1978

1978 (MCMLXXVIII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi sunnuntaista.

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia

Tammikuu

1. tammikuuta – Air Indian Boeing 747 räjähti lähellä Bombayta, 213 ihmistä sai surmansa[1].
1. tammikuuta – Kamputsea katkaisi diplomaattisuhteensa Vietnamiin. Maat syyttivät toisiaan raakuuksista siviiliväestöä kohtaan.
1. tammikuuta – Lohjan maalaiskunnan nimi muutettiin Lohjan kunnaksi ja Loimaan maalaiskunnan nimi Loimaan kunnaksi.
3. tammikuuta – Helsingin Sanomat julkaisi toimittaja Raija Forsströmin jutun Helsingin työväentalolle esiintymään tulossa olleesta englantilaisesta punk rock -yhtye Sex Pistolsista, jonka musiikin hän totesi olevan ”rääväsuisen riiviölauman räkäistä raakkumista”. Forsström kehotti, että lastensuojelijat tai ympäristöhygieenikot voisivat estää moisten pääsyn Suomeen.[2][3]
4. tammikuuta – Kansanäänestys Chilessä tuki Augusto Pinochetia.
4. tammikuuta − Unkari sai takaisin maan kansallissymboleihin kuuluvan Pyhän Tapanin kruunun, joka oli kulkeutunut Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan aikana. Kruunun luovutti Yhdysvaltain ulkoministeri Cyrus Vance käydessään Budapestissa.
5. tammikuuta – Lastensuojelun keskusliitto lähetti vetoomuksen sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimistolle punkyhtye Sex Pistolsin maahantulon estämiseksi. Myös poliittiset nuorisojärjestöt antoivat yksimielisen julkilausuman yhtyeen maahantulon estämiseksi.[2] Sisäministeri Eino Uusitalo epäsi Sex Pistolsilta työluvan ja maahantulon Suomeen 12. tammikuuta.[3]
6. tammikuuta – Kari Ylianttila voitti Bischofshofenin mäkikilpailun ja samalla Keski-Euroopan mäkiviikon.[4]
7. tammikuuta – Emilio Palma syntyi Antarktiksella ensimmäisenä ihmisenä historiassa.
8. tammikuuta – Mariaanien saariryhmä Tyynellämerellä siirtyi Yhdysvaltain osaksi.
10. tammikuuta – Toisinajattelija Pedro Joaquín Chamorro Cardenalin salamurha johti levottomuuksiin Nicaraguan hallitusta vastaan.
14. tammikuuta – Sex Pistols piti viimeisen keikkansa San Franciscossa ja kolme päivää myöhemmin Johnny Rotten ilmoitti yhtyeen hajonneen.
15. tammikuuta – Suomessa alkoivat presidentinvaalin valitsijamiesvaalit.
17. tammikuuta – Noin 10 000 ihmistä jäi kodittomiksi, kun Etelä-Afrikan hallitus hävitti Unibellin hökkelikaupungin. Viranomaiset väittivät asuntoja laittomiksi ja syyttivät asukkaita luvattomasta oleskelusta alueella.
18. tammikuuta – Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi Yhdistyneen kuningaskunnan syylliseksi vankien pahoinpitelyyn Pohjois-Irlannissa, mutta merkkejä kidutuksesta ei todettu.
19. tammikuuta – Viimeinen Länsi-Saksassa valmistettu Volkswagen Kupla lähti Emdenin tehtaan kokoonpanolinjalta.
21. tammikuuta – Vainikkalasta Haminaan matkalla ollut säiliöjuna suistui kiskoilta Vehkalahdella, jolloin kuudesta rikkoutuneesta vaunusta valui yli 200 tonnia öljyä maastoon. Onnettomuuden syyksi arveltiin radan heikkoa kuntoa.
22. tammikuuta – Etiopia julisti Länsi-Saksan lähettilään ei-toivotuksi henkilöksi.
23. tammikuuta – Ruotsi kielsi ensimmäisenä maana otsonikerrosta vahingoittavien aerosolien käytön.
24. tammikuuta – Neuvostoliiton ydinkäyttöinen vakoilusatelliitti, Kosmos 954, putosi Kanadaan.
25. tammikuuta – Aulis Sallinen sai Pohjoismaiden neuvoston sävellyspalkinnon oopperastaan Ratsumies. Palkinnon arvo oli 75 000 Tanskan kruunua eli noin 50 000 markkaa. Ratsumies oli ollut vuoden 1975 Savonlinnan oopperajuhlien ja Olavinlinnan 500-vuotisjuhlien tilausteos.
25. tammikuuta – Työttömien määrän ilmoitettiin ylittäneen Suomessa 200 000 henkilön rajan. Työttömien määrä oli noussut Suomessa vuoden 1977 aikana nopeammin kuin missään muualla Euroopassa.
30. tammikuuta – Lumimyrsky tappoi 90 ihmistä Yhdysvalloissa.
31. tammikuuta – Keskustapuolueen puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen ehdotti Kokoomuksen ottamista mukaan hallitukseen. Pääministeri Kalevi Sorsa torjui ajatuksen. Kokoomuksen puheenjohtaja Harri Holkeri piti Virolaisen ehdotusta taktisena.

