirtyi lentoteitse Panamasta sairaalahoitoon Egyptiin.
24. maaliskuuta – Arkkipiispa Óscar Romero surmattiin San Salvadorissa.
27. maaliskuuta – Norjalainen porauslautta Alexander Kielland kaatui Pohjanmerellä, 212-henkisestä miehistöstä kuoli 123. Surmansa saaneista kaksi oli suomalaisia.[5]
30. maaliskuuta − Arkkipiispa Óscar Romeron hautajaisista muodostui verilöyly San Salvadorissa, kun sotilaat avasivat tulen katedraaliin kokoontuneeseen väkijoukkoon, joka ryntäsi kauhun vallassa pakoon. Kymmeniä ihmisiä kuoli ja satoja haavoittui.

Huhtikuu

Zimbabwe itsenäistyi.

1. huhtikuuta – Yhden pennin kolikot alkoivat poistua käytöstä Suomessa.
1. huhtikuuta – Kirjailija Eeva Joenpelto, taidemaalari Lauri Ahlgrén ja pianotaiteilija Ralf Gothóni aloittivat taiteilijaprofessorin viroissa.
3. huhtikuuta − Kuvaputkitehdas Valcon tilintarkastajat eivät esittäneet tili- ja vastuuvapautta yhtiön johdolle.
7. huhtikuuta – Iranin panttivankikriisi: Yhdysvallat katkaisi diplomaattiset suhteet Iraniin ja määräsi talouspakotteita.
9. huhtikuuta – Niin sanotun Dolorex-jutun käsittely alkoi Helsingin raastuvanoikeudessa. Syyttäjä vaati helsinkiläiselle eläkeläispariskunnalle rangaistusta 110 000 voimakkaan Dolorex-pillerin hallussapidosta ja välittämisestä huumemarkkinoille.
11. huhtikuuta – Imatran piirin nimismies päätti julkaista kaupungissa ilmestyneessä ilmaisjakelulehdessä neljän ilkivaltaan syyllistyneen nuoren nimet ja heidän pahat tekonsa. Menettelyä arvosteltiin laajalti.[6]
12. huhtikuuta – Ylikersantti Samuel Doen johtamat sotilaat kaappasivat vallan Liberiassa. Maan syrjäytetyt johtomiehet teloitettiin.
18. huhtikuuta – Zimbabwe itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
18. huhtikuuta − Norja jättäytyi pois Moskovan olympiakisoista.
19. huhtikuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Haagissa, Alankomaissa. Irlannin Johnny Logan otti ensimmäisen kahdesta henkilökohtaisesta viisuvoitostaan kappaleella ”What’s Another Year?”.
24. huhtikuuta − Sisarukset Tove ja Lars Jansson saivat Suomen sarjakuvaseuran Pekka Puupää -hatut Muumi-sarjakuvistaan.
25. huhtikuuta – Yhdysvallat epäonnistui yrityksessään vapauttaa Iranissa olleet panttivangit. Yksi operaatioon osallistuneista Hercules-kuljetuskoneista törmäsi Sea Lion -helikopteriin salaisessa aavikkotukikohdassa lähellä Tabasia noin 400 kilometrin päässä Teheranista. Kahdeksan sotilasta kuoli ja useita loukkaantui. Presidentti Jimmy Carter oli tehnyt päätöksen välttämättömänä pitämästään operaatiosta yksin. Syntipukiksi tuli operaatiota vastustanut ulkoministeri Curys Vance, joka joutui eroamaan.
25. huhtikuuta − Brittiläinen Boeing 727 -matkustajakone syöksyi mereen lähellä Kanariansaaria. Kaikki koneessa olleet 146 henkilöä saivat surmansa.
29. huhtikuuta − Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter nimitti uudeksi ulkoministeriksi senaattori Edmund Muskien.
30. huhtikuuta – Alankomaiden prinsessa Beatrix nousi valtaistuimelle hänen äitinsä kuningatar Julianan luovuttua vallasta.

Toukokuu

Tulivuori St. Helens purkautui.

Pac-Man.

2. toukokuuta − Niin sanottu ylikorkojuttu tuli julkisuuteen, kun vero- ja syyttäjäviranomaisten ilmoitettiin löytäneen yli 30 000 osuuskauppojen säästökassojen tallettajaa, joiden talletuksille oli maksettu ylikorkoa.
8. toukokuuta – WHO julisti isorokon hävitetyksi
9. toukokuuta – Floridassa liberialainen rahtialus Summit Venture törmäsi Tampa Bayn siltaan. Onnettomuudessa kuoli 35 ihmistä.
9. toukokuuta – Näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja Lasse Pöysti suostui Tukholman Dramaten-teatterin johtajaksi.
11. toukokuuta – Kaavin vuonna 1807 rakennettu hirsinen kirkko paloi.
15. toukokuuta − Länsi-Saksa jättäytyi pois Moskovan olympiakisoista. Useat länsisaksalaiset huippu-urheilijat ilmaisivat pettymyksensä päätökseen, jota he pitivät ennen kaikkea lojaaliuden osoituksena Yhdysvalloille.
17. toukokuuta – Kenraali Chun Doo-hwan määräsi Etelä-Koreaan hätätilan ja hajotti parlamentin.
17. toukokuuta – Perustuslaillinen kansanpuolue muutti puoluekokouksessaan nimensä Perustuslailliseksi oikeistopuolueeksi. Puheenjohtajana jatkoi Georg C. Ehrnrooth. Puolueella ei ollut eduskunnassa yhtään kansanedustajaa.
17. toukokuuta − Reserviupseerikoulu vietti 60-vuotisjuhlansa Haminassa. Juhlapuheen piti RUK:n 67. kurssille osallistunut valtakunnansovittelija Keijo Liinamaa.
18. toukokuuta – St. Helens -tulivuori purkautui Washingtonin osavaltiossa. Purkauksesta seurasi 57 kuolleen lisäksi kolmen miljardin dollarin taloudelliset vahingot.
20. toukokuuta – Quebecin provinssissa Kanadassa järjestettiin kansanäänestys siitä, tulisiko Quebecin erota Kanadasta ja muodostaa itsenäinen valtio. Itsenäisyyden vastustajat voittivat kansanäänestyksen.
22. toukokuuta – Namco esitteli Japanissa Pac-Man-videopelin.
22. toukokuuta − Yhdysvaltain New Yorkin osavaltiossa Niagara Fallsin lähellä sijaitseva Love Canalin lähiö evakuoitiin. Alueen asukkailla oli todettu syöpää ja muita vaikeita sairauksia, joiden aiheuttajaksi epäiltiin lähistöllä sijainnutta myrkyllisten aineiden kaatopaikkaa.
23. toukokuuta – Stanley Kubrickin elokuva The Shining – Hohto sai ensi-iltansa
23. toukokuuta − Egyptiläisten ilmoitettiin hyväksyneen 99 prosentin enemmistöllä perustuslain muutoksen, jonka nojalla presidentti Anwar Sadat voitiin valita uudelleen miten monta kertaa tahansa.
24. toukokuuta – YK:n kansainvälinen tuomioistuin määräsi Iranin vapauttamaan Teheranin panttivangit.
29. toukokuuta − Ilmoittautumisaika Moskovan olympiakisoihin umpeutui. 85 maata oli ilmoittautunut kisoihin, 47 maata boikotoi Yhdysvaltain johdolla ja yhdeksän oli jäänyt pois muista syistä.