Helmikuu

1. helmikuuta – Elokuvaohjaaja Roman Polański pakeni Yhdysvalloista Ranskaan myönnettyään olleensa sukupuoliyhteydessä 13-vuotiaan tytön kanssa.
5. helmikuuta – Ruotsin Ingemar Stenmark voitti suurpujottelun ja pujottelun maailmanmestaruuden Garmisch-Partenkirchenissä Länsi-Saksassa.
11. helmikuuta – Somalian armeija mobilisoitiin Etiopian hyökkäyksen vuoksi.
11. helmikuuta – Kiina salli Aristoteleen, Shakespearen ja Dickensin teokset.
15. helmikuuta – Sarjamurhaaja Ted Bundy jäi kiinni Floridassa.
15. helmikuuta − Suomessa käytiin presidentinvaalit. Yksi Urho Kekkosen vaaliliiton kokoomuslainen valitsijamies loikkasi Suomen Kristillisen Liiton ehdokkaan Raino Westerholmin taakse.
16. helmikuuta – Suomen markkaa devalvoitiin kahdeksan prosenttia. Kyseessä oli kolmas devalvaatio vajaan vuoden kuluessa.
17. helmikuuta – Tanskalainen kansanedustaja Mogens Glistrup tuomittiin veropetoksesta yli viiden miljoonan kruunun (3,5 miljoonan markan) sakkoihin ja jälkiveroihin. Glistrup oli paljastanut, ettei hän ollut maksanut lainkaan veroja 1,5 miljoonan kruunun tuloistaan.
17. helmikuuta − Varatuomari Seppo Tiitinen nimitettiin Suojelupoliisin päälliköksi.
18.–26. helmikuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Lahdessa.

Maaliskuu

1. maaliskuuta – Tupakkalaki astui voimaan.
1. maaliskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen aloitti viidennen virkakautensa antamalla eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen.
3. maaliskuuta – Etiopia myönsi joukkojensa taistelevan Kuuban avulla Somaliaa vastaa Ogadenissa.
3. maaliskuuta – Ruotsalainen kansanpuolue jäi pois Kalevi Sorsan hallituksesta. Kristian Gestrinin tilalle opetusministeriksi nimitettiin kansanedustaja, Liberaalisen kansanpuolueen puheenjohtaja Jaakko Itälä, joka oli toiminut opetusministerinä myös vuosina 1970–1971. Tuure Salon tilalle oikeusministeriksi nimitettiin oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Paavo Nikula.
3. maaliskuuta – Charles Chaplinin ruumis varastettiin hautausmaalta Sveitsistä (se löydettiin 11 viikkoa myöhemmin).
3. maaliskuuta – Rhodesia hyökkäsi Sambiaan.
5. maaliskuuta – Somalian joukot kärsivät tappion Neuvostoliiton ja Kuuban tukemille Etiopian joukoille Ogadenin sodassa. Noin puoli miljoonaa Ogadenin alueella asunutta somalia pakeni Somalian puolelle.
11. maaliskuuta – Palestiinalaiset terroristit tappoivat 34 israelilaista Tel Avivin ja Haifan välisellä moottoritiellä.
16. maaliskuuta – Israel hyökkäsi Libanoniin.
16. maaliskuuta – Punaiset prikaatit kaappasivat Italian pääministeri Aldo Moron tämän ollessa matkalla parlamenttitaloon. Verisessä kaappauksessa kuoli viisi Moron henkivartijaa.