Kesäkuu

1. kesäkuuta – CNN aloitti uutislähetykset.
1. kesäkuuta – Parikymmentä luonnonsuojelijaa rakensi padon Koijärven laskuojaan. Forssan poliisi räjäytti padon 10. kesäkuuta ja eristi järven.
2. kesäkuuta – 12 ihmistä sai surmansa junaonnettomuudessa lähellä Falunia Ruotsissa.
2. kesäkuuta – Ranskan presidentti Valéry Giscard d'Estaing saapui valtiovierailulle Suomeen. Vierailun ohjelmaan sisältyi pääministeri Mauno Koiviston isännöimä käynti Saimaan kanavalla.
5. kesäkuuta – Pohjoismaiden tunnetuimpiin viikkolehtiin kuulunut ruotsalainen Veckojournalen lakkasi ilmestymästä.
6. kesäkuuta – YK:n lastenapujärjestö Unicef varoitti ainakin 12 miljoonaa ihmistä uhkaavasta nälkäkuolemasta kuivuudesta ja sisällissodista kärsivissä Afrikan maissa.
9. kesäkuuta – Kansanedustaja Eeva Kuuskoski-Vikatmaa loikkasi Kokoomuksesta Keskustapuolueeseen. Hän perusteli ratkaisuaan Suomen poliittisen ilmaston oikeistolaistumisella.
14.−15. kesäkuuta − Helsingissä vietettiin Karjalan Liiton 40-vuotisjuhlia ja siihen saakka suurimpia karjalaisten suurjuhlia.
15. kesäkuuta − Ulkoministeri Paavo Väyrynen syrjäytti tiukassa äänestyksessä Keskustapuoluetta 16 vuotta johtaneen Johannes Virolaisen puheenjohtajan paikalta Turussa pidetyssä puoluekokouksessa.
18. kesäkuuta – Niin sanottu Viikinki-oikeudenkäynti päättyi Hangon raastuvanoikeudessa. Syytteet merivartijaa vastaan hylättiin, mutta toisena syytettynä ollut pursimies sai varoituksen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä. Onnettomuudessa hukkuneiden nuorten omaiset valittivat päätöksestä hovioikeuteen.
29. kesäkuuta – Islannin uudeksi presidentiksi valittiin Vigdís Finnbogadóttir. Hänestä tuli maailman ensimmäinen vaaleilla valittu naispresidentti.

Heinäkuu

Maratonjuoksua Moskovan keskustassa kesäolympialaisten aikana.

Vanuatu itsenäistyi.

5. heinäkuuta − Zimbabwe katkaisi diplomaattisuhteensa Etelä-Afrikkaan.
7. heinäkuuta − Ranskan presidentti Valéry Giscard d'Estaing saapui valtiovierailulle Länsi-Saksaan. Edellisen vastaavan vierailun oli tehnyt Charles de Gaulle vuonna 1962.
10. heinäkuuta – Iranissa paljastettiin armeijan eräiden ryhmittymien salaliitto, jonka päämääränä oli ollut syöstä Khomeini vallasta. Noin 500 sotilasta sekä useita poliitikkoja pidätettiin.
16. heinäkuuta − Espanjalainen diplomaatti Juan Antonio Samaranch valittiin Kansainvälisen olympiakomitean uudeksi puheenjohtajaksi.
17. heinäkuuta – Saddam Husseinista tuli Irakin presidentti.
17. heinäkuuta – Kenraali Luis García Meza Tejada kaappasi vallan Boliviassa.
17. heinäkuuta − Sisäministeri Eino Uusitalo allekirjoitti Suomen puolesta naisten syrjinnän kieltävän YK:n yleissopimuksen Kööpenhaminassa. Samassa tilaisuudessa sopimuksen allekirjoittivat 50 muun maan edustajat. 14 maata oli allekirjoittanut sopimuksen jo aiemmin.
18. heinäkuuta – Iranin entinen pääministeri Shapur Bakhtiar yritettiin murhata Pariisissa.
19. heinäkuuta–3. elokuuta – XXII kesäolympialaiset pidettiin Moskovassa.
21. heinäkuuta – Suomessa arvioitiin olevan noin sata sutta.
27. heinäkuuta − Iranin entinen šaahi Muhammad Reza Pahlavi kuoli syöpään kairolaisessa sotilassairaalassa. Šaahin kuolemalla ei ollut mitään vaikutusta Iranin sisäisiin levottomuuksiin eikä Teheranissa panttivankeina olleiden yhdysvaltalaisten tilanteeseen.
30. heinäkuuta – Vanuatu itsenäistyi.
30. heinäkuuta − Israelin parlamentti hyväksyi suurella ääntenenemmistöllä lain, jonka nojalla yhdistetty Jerusalem julistettiin ikuisesti jakamattomaksi pääkaupungiksi.

Elokuu

Bolognan rautatieaseman terrori-iskun uhrien muistotilaisuus.