Italian pääministeri Moro terroristien vankina

17. maaliskuuta – Liberian mukavuuslipun alla purjehtinut säiliöalus Amoco Cadiz ajoi kovassa merenkäynnissä karille Ranskan rannikolla ja katkesi. Mereen joutunut öljy saastutti Englannin kanaalin rannikkoa parinsadan kilometrin matkalta ja tuhosi joukoittain merilintuja.
18. maaliskuuta – Pakistanin syrjäytetty pääministeri Zulfikar Ali Bhutto tuomittiin kuolemaan vuonna 1974 tapahtuneesta poliittisesta murhasta. Bhutto itse piti oikeudenkäyntiä ”poliittisena riistona”.
25. maaliskuuta − Terrorijärjestö Punaiset prikaatit ilmoitti asettavansa kaappaamansa pääministeri Aldo Moron ”kansantuomioistuimen” eteen syytettynä ”rikoksista Italian kansaa vastaan”.
29. maaliskuuta – Frankfurt am Mainissa kokoontui ns. Russellin tribunaali, joka keskusteli Saksan liittotasavallan virkakielloista.[4]
30. maaliskuuta – Lapuan patruunatehtaan vuoden 1976 räjähdysonnettomuuden tutkintalautakunta julkisti raporttinsa, jonka mukaan onnettomuus oli aiheutunut mahdollisesti asentajan työkalun putoamisesta latauskoneen päälle, jolloin koneessa ollut ruutierä oli syttynyt.

Huhtikuu

1. huhtikuuta – Tiedonantaja-lehteä uhattiin valepommilla.
1. huhtikuuta – SKP:n puheenjohtaja Aarne Saarinen syytti Kiinan Suomen-suurlähetystöä karkeasävyisestä Neuvostoliiton vastaisesta toiminnasta ja vaati hallitusta puuttumaan asiaan.
1. huhtikuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti valokuvaaja Caj Bremerin, sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemen, arkkitehti Aarno Ruusuvuoren sekä elokuvaohjaaja Rauni Mollbergin uusiksi taiteilijaprofessoreiksi.
4. huhtikuuta − Helsingissä vietettiin YYA-sopimuksen 30-vuotisjuhla, johon osallistuivat presidentti Urho Kekkonen ja Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei Gromyko.
8. huhtikuuta – Filippiinien presidentin Ferdinand Marcosin puolueen ilmoitettiin saaneen murskavoiton maan parlamenttivaaleissa. Oppositio syytti Marcosia vaalivilpistä. Maassa vallitsi edelleen Marcosin vuonna 1972 julistama sotatila.
8. huhtikuuta − Vanha ylioppilastalo Helsingin keskustassa vaurioitui pahoin tulipalossa. Rakennuksesta löydettiin kuolleena Helsingin keskusvankilasta lomalla ollut vanki, jonka epäiltiin sytyttäneen palon.
9. huhtikuuta – Somalian hallitus kukisti armeijan eräiden ryhmittymien vallankaappausyrityksen. Ogadenin sodassa kärsitty tappio oli herättänyt armeijan keskuudessa laajaa tyytymättömyyttä maan diktaattoria Siad Barrea kohtaan.
15. huhtikuuta − Terrorijärjestö Punaiset prikaatit ilmoitti, että pääministeri Aldo Moro oli tuomittu kuolemaan.
16. huhtikuuta – 15 000 entistä Ranskan vastarintaliikkeen jäsentä osoitti mieltään natsismia vastaan Kölnissä.
20. huhtikuuta – Neuvostoliiton ilmapuolustus pakotti alas Pariisista Alaskan kautta Souliin lennolla olleen Korean Airin lennon 902 Murmanskin lähellä Neuvostoliiton ilmatilassa. Kone teki pakkolaskun Uhtuan Korpijärvelle 80 km Suomussalmelta koilliseen. Matkustajat kuljetettiin neljän päivän kuluttua Helsinkiin.[5]
20. huhtikuuta – Kaasuräjähdyksestä alkanut raivoisa tulipalo tuhosi hotelli Heinolanhovin. Hotellin siivooja ja vahtimestari saivat surmansa. Myös useita lähellä sijainneita rakennuksia vaurioitui.
22. huhtikuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Pariisissa Ranskassa. Israelin edustaja Izhar Cohen voitti kappaleella "A-Ba-Ni-Bi".
22. huhtikuuta – Espanjan kommunistinen puolue päätti puoluekokouksessaan luopua leninismistä.
27. huhtikuuta – Saur-vallankumous ja kommunistien valtaannousu Afganistanissa.