2. elokuuta – Voimakas pommi räjähti Bolognan päärautatieasemalla Italiassa. Räjähdyksessä sai surmansa 85 ja loukkaantui yli 200 henkilöä. Asemarakennus tuhoutui suureksi osaksi. Pommi-iskun tekijäksi oletetaan äärioikeistolainen terroristiryhmä Nuclei Armati Rivoluzionari.
8. elokuuta – Iranin entinen pääministeri Shapur Bakhtiar perusti Pariisissa järjestön, jonka tavoitteeksi hän asetti Iranin uskonnollisten johtajien kukistamisen.
12. elokuuta – Puolan johtajat myönsivät, että maata koettelivat pahimmat työtaistelut toisen maailmansodan jälkeen.
12. elokuuta − Tupakoinnin ilmoitettiin vähentyneen Suomessa selvästi 1970-luvun alusta lähtien. Miehistä tupakoi noin 35 ja naisista noin 15 prosenttia. Miesten tupakointi oli vähentynyt enemmän kuin naisten.
13. elokuuta – Metsähallitus teki rikosilmoituksen vesakkoruiskutuksia Ilomantsin Hattuvaarassa vastustaneita mielenosoittajia vastaan. Vesakkomyrkkyä päälleen saaneet nuoret puolestaan tekivät rikosilmoituksen Metsähallitusta vastaan 21. elokuuta.
18. elokuuta – Suurpetotutkijat arvioivat, että Suomessa oli 350–600 karhua.
18. elokuuta − Okko Kamu nimitettiin Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestariksi elokuun 1981 alusta lukien.
20. elokuuta – Yli 300 ihmistä kuoli lento-onnettomuudessa Saudi-Arabian pääkaupungin Riadin lentokentällä. Matkustajakone syttyi palamaan nousukiidon aikana, eikä koneen ovia saatu auki.
21. elokuuta − YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi Israelin heinäkuun lopussa antaman Jerusalemia koskeneen julistuksen. Päätöslauselman hyväksymisen mahdollisti Yhdysvaltain pidättyminen äänestyksestä.
25. elokuuta – Microsoft julkaisi UNIX-versionsa, Xenixin.
27. elokuuta – Kenraali Chun Doo-hwan valittiin Etelä-Korean presidentiksi vaalien ainoana ehdokkaana.
29. elokuuta − Vaasan hovioikeus tuomitsi Lapuan patruunatehtaan johtajan ja kolme muuta tehtaan toimihenkilöä sakkoihin työturvallisuusmääräysten rikkomisesta vuoden 1976 räjähdysonnettomuuden vuoksi.

Syyskuu

Irakin-Iranin sota alkoi.

1. syyskuuta – Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi neljä helmikuussa paljastuneeseen arvokkaiden ikonien salakuljetukseen osallistunutta henkilöä sakkoihin.
1. syyskuuta – Kirjailija Bo Carpelan aloitti taiteilijaprofessorin virassa.
3. syyskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen täytti 80 vuotta. Kampinkatu Helsingin keskustassa nimettiin Urho Kekkosen kaduksi Helsingin kaupungin lahjana presidentille. Kekkonen oli asunut kadun varrella 1930-luvulta presidentiksi tuloonsa saakka.
5. syyskuuta – Maailman pisin (16,32 km) maantietunneli, Gotthardin maantietunneli, avattiin Sveitsissä Göschenenin ja Airolon välille.
5. syyskuuta – Sairaalahoidossa ollut Puolan puoluejohtaja Edward Gierek siirrettiin syrjään. Hänen tilalleen valittiin puolalaisillekin entuudestaan miltei täysin tuntematon Puolan kommunistipuolueen politbyroon jäsen Stanislaw Kania.
7. syyskuuta – Ryöstöistä tuomittu Matti Markkanen (”Volvo-Markkanen”) ja kahdesta taposta tuomittu Mikko Salminen karkasivat Helsingin keskusvankilasta Sörnäisistä.
8. syyskuuta − Ahvenanmaalla alkoi virkamieslakko, joka sulki maakuntahallituksen, Maarianhaminan kaupunginviraston ja kaupungin koulut. Kyseessä oli maakunnan ensimmäinen lakko. Lakko päättyi 14. syyskuuta.
12. syyskuuta – Kenan Evrenin johtama sotilasvallankaappaus Turkissa.
13. syyskuuta – Tuhansia ihmisiä osallistui Helsingissä saarnaaja Niilo Yli-Vainion järjestämään mielenosoitukseen, joka sai nimen keskiolutmarssi. Mielenosoittajat vaativat keskioluen myynnin siirtämistä Alkoon.
13. syyskuuta − SDP:n kansanedustaja Salme Myyryläinen kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli oikeustieteen kandidaatti Jouko Skinnari.
14. syyskuuta – Turun linna täytti 700 vuotta.
17. syyskuuta – Solidaarisuus-ammattiliitto perustettiin Lenin-telakalla Gdańskissa.
17. syyskuuta – Salamurhaajat tappoivat maanpaossa eläneen Nicaraguan entisen presidentin Anastasio Somoza Debaylen panssarintorjuntaraketilla Paraguayn pääkaupungissa Asunciónissa. Myös Somozan autonkuljettaja sai surmansa iskussa.
17. syyskuuta – Eteläkorealainen oppositiojohtaja Kim Dae Jung tuomittiin kuolemaan hallituksen kaatamisyrityksestä.
22. syyskuuta – Irakin kansalliskokous määräsi armeijaa suorittamaan kuolettavan iskun Irania vastaan; Irakin-Iranin sota alkoi.
27. syyskuuta – 12 ihmistä kuoli ja 213 loukkaantui Münchenissä, kun Oktoberfestin pääsisäänkäynnin vieressä olleeseen roskalaatikkoon sijoitettu pommi räjähti. Teosta epäiltyinä otettiin kiinni kuusi uusnatsia mutta heidät vapautettiin, kun ilmeni, että surmansa saaneiden joukossa oli pommin asettanut opiskelija.
28. syyskuuta – Lotto uudistui. Siirryttiin kuudesta voittonumerosta seitsemään.
29. syyskuuta – Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi Imatran nimismiehelle huomautuksen nuorten pahantekijöiden nimien julkaisemisesta paikallisessa Uutis-Vuoksi-ilmaisjakelulehdessä. Listalle oli eksynyt syyttömienkin nuorten nimiä. Apulaisoikeusasiamies ei ryhtynyt muihin toimiin, koska nimismies oli jo luopunut nimilistojen julkistamisesta.
30. syyskuuta – SKDL:n kansanedustaja Anna-Liisa Hyvönen jätti eduskunnan siirtyessään Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi vastuualueenaan sosiaali- ja terveystoimi. Uudeksi kansanedustajaksi tuli vuoden 1979 vaaleissa pudonnut valtiotieteen kandidaatti Kati Peltola.