Toukokuu

4. toukokuuta − Neuvostoliiton presidentti Leonid Brežnev saapui ensimmäisenä Neuvostoliiton valtionpäämiehenä vierailulle Länsi-Saksaan. Brežnev ja liittokansleri Helmut Schmidt allekirjoittivat 25 vuoden sopimuksen taloudellisesta yhteistyöstä, mutta maiden suhteita jäi rasittamaan kiista Länsi-Berliinistä. Vierailua seuranneet tarkkailijat luonnehtivat Brežnevin kuntoa huonoksi.
8. toukokuuta – Reinhold Messner ja Peter Habeler kiipesivät ensimmäisinä Mount Everestille ilman happilaitteita.[4]
9. toukokuuta – Italian pääministeri Aldo Moro löydettiin murhattuna henkilöautosta Rooman keskustasta. Terroristijärjestö Punaiset prikaatit oli pitänyt häntä vankinaan 55 päivää.
10. toukokuuta − Italian sisäministeri Francesco Cossiga erosi pääministeri Aldo Moron kaappauksen ja murhan vuoksi.
10. toukokuuta – Suomen sukunimilain uudistamista pohtinut komitea esitti, että puolisot voisivat naimisiin mennessään säilyttää entiset sukunimensä. Tavoitteena oli yhtenäistää pohjoismaista käytäntöä.
11. toukokuuta – Tuhansia Zairen hallitusta vastustavia kapinallisia hyökkäsi Angolan puolelta Zairen eteläosassa sijaitsevalle strategisesti tärkeälle Kolwezin kaivosalueelle.
14. toukokuuta – Israelin ulkoministeri Moshe Dayan vieraili Suomessa ja tapasi virkaveljensä Paavo Väyrysen. Presidentti Urho Kekkonen oli siirtynyt maaseudulle eikä ottanut Dayania vastaan. Pääministeri Kalevi Sorsa oli Dayanin vierailun aikana matkoilla.
14. toukokuuta − Armeija syöksi vallasta Komorien presidentin Ali Soilihin ulkomaisten palkkasoturien avustuksella.
15. toukokuuta – Oikorata Jämsästä Jyväskylään avattiin liikenteelle. Tällä 53 km:n pituisella rataosalla on 9,5 km tunneleita. Rataosan rakennustyötä, joka oli kestänyt yli 13 vuotta, kuvattiin Suomen vaikeimmaksi.
18. toukokuuta – Neuvostoliitossa toisinajattelija Juri Orlov tuomittiin seitsemäksi vuodeksi pakkotyöhön vastavallankumouksellisen materiaalin levittämisestä.
18.–19. toukokuuta – Belgialaisia ja ranskalaisia laskuvarjojoukkoja lähetettiin Zaireen auttamaan kapinallisten vastaisessa taistelussa. Surmansa sai ehkä jopa toistatuhatta ihmistä. Presidentti Mobutu Sese Seko syytti Kuubaa kapinallisten avustamisesta.
18. toukokuuta − Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1984 talvikisat Jugoslavian Sarajevolle.
25. toukokuuta – Ensimmäinen Unabomberin pommi räjähti Northwestern Universityssä.
25. toukokuuta – Sisäministeriö vahvisti kolme asemakaavaa, joiden tarkoituksena oli turvata Tampereen Pispalan säilyminen omaleimaisena rakennus- ja kulttuuriympäristönä.
26. toukokuuta – Verohallituksen pääjohtaja Mikko Laaksonen erotettiin virastaan. Laaksonen piti toimenpidettä osana häneen kohdistettua ajojahtia. Laaksosen tilalle nimitettiin valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja, varatuomari Lauri Honkavaara.
29. toukokuuta – Komorien diktaattori Ali Soilih ammuttiin.

Kesäkuu

4. kesäkuuta – Suomen puolustusvoimien 60-vuotisjuhlallisuudet huipentuivat Hämeenlinnassa pidettyyn paraatiin.
4. kesäkuuta – Opetusministeri Jaakko Itälä valittiin Liberaalisen Kansanpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi. Itälä sanoi puolueen pyrkivän kaksinkertaistamaan kannatuksensa.
7. kesäkuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia aloittivat viikon kestäneen valtiovierailun Neuvostoliitossa. Kyseessä oli historiallinen vierailu, sillä Ruotsin hallitsija ei ollut käynyt maassa vuoden 1917 maaliskuun vallankumouksen jälkeen.
10. kesäkuuta – 20 ihmistä sai surmansa Boråsin kaupunginhotellin palossa Ruotsissa. Räjähdysmäisen palon uhreista suurin osa oli koulun päättymistä juhlineita nuoria.
12. kesäkuuta – Sarjamurhaaja David Berkowitz, ”Son of Sam”, tuomittiin vankeuteen (25 vuodesta elinkautiseen).
15. kesäkuuta – Jordanian kuningas Hussein meni naimisiin 26-vuotiaan Lisa Halabyn kanssa, josta tuli Jordanian kuningatar Noor.
19. kesäkuuta – Sarjakuva Karvinen esiintyi ensimmäisen kerran lehdissä.
23. kesäkuuta – Josip Broz Tito nimettiin Jugoslavian elinikäiseksi presidentiksi.
24. kesäkuuta – Jemenin presidentti Hussein al-Ghashmi sai surmansa hänen työhuoneeseensa asetetun pommin räjähtäessä.
26. kesäkuuta – Bretagnelaisnationalistien pommi teki tuhoa Versaillesissa.
26. kesäkuuta – Norjalainen helikopteri syöksyi Pohjanmereen. Kaikki kopterissa olleet 16 matkustajaa ja kaksi miehistön jäsentä saivat surmansa. Matkustajat olivat Pohjanmeren öljynporauslauttojen työntekijöitä.
28. kesäkuuta – Vietnamin joukot tunkeutuivat syvälle Kamputsean alueelle. Maiden välisessä sodassa Kiina tuki Kamputseaa ja Neuvostoliitto Vietnamia.
29. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Kokoomuksen puheenjohtajan Harri Holkerin Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi syyskuun alusta lukien, jolloin Päiviö Hetemäki jäi eläkkeelle.
30. kesäkuuta – Etiopia hyökkäsi Eritreaan.

Heinäkuu

3. heinäkuuta – Suomalaisten rakennusliikkeiden yhteenliittymä sai satojen miljoonien markkojen arvoisen urakan Kaija ja Heikki Sirenin suunnitteleman kongressipalatsin rakentamiseksi Irakin pääkaupunkiin Bagdadiin.
7. heinäkuuta – Salomonsaaret itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
8. heinäkuuta – Sandro Pertini valittiin Italian presidentiksi.
11. heinäkuuta – Ainakin 250 ihmistä sai surmansa Tarragonan kaupungissa Espanjassa propaanikaasua kuljettaneen rekka-auton törmättyä leirintäaluetta rajaavaan muuriin. Säiliöauto räjähti törmäyksessä, jolloin palavaa kaasua sinkoutui laajalle alueelle.
14. heinäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter saapui valtiovierailulle Länsi-Saksaan. Itä-Saksa paheksui Carterin käyntiä Länsi-Berliinissä vierailun toisena päivänä.
24. heinäkuuta – Oikeuskansleri Risto Leskinen päätti olla nostamatta syytteitä pääministeri Kalevi Sorsaa ja maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolaista sekä entistä opetusministeriä Kristian Gestriniä, entistä liikenneministeriä Pekka Tarjannetta ja entistä sisäministeriä Heikki Tuomista vastaan Salora-jutussa. Kaikki viisi olivat Sorsan ensimmäisen hallituksen ministereinä ollessaan saaneet Saloralta joululahjoina stereolaitteet vuonna 1974. Leskinen katsoi, etteivät tuolloiseen valtionyhtiöiden ministerivaliokuntaan kuuluneet ministerit olleet syyllistyneet virkavirheeseen.
25. heinäkuuta – Ensimmäinen koeputkilapsi, Louise Brown, syntyi.
27. heinäkuuta − YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi Namibian itsenäistämissuunnitelman ja nimitti Suomen Tansanian-suurlähettilään Martti Ahtisaaren YK:n erityisedustajaksi Namibiaan.
31. heinäkuuta – Etelä-Afrikka päätti sallia YK:n erityisedustajan Martti Ahtisaaren saapumisen Namibiaan valmistelemaan parlamenttivaaleja, mutta sanoi pidättävänsä itselleen oikeuden hylätä Ahtisaaren suositukset Namibian itsenäistymisestä.