Lokakuu

1. lokakuuta – Iltalehden ensimmäinen numero ilmestyi Uuden Suomen iltapäiväpainoksena.
3. lokakuuta – Neljä ihmistä kuoli ja useita loukkaantui juutalaiseen synagogaan tehdyssä pommi-iskussa Pariisissa. Tekoon syylliseksi ilmoittautui eräs aiemmin tuntematon äärioikeistolainen järjestö.
3. lokakuuta − Matti Markkasen kanssa vankilasta paennut Mikko Salminen saatiin kiinni Kajaanissa.
6. lokakuuta − Puolan kommunistisen puolueen johto ilmoitti, että puolueen keskuskomiteasta oli erotettu useita syyskuussa syrjäytetyn Edward Gierekin kannattajia.
7. lokakuuta – Norjan kuningas Olavi V saapui valtiovierailulle Suomeen. Hän oli vieraillut maassa edellisen kerran vuonna 1961.
10. lokakuuta – Maanjäristys tuhosi lähes täysin El Asnamin kaupungin Algeriassa. Noin 20 000 ihmistä kuoli ja 250 000 jäi kodittomiksi. Asukkaat päättivät rakentaa tuhoutuneen kaupunkinsa uudelleen.
11. lokakuuta – Irak katkaisi diplomaattisuhteensa Libyaan, Syyriaan ja Pohjois-Koreaan, joita se syytti Iranin avustamisesta maiden välisessä sodassa.
14. lokakuuta − Pohjois-Korean kommunistinen puolue ilmoitti, että maan johtaja Kim Il Sung oli valinnut seuraajakseen vanhimman poikansa Kim Jong Ilin.
17. lokakuuta – Ranskan presidentti Valéry Giscard d'Estaing vieraili Kiinassa. Vierailun päätteeksi ilmoitettiin Ranskan toimittavan Kiinalle kaksi ydinvoimalaa.
17. lokakuuta − Oikeustieteen tohtori Teuvo Kallio nimitettiin järjestyksessä kahdeksanneksi valtakunnansovittelijaksi.
19.−20. lokakuuta – Suomessa pidettiin kunnallisvaalit, joissa menestyivät Kokoomus ja SMP.
21. lokakuuta – Suomessa alkoi konepäällystön lakko, jonka vuoksi Hailuodon ja Turun saaristokuntien asukkaat jäivät lähes täysin eristyksiin muusta maailmasta lauttojen pysähdyttyä. Lakko päättyi 13. marraskuuta.
23. lokakuuta – Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin erosi tehtävistään ja hänen tilalleen tuli ensimmäinen varapääministeri Nikolai Tihonov. Vuodesta 1964 lähtien pääministerinä toiminut Kosygin oli ollut jo pitkään poissa julkisuudesta, virallisen ilmoituksen mukaan sydänvaivojen vuoksi.
28. lokakuuta − Turkki ilmoitti, että maassa oli pidätetty 11 500 ihmistä syyskuussa tehdyn vallankaappauksen jälkeen.
28. lokakuuta – Joukko virolaisia älymystön edustajia allekirjoitti ns. neljänkymmenen kirjeen, jossa vastustetaan Viron venäläistämistä.
29. lokakuuta – Valmet ilmoitti lopettavansa Valcon kuvaputkitehtaan Imatralla.
30. lokakuuta – El Salvador ja Honduras allekirjoittivat rauhansopimuksen vuoden 1969 Jalkapallosodan päättämiseksi.

Marraskuu

Yhdysvaltain presidentinvaalit voitti Ronald Reagan.

3. marraskuuta – Matti ”Volvo” Markkanen pidätettiin metsästä Smålandissa Ruotsissa. Vahvasti aseistautunut Markkanen ei tehnyt pidätettäessä vastarintaa.
4. marraskuuta – Republikaanipuolueen haastaja Ronald Reagan voitti demokraattipresidentin Jimmy Carterin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
5. marraskuuta – Valcon henkilökunta teki yhtiön johtoa vastaan rikosilmoituksen yhteistoimintalain rikkomisesta.
9. marraskuuta − Suomen Valtakunnan Urheiluliitto (SVUL) vietti 80-vuotisjuhlansa Helsingin Finlandia-talossa.
11. marraskuuta – Kokoomus teki Mauno Koiviston hallitukselle välikysymyksen Valco-jupakan vuoksi. Vilkkaan eduskuntakeskustelun päätteeksi hallitus sai 28. marraskuuta luottamuslauseen äänin 118−63. Kokoomus ja Suomen Maaseudun Puolue olivat vaatineet entisen pääministerin Kalevi Sorsan ja entisen kauppa- ja teollisuusministerin Eero Rantalan asettamista syytteeseen valtakunnanoikeudessa, mihin eduskunnan perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan katsonut olevan aihetta.
12. marraskuuta – Nasan avaruusluotain Voyager 1 ohitti Saturnuksen ja lähetti ensimmäiset tarkat valokuvat Maahan.
12. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen aloitti viidennen virallisen vierailunsa Neuvostoliitossa. Vierailun aikana Kekkonen vastaanotti hänelle myönnetyn Leninin rauhanpalkinnon. Presidentti palasi kotimaahan 17. marraskuuta.
13. marraskuuta – Toimittajalakko keskeytti sanoma- ja aikakauslehtien ilmestymisen. Myös STT:n uutiset jäivät pois radiosta.
20. marraskuuta − Pekingissä alkoi oikeudenkäynti Kiinan entisen johtajan Mao Zedongin lesken Jiang Qingin ympärille muodostunutta ns. neljän koplaa vastaan. Syytteet koskivat 1960-luvun kulttuurivallankumouksen aikana tehtyjä rikoksia.
22. marraskuuta − 86 ihmistä kuoli hotellipalossa Las Vegasissa Yhdysvalloissa. Useimmat menehtyivät savumyrkytykseen.
23. marraskuuta – Noin 4 800 ihmistä sai surmansa Italian eteläosia ravistelleessa maanjäristysten sarjassa.
27. marraskuuta – Presidentti J. K. Paasikiven muistomerkki Itä ja länsi paljastettiin Helsingin keskustassa. Vilkasta mielipiteiden vaihtoa aiheuttaneen teoksen oli veistänyt Harry Kivijärvi. Paasikiven syntymästä oli tullut kuluneeksi 110 vuotta.
28. marraskuuta – Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen vetosi kaksi viikkoa kestäneen toimittajalakon osapuoliin lakon lopettamiseksi, koska hän piti sitä yhteiskunnalle erittäin haitallisena. Lakko päättyi 3. joulukuuta.

Joulukuu

John Lennonin murha järkytti koko läntistä maailmaa.