Elokuu

6. elokuuta – Paavi Paavali VI kuoli 80-vuotiaana. Uusi paavi Johannes Paavali I kuoli 34 päivän paavina olon jälkeen 28. syyskuuta. Hänen seuraajansa kardinaali Karol Wojtyła otti nimen Johannes Paavali II tullessaan paaviksi 16. lokakuuta.
10. elokuuta – Kaikkiaan 13 ihmistä sai surmansa kahdessa Ruotsissa sattuneessa junaonnettomuudessa. Tavarajuna törmäsi kiskobussiin Östersundissa, jolloin yhdeksän ihmistä kuoli. Neljä ihmistä kuoli pikajunan suistuttua kiskoilta lähellä Lundia.
10. elokuuta – Peugeot'n ja Citroënin muodostama autoteollisuusyhtymä osti yhdysvaltalaisen Chryslerin Ranskassa olleet tuotantolaitokset, jolloin siitä tuli Euroopan suurin autovalmistaja.
16. elokuuta – Kiinan puoluejohtaja Hua Guofeng aloitti vierailun Romaniassa, jossa hän tapasi presidentti Nicolae Ceaușescun. Hua jatkoi matkaansa kolme päivää myöhemmin Jugoslaviaan presidentti Titon vieraaksi. Neuvostoliitto suhtautui Huan Euroopan-matkaan voimakkain varauksin, Albania paheksui jyrkästi etenkin Huan käyntiä Jugoslaviassa.
20. elokuuta – Pyssymiehet avasivat tulen Israelin lentoyhtiön El Alin bussissa Lontoossa.
20. elokuuta – Abadanissa Iranissa teatterin tuhopoltossa kuoli 400 ihmistä.[6]
24. elokuuta – Valtiojohtoisen Valcon väritelevision kuvaputkia valmistava tehdas vihittiin käyttöön Imatralla. Vihkimisen suoritti eduskunnan puhemies Ahti Pekkala ja juhlapuheen piti pääministeri Kalevi Sorsa.
25. elokuuta – Torinon käärinliina oli näytteillä ensi kertaa 45:een vuoteen.
26. elokuuta – Venetsian kardinaali Albino Luciani valittiin paaviksi. Hän otti nimen Johannes Paavali I.[4]