3. joulukuuta − Puolan entinen puoluejohtaja Edward Gierek erotettiin maan parlamentista.
5. joulukuuta – Varsovan liiton maat kokoontuivat hätäkokoukseen Moskovaan Puolan sisäisen tilanteen kiristymisen vuoksi. Kokouksen päätteeksi annetussa julkilausumassa tuomittiin väkivallan käyttö kansainvälisissä suhteissa, mutta vakuutettiin Puolan pysyvän sosialistisena maana.
8. joulukuuta – John Lennon murhattiin New Yorkissa.
8. joulukuuta – Korkein oikeus vahvisti Finnairin matkustajakoneen syyskuussa 1978 kaapanneelle Aarno Lamminpartaalle Vantaan kihlakunnanoikeudessa ja Helsingin hovioikeudessa langetetun vankeustuomion.
11. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi 139 miljoonan markan määrärahan Valcon kuvaputkitehtaan lakkauttamiseen.
13. joulukuuta – Peurungan kuntoutuskeskus vihittiin käyttöön Laukaassa.
14. joulukuuta – Kiinan puoluejohtajana Mao Zedongin kuoleman jälkeen toimineen Hua Guofengin ilmoitettiin jättävän paikkansa. Hua oli kehottanut valitsemaan seuraajakseen varapääministeri Zhao Ziyangin, kuten sitten tehtiinkin.
19. joulukuuta – Imatralla sijaitsevan Valcon kuvaputkitehtaan toiminta päättyi lopullisesti.
28. joulukuuta – Soutaja Pertti Karppinen valittiin suomalaisten urheilutoimittajien äänestyksessä vuoden parhaaksi urheilijaksi.
30. joulukuuta – Suomessa päätettiin yhtenä viimeisistä Euroopan maista ottaa käyttöön kesäaika maaliskuun lopussa 1981. Suomessa käytäntöä oli kokeiltu vain kerran aikaisemmin, vuonna 1942. Monet Euroopan maat olivat ottaneet kesäajan käyttöön 1970-luvulla energian säästämiseksi.

Tuntematon päivämäärä

NEC (Nippon Electric Corporation) julkaisi ensimmäisen digitaalisen signaaliprosessorin: NEC µPD7710.
SCART-liitin tuli pakolliseksi kaikissa Ranskassa myytävissä televisioissa.
AC/DC julkaisi yhtyeen myydyimmän albumin Back In Blackin. Albumi on maailman toiseksi myydyin albumi.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Sari Moisanen, suomalainen vasemmistoliittolainen poliitikko
4. tammikuuta – Greg Cipes, yhdysvaltalainen näyttelijä, laulaja, lauluntekijä ja lainelautailija
10. tammikuuta – Sarah Shahi, yhdysvaltalainen näyttelijä
18. tammikuuta – Jason Segel, yhdysvaltalainen näyttelijä, koomikko ja elokuvakäsikirjoittaja
18. tammikuuta – Estelle Fanta Swaray, senegalilais-brittiläinen laulaja, lauluntekijä ja musiikkituottaja
19. tammikuuta – Jenson Button, englantilainen Formula 1 -kuljettaja
25. tammikuuta – Xavi, espanjalainen jalkapalloilija
28. tammikuuta – Nick Carter, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (Backstreet Boys)
30. tammikuuta – Dariusz Brzozowski, puolalainen metallimuusikko
1. helmikuuta – Ellen Trane Nørby, tanskalainen poliitikko
7. helmikuuta – Joey MacDonald, kanadalainen jääkiekkomaalivahti
9. helmikuuta – Cassandra Steen, saksalainen soul-laulaja
12. helmikuuta – Christina Ricci, yhdysvaltalainen näyttelijä
17. helmikuuta – Juan Jesús Gutiérrez Robles (”Juanito”), espanjalainen jalkapalloilija
26. helmikuuta – Júlio César, brasilialainen jalkapalloilija
27. helmikuuta – Chelsea Clinton, Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin ja Yhdysvaltain entisen ulkoministerin Hillary Clintonin tytär
28. helmikuuta – Kosti Orbinski, suomalainen muusikko
4. maaliskuuta – Janne Vakio, suomalainen näyttelijä
7. maaliskuuta – Olli-Pekka Karjalainen, suomalainen moukarinheittäjä (nuorten maailmanmestari)
7. maaliskuuta – Laura Prepon, yhdysvaltalainen näyttelijä
21. maaliskuuta – Ronaldo de Assis Moreira (”Ronaldinho”), brasilialainen jalkapalloilija
21. maaliskuuta – Deryck Whibley, kanadalainen muusikko
22. maaliskuuta – Aleksi Sariola suomalainen näyttelijä, laulaja ja juontaja
23. maaliskuuta – Tuomo Jormakka, suomalainen jääkiekkoilija

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Kléber, brasilialainen jalkapalloilija
1. huhtikuuta – Randy Orton, yhdysvaltalainen showpainija
5. huhtikuuta – Janne Kataja, suomalainen taikuri, stand up -koomikko, näyttelijä ja juontaja
12. huhtikuuta – Brian McFadden, irlantilainen laulaja
13. huhtikuuta – Ville Sorvali, suomalainen metallimuusikko (Moonsorrow)
3. toukokuuta – Zuzana Ondrášková, tšekkiläinen tennispelaaja
6. toukokuuta – Joonas Saartamo, suomalainen näyttelijä
11. toukokuuta – Sannamaija Pekkarinen, suomalainen näyttelijä
12. toukokuuta – Rishi Sunak, brittiläinen poliitikko, pääministeri 2022–
13. toukokuuta – Vincent Pontare, ruotsalainen laulaja ja lauluntekijä
20. toukokuuta – Agnes Kittelsen, norjalainen näyttelijä
26. toukokuuta – Teemu Koskinen, suomalainen näyttelijä
2. kesäkuuta – Sergei Lomanov, venäläinen jääpalloilija
4. kesäkuuta – François Beauchemin, kanadalainen jääkiekkoilija
12. kesäkuuta – Denys Monastyrskyi, ukrainalainen poliitikko (k. 2023)
15. kesäkuuta – Kirsi Ståhlberg, suomalainen näyttelijä
17. kesäkuuta – Venus Williams, yhdysvaltalainen tennispelaaja
18. kesäkuuta − Antti Hyyrynen, suomalainen metallimuusikko ja musiikkivideo-ohjaaja (Stam1na)

Heinäkuu–syyskuu

7. heinäkuuta – Luigi Luciano (”Herbert Ballerina”), italialainen radiojuontaja ja näyttelijä
8. heinäkuuta – Hanna Kinnunen, suomalainen näyttelijä, laulaja ja radiojuontaja
10. heinäkuuta – Jessica Simpson, yhdysvaltalainen laulaja
15. heinäkuuta – Jasper Pääkkönen, suomalainen näyttelijä
20. heinäkuuta – Gisele Bündchen, brasilialainen malli
23. heinäkuuta – Javier Noriega, espanjalainen uimari
23. heinäkuuta – Michelle Williams, yhdysvaltalainen R&B- ja poplaulaja
3. elokuuta – Hannah Simone, brittiläis-kanadalainen televisionäyttelijä ja malli
8. elokuuta – Jussi Ahde, suomalainen toimittaja, malli ja televisioesiintyjä
16. elokuuta – Bob Hardy, englantilainen muusikko
21. elokuuta – Joanne Froggatt, brittiläinen televisio- ja elokuvanäyttelijä
26. elokuuta – Macaulay Culkin, yhdysvaltalainen näyttelijä
8. syyskuuta – Mbulaeni Mulaudzi, eteläafrikkalainen keskimatkojen juoksija (k. 2014)
8. syyskuuta – Tatu Mönttinen, suomalainen näyttelijä
9. syyskuuta – Teemu Rannikko, suomalainen koripalloilija
9. syyskuuta – Jani Liimatainen, suomalainen muusikko (Sonata Arctica)
10. syyskuuta – Mikey Way, yhdysvaltalainen basisti (My Chemical Romance)
15. syyskuuta – Mariusz Domaradzki, puolalainen muusikko, säveltäjä ja kitaristi
20. syyskuuta – Olli-Poika Parviainen, suomalainen Vihreiden kansanedustaja
23. syyskuuta – Syu, japanilainen kitaristi (Galneryus)

Lokakuu–joulukuu

5. lokakuuta – Joakim Brodén, ruotsalais-tšekkiläinen laulaja (Sabaton)
8. lokakuuta – Nick Cannon, yhdysvaltalainen näyttelijä ja rap-artisti
14. lokakuuta – Filip Hałucha, puolalainen basisti
15. lokakuuta – Karen Melchior, tanskalainen poliitikko
15. lokakuuta – Siiri Nordin, suomalainen laulaja
21. lokakuuta – Kim Kardashian, yhdysvaltalainen tv-persoona ja seurapiirihenkilö
24. lokakuuta – Monica Denise Brown, yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä
28. lokakuuta – Alan Smith, englantilainen jalkapalloilija
30. lokakuuta – Eva Wahlström, suomalainen nyrkkeilijä
2. marraskuuta – Kim So-yeon, eteläkorealainen näyttelijä
6. marraskuuta – Pål Sverre Hagen, norjalainen näyttelijä
7. marraskuuta – Adam Campbell, brittiläinen näyttelijä
12. marraskuuta – Richard Limo, kenialainen kestävyysjuoksija
17. marraskuuta – Isaac Hanson, yhdysvaltalainen laulaja ja kitaristi (Hanson)
27. marraskuuta – Mats Persson, ruotsalainen liberaali poliitikko
3. joulukuuta – Anna Chlumsky, yhdysvaltalainen näyttelijä
6. joulukuuta – Kei Yasuda, japanilainen poplaulaja
15. joulukuuta – Annalena Baerbock, saksalainen poliitikko
15. joulukuuta – Anne Spiegel, saksalainen poliitikko
18. joulukuuta – Christina Aguilera, yhdysvaltalainen laulaja
19. joulukuuta – Jake Gyllenhaal, yhdysvaltalainen näyttelijä

Kuolleita

John Lennonin patsas Havannassa.

Tammikuu–maaliskuu

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1980 kuolleista henkilöistä

3. tammikuuta – Joy Adamson, brittiläinen luonnontutkija ja kirjailija (s. 1910)
8. tammikuuta – John Mauchly, ENIACin toinen suunnittelija (s. 1907)
10. tammikuuta – George Meany, yhdysvaltalainen ammattiyhdistysjohtaja (s. 1894)
15. tammikuuta – Lauri Hyvämäki, suomalainen historiantutkija ja professori (s. 1913)
16. tammikuuta – Jorma Reenpää, suomalainen diplomi-insinööri ja yritysjohtaja (s. 1902)
22. tammikuuta – Martti Viitanen, suomalainen poliitikko ja maaherra (s. 1913)
24. tammikuuta – Heikki Castrén, suomalainen arkkitehti (s. 1929)
2. helmikuuta − William Howard Stein, vuoden 1972 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (s. 1911)
7. helmikuuta − Secondo Campini, italialainen lentokonesuunnittelija (s. 1904)
8. helmikuuta − Níkos Xyloúris, kreikkalainen säveltäjä, laulaja ja lyyransoittaja (s. 1936)
11. helmikuuta – Paavo Yrjölä, suomalainen yleisurheilija (s. 1902)
16. helmikuuta − Erich Hückel, saksalainen fyysikko ja fysikaalinen kemisti (s. 1896)
17. helmikuuta – Hugo Valpas, suomalainen talousneuvos (s. 1898)
19. helmikuuta – Bon Scott, australialainen muusikko (AC/DC) (s. 1946)
22. helmikuuta – Oskar Kokoschka, itävaltalainen taidemaalari (s. 1886)
25. helmikuuta – Eino Palovesi, suomalainen poliitikko ja maaherra (s. 1904)
1. maaliskuuta – William Ralph Dean ("Dixie Dean"), englantilainen jalkapalloilija (s. 1907)
7. maaliskuuta − Oiva Sala, suomalainen näyttelijä (s. 1900)
12. maaliskuuta – Ernő Gerő, Unkarin puoluejohtaja (s. 1898)
13. maaliskuuta – Tauno Pylkkänen, suomalainen säveltäjä (s. 1918)
17. maaliskuuta – Rafael Paasio, suomalainen poliitikko (s. 1903)
18. maaliskuuta – Yrjö Kivimies, suomalainen kirjailija (s. 1899)
18. maaliskuuta – Erich Fromm, saksalais-yhdysvaltalainen psykoanalyytikko (s. 1900)
26. maaliskuuta – Roland Barthes, ranskalainen kirjallisuudentutkija ja semiootikko (s. 1915)
26. maaliskuuta − Eero Haukiala, suomalainen pesäpalloilija (s. 1914)
29. maaliskuuta – Annunzio Paolo (”Mantovani”), italialais-englantilainen orkesterinjohtaja (s. 1905)
30. maaliskuuta – Tôn Đức Thắng, Vietnamin presidentti (s. 1888)
31. maaliskuuta – James Cleveland Jones (”Jesse Owens”), yhdysvaltalainen pikajuoksija ja pituushyppääjä (s. 1913)

Huhtikuu–kesäkuu

6. huhtikuuta – Kustaa Vilkuna, suomalainen kansatieteilijä ja akateemikko (s. 1902)
7. huhtikuuta – Martti Kuningas, suomalainen näyttelijä (s. 1933)
12. huhtikuuta – William Tolbert Jr., Liberian presidentti (s. 1913)
13. huhtikuuta – Juhani Koppelomäki, suomalainen kirjailija ja shakkitehtävien laatija (s. 1936)
15. huhtikuuta – Jean-Paul Sartre, vuoden 1964 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen filosofi ja kirjailija (s. 1905)
20. huhtikuuta – Jaakko Enäjärvi, suomalainen lakimies ja oikeuskansleri (s. 1906)
22. huhtikuuta – Fritz Strassmann, saksalainen kemisti, yksi fissioreaktion keksijöistä (s. 1902)
27. huhtikuuta − Mario Bava, italialainen elokuvaohjaaja (s. 1914)
29. huhtikuuta – Alfred Hitchcock, brittiläinen elokuvaohjaaja (s. 1899)
4. toukokuuta – Josip Broz (”Tito”), Jugoslavian presidentti (s. 1892)
5. toukokuuta − Isabel Briggs Myers, yhdysvaltalainen kirjailija ja psykologi, toinen Myers–Briggsin tyyppi-indikaattorin kehittäjistä (s. 1897)
6. toukokuuta − Matti Piipponen, Suomen Korkeimman oikeuden presidentti (s. 1894)
12. toukokuuta – Päiviö Hetemäki, suomalainen kokoomuslainen poliitikko ja STK:n toimitusjohtaja (s. 1913)
18. toukokuuta – Ian Curtis, brittiläinen muusikko (s. 1956)
19. toukokuuta – Paul Paavela, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja (s. 1931)
20. toukokuuta − Hannes Volotinen, suomalainen agrologi ja kansanedustaja (s. 1911)
28. toukokuuta – Rolf Nevanlinna, suomalainen matemaatikko (s. 1895)
2. kesäkuuta – Karl Nickul, suomalainen pasifisti, saamelaisten tutkija ja puolestapuhuja (s. 1900)
7. kesäkuuta – Gunnar Bråthen, norjalainen poliitikko (s. 1896)
7. kesäkuuta – Henry Miller, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1891)
8. kesäkuuta – Ernst Busch, saksalainen näyttelijä ja laulaja (s. 1900)
12. kesäkuuta − Masayoshi Ōhira, Japanin pääministeri (s. 1910)
12. kesäkuuta – Knud Thestrup, tanskalainen poliitikko (s. 1900)
20. kesäkuuta − Allan Pettersson, ruotsalainen säveltäjä (s. 1911)
24. kesäkuuta − Heinz Linge, saksalainen sotilaspalvelija, Adolf Hitlerin palveluskunnan johtaja (s. 1913)
28. kesäkuuta – Keijo Liinamaa, suomalainen lakimies ja valtakunnansovittelija, pääministeri 1975 (s. 1929)

Heinäkuu–syyskuu

4. heinäkuuta – Gregory Bateson, englantilainen kulttuuriantropologi, psykologi, sosiologi, tietoteoreetikko, kyberneetikko, kielentutkija ja oppimistutkija (s. 1904)
7. heinäkuuta – Henry Miller, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1891)
10. heinäkuuta – Tauno Karilas, suomalainen kirjailija (s. 1900)
11. heinäkuuta – Einari Ketola, suomalainen näyttelijä (s. 1904)
11. heinäkuuta – Matti Virkkunen, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja (s. 1908)
19. heinäkuuta − Hans Morgenthau, saksalais-yhdysvaltalainen valtiotieteilijä (s. 1904)
23. heinäkuuta − Justus Ripatti, suomalainen lakimies, laamanni (s. 1892)
24. heinäkuuta – Peter Sellers, englantilainen näyttelijä (s. 1925)
25. heinäkuuta – Vladimir Vysotski, venäläinen trubaduuri ja näyttelijä
27. heinäkuuta – Muhammad Reza Pahlavi, Iranin shaahi (s. 1919)
29. heinäkuuta – Kaarlo Valkama, suomalainen viihdemuusikko (s. 1908)
31. heinäkuuta – Markku Lahtela, suomalainen kirjailija (s. 1936)
1. elokuuta – Patrick Depailler, ranskalainen F1-kuljettaja (koeajoissa Hockenheimin radalla) (s. 1944)
4. elokuuta – Pekka Pöyry, suomalainen muusikko (s. 1939)
10. elokuuta – Gareth Evans, brittiläinen filosofi (s. 1946)
13. elokuuta – Kolbjørn Varmann, norjalainen poliitikko (s. 1904)
14. elokuuta – Dorothy Stratten, kanadalainen malli ja elokuvanäyttelijä (s. 1960)
22. elokuuta – T. W. Paavonkallio, suomalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1908)
26. elokuuta − Rosa Albach-Retty, itävaltalainen näyttelijä (s. 1874)
26. elokuuta − Tex Avery, yhdysvaltalainen animaattori ja sarjakuvantekijä (s. 1908)
26. elokuuta – Miliza Korjus, virolais-yhdysvaltalainen laulaja (s. 1909)
27. elokuuta – Carl von Haartman, suomalainen everstiluutnantti (s. 1897)
4. syyskuuta – Lars Ehrnrooth, suomalainen kenttäratsastaja, everstiluutnantti ja herastuomari (s. 1897)
8. syyskuuta – Willard Libby, vuoden 1960 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fysikaalinen kemisti, radiohiiliajoituksen keksijä (s. 1908)
13. syyskuuta – Salme Myyryläinen, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1923)
15. syyskuuta – Bill Evans, yhdysvaltalainen jazzpianisti (s. 1929)
15. syyskuuta – Juha Mannerkorpi, suomalainen kirjailija (s. 1915)
16. syyskuuta – Jean Piaget, sveitsiläinen kehityspsykologi (s. 1896)
17. syyskuuta – Anastasio Somoza, Nicaraguan presidentti (s. 1925)
17. syyskuuta – Ronald Westrén-Doll, suomalainen kuvittaja ja pilapiirtäjä (s. 1927)
18. syyskuuta – Katherine Anne Porter, yhdysvaltalainen kirjailija ja toimittaja (s. 1890)
23. syyskuuta – Jacobus Johannes Fouché, Etelä-Afrikan presidentti 1968–1975 (s. 1898)
24. syyskuuta – Theodor Luts, virolainen elokuvaohjaaja (s. 1896)
25. syyskuuta – John Bonham, brittiläinen muusikko (”Led Zeppelin”) (s. 1948)
25. syyskuuta – Lewis Milestone, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1895)
25. syyskuuta – Marie Under, virolais-ruotsalainen runoilija (s. 1883)

Lokakuu–joulukuu

3. lokakuuta – Kosti Antikainen, suomalainen taidegraafikko (s. 1930)
5. lokakuuta – Ragnar Ypyä, suomalainen arkkitehti (s. 1900)
6. lokakuuta – Salme Setälä, suomalainen asemakaava-arkkitehti, kirjailija ja suomentaja (s. 1894)
8. lokakuuta – Jaakko Jahnukainen, suomalainen toimittaja (Levyraadin juontaja) (s. 1925)
8. lokakuuta – Erik Serlachius, suomalainen teollisuusmies, toimitusjohtaja ja ministeri (s. 1901)
8. lokakuuta – Arvo Turtiainen, suomalainen runoilija ja suomentaja (s. 1904)
12. lokakuuta – Olavi Heliövaara, suomalainen piispa (s. 1891)
16. lokakuuta – Luigi Longo (”Gallo”), italialainen kommunistipoliitikko (s. 1900)
17. lokakuuta – Tauno Majuri, suomalainen näyttelijä (s. 1907)
18. lokakuuta − Sven Kuhlefelt, suomalainen arkkitehti (s. 1892)
22. lokakuuta – Aake Jermo, suomalainen kirjailija ja toimittaja (s. 1920)
24. lokakuuta – Jyrki Sailo, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1913)
26. lokakuuta – Marcello Caetano, Portugalin pääministeri 1968–1974 (s. 1906)
27. lokakuuta – John van Vleck, vuoden 1977 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (s. 1899)
3. marraskuuta – Hans Ruin, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1891)
7. marraskuuta – Steve McQueen, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1930)
10. marraskuuta – Artturi Similä, suomalainen meteorologi (s. 1911)
15. marraskuuta – Harri Larva, suomalainen juoksija (s. 1906)
22. marraskuuta – Kalle Kuusinen, suomalainen liikemies, kauppaneuvos ja suurlahjoittaja (s. 1889)
22. marraskuuta – Arie Maasland (”Malando”), alankomaalainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1908)
22. marraskuuta – Mae West, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä (s. 1893)
24. marraskuuta – George Raft, yhdysvaltalainen näyttelijä ja tanssija (s. 1901)
27. marraskuuta – Verneri Louhivuori, suomalainen rovasti ja partiojohtaja (s. 1886)
29. marraskuuta – E. J. Vehmas, suomalainen taidearvostelija (s. 1902)
2. joulukuuta – Róza Eskenázy, alk. Sarah Skinazi, kreikkalainen rebetiko-laulaja (s. 1895)
3. joulukuuta – Romain Gary, ranskalainen kirjailija, taistelulentäjä, elokuvaohjaaja ja diplomaatti (s. 1914)
3. joulukuuta – Oswald Mosley, brittiläinen poliitikko ja baronetti (s. 1896)
3. joulukuuta – Leo Noro, suomalainen lääkäri, professori ja Lääkintöhallituksen pääjohtaja (s. 1915)
3. joulukuuta – Eino Virtanen, suomalainen painija (s. 1908)
4. joulukuuta – Francisco de Sá Carneiro, Portugalin pääministeri (lento-onnettomuus) (s. 1934)
6. joulukuuta – Ronnie Österberg, suomalainen muusikko (”Wigwam”)
8. joulukuuta – John Lennon, brittiläinen muusikko (The Beatles) (s. 1940)
18. joulukuuta – Aleksei Kosygin, Neuvostoliiton pääministeri (s. 1904)
19. joulukuuta – Dora Jung, suomalainen tekstiilitaiteilija (s. 1906)
24. joulukuuta – Karl Dönitz, saksalainen suuramiraali, Saksan lyhytaikainen valtakunnanpresidentti 1945 (s. 1891)
24. joulukuuta – Heikki Liimatainen, suomalainen kestävyysjuoksija ja olympiavoittaja (s. 1894)
26. joulukuuta – Elina Vaara, suomalainen runoilija, satukirjailija ja kääntäjä (s. 1903)
26. joulukuuta – Jorma Vallinkoski, suomalainen ylikirjastonhoitaja ja professori (s. 1915)
27. joulukuuta – Uljas Kandolin, suomalainen näyttelijä (s. 1915)
29. joulukuuta – Kirsti Gallén-Kallela, suomalainen sellisti ja kuvittaja (s. 1896)
29. joulukuuta – Nadežda Mandelštam, venäläinen kirjailija (s. 1899)
31. joulukuuta – Marshall McLuhan, kanadalainen kulttuurifilosofi (s. 1911)
31. joulukuuta – Viljo Rantala, suomalainen poliitikko (s. 1892)
31. joulukuuta – Raoul Walsh, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1887)

Nobelin palkinnot

Tapahtumia aiheittain

Elokuvat

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 1980

Kirjallisuus

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 1980

Koirankynnen leikkaaja – Veikko Huovinen

Musiikki

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 1980

Urheilu

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 1980

Videopelit

Pääartikkeli: Videopelivuosi 1980

Lähteet

Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1981, Otava 1980, Helsinki, s. 37
Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1981, Otava 1980, Helsinki, s. 40.
Mitä-Missä-Milloin 1981, s. 44 ja 45.
Suriname ex-strongman Bouterse back in power BBC News. 19.07.2010. Viitattu 22.1.2011. (englanniksi)
1980: North Sea platform collapses BBC. Viitattu 27.03.2007.
Mitä-Missä-Milloin 1981, s. 60-61.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1981, Otava 1980, Helsinki, s. 37

[2] Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1981, Otava 1980, Helsinki, s. 40.

[3] Mitä-Missä-Milloin 1981, s. 44 ja 45.

[4] Suriname ex-strongman Bouterse back in power BBC News. 19.07.2010. Viitattu 22.1.2011. (englanniksi)

[5] 1980: North Sea platform collapses BBC. Viitattu 27.03.2007.

[6] Mitä-Missä-Milloin 1981, s. 60-61.