Syyskuu

9. syyskuuta – Tilastokeskus ilmoitti, että Suomessa oli vuoden 1977 aikana osallistunut työtaisteluihin noin 744 000 työntekijää, mikä oli enemmän kuin kertaakaan 1960- ja 1970-luvuilla, ja että työtaistelujen vuoksi oli menetetty noin 2,4 miljoonaa työpäivää.[7]
10. syyskuuta – Useiden satojen ihmisten kerrottiin saaneen surmansa poliisin ja armeijan avattua tulen mielenosoittajajoukkoon Iranin pääkaupungissa Teheranissa.
11. syyskuuta – Ruotsalainen F1-kuljettaja Ronnie Peterson kuoli edellisenä päivänä Italian GP:n lähdössä Monzassa sattuneessa joukkokolarissa saamiinsa vammoihin.
13. syyskuuta − Nicaraguan presidentti Anastasio Somoza Debayle julisti maan sotatilaan kapinallisten naapurimaan Costa Rican puolelta tekemien hyökkäysten vuoksi.
14. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin muurasivat Kostamuksen kaivoskombinaatin ensimmäiseen rakennusvaiheeseen kuuluvan rikastamon peruskiven.
17. syyskuuta – Camp Davidin rauhansopimus solmittiin Israelin ja Egyptin välille.
17. syyskuuta – Raju maanjäristys surmasi 25 000[8] ihmistä Iranin koillisosassa. Minuutin kestäneen järistyksen keskus oli Tabasin kaupungissa, jonka 12 000 asukkaasta suurin osa kuoli tai loukkaantui.[9]
25. syyskuuta – Boeing 727 törmäsi pienkoneeseen San Diegossa Kaliforniassa. Onnettomuudessa kuoli 144 ihmistä.[10]
26. syyskuuta – Nicaraguan presidentti Anastasio Somoza Debayle hyväksyi Yhdysvaltain välityksen maan sisäisessä kriisissä ja Amerikan valtioiden yhteisön OAUn tutkimukset Nicaraguan ihmisoikeustilanteesta, mutta ei kelpuuttanut sandinistisissejä rauhanneuvottelujen osapuoleksi.
27. syyskuuta – Turun raastuvanoikeudessa alkoi Salora-jutun oikeuskäsittely. Yhtiön johtoa syytettiin veronkierrosta, mutta päähuomion veivät tunnetuille poliitikoille, mm. Kalevi Sorsalle ja Johannes Virolaiselle sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikölle Bror Wahlroosille, lahjoitetut stereolaitteet. Salora-yhtiöltä vaadittiin 10,5 miljoonan markan, toimitusjohtaja Jouko Nordellilta 3,2 miljoonan markan ja yhtiön toiselta pääomistajalta Olavi Laaksolta 6,9 miljoonan markan sekä turkulaisen TV-Nurmi Oy:n toimitusjohtajalta Reino Nurmelta 3,6 miljoonan markan korvauksia.
28. syyskuuta − Paavi Johannes Paavali I kuoli äkillisesti toimittuaan paavin virassa vain 33 päivän ajan.
28. syyskuuta − Puolustusministeri P.W. Botha valittiin Etelä-Afrikan uudeksi pääministeriksi John Vorsterin erottua. Vorster valittiin maan presidentiksi seuraavana päivänä.
28. syyskuuta – Kuvataiteilija ja kirjailija Tove Jansson sai Suomen Nuorisokirjailijoiden myöntämän Topelius-palkinnon.
29. syyskuuta – Lontoon poliisi ilmoitti, että Bulgariasta maanpakoon lähtenyt kirjailija, toimittaja ja toisinajattelija Georgi Markov oli joutunut myrkyttämällä tehdyn murhan uhriksi lontoolaisella kadulla kolmisen viikkoa aiemmin.
30. syyskuuta – Suomen ensimmäinen lentokonekaappaus: 36-vuotias oululainen liikemies Aarno Lamminparras kaappasi Finnairin matkustajakoneen matkalla Helsingistä Ouluun.
30. syyskuuta – Hangon edustalla kuoli 10 nuorta veneonnettomuudessa. Viikinki-huvivene oli joutunut pois laivareitiltä, törmännyt kariin ja uponnut. Veneestä oli ammuttu hätäraketteja, mutta pelastustoimet käynnistyivät hitaasti eivätkä ehtineet ajoissa. Yhtä merivartijaa ja yhtä pursimiestä vastaan nostettiin syytteet kuolemantuottamuksesta.

Lokakuu

1. lokakuuta – Vietnam hyökkäsi Kamputseaan.
1. lokakuuta – Kuumailmapallolentäjä Veikko Kaseva kuoli Tampereella pallon syöksyttyä maahan pallon päällä olleen venttiilin petettyä.
1. lokakuuta – Uusi arkkipiispa Mikko Juva vihittiin virkaansa Turun tuomiokirkossa. Vihkimisen suoritti Oulun piispa Hannes Leinonen.
3. lokakuuta – Suomen Ilmavoimien DC-3 putosi Kuopiossa heti Rissalan lentokentältä nousun jälkeen Juurusveteen. 15 henkilöä kuoli, joukossa maan päättäjiä, jotka osallistuivat Maanpuolustuskurssille.
4. lokakuuta − Eduskuntaan tuli kolme uutta kansanedustajaa. Rissalan lentoturmassa surmansa saaneiden Kirsti Hollmingin (Kok.), Olavi Majlanderin (SKL) ja Arto Merisaaren (SKDL) tilalle nousivat Matti Pelttari (Kok.), Vuokko Juhola (SKL) ja Joel Hongisto (SKDL).
5. lokakuuta – Ruotsin pääministeri Thorbjörn Fälldin jätti hallituksensa eronpyynnön ydinvoiman lisärakentamista koskeneen kiistan vuoksi.
5. lokakuuta – Porin ja Joensuun välinen Järvi-Suomen tie (valtatie 23) avattiin koko pituudeltaan liikenteelle. Runsaat 500 kilometriä pitkän tien vaikutuspiirissä asui noin 400 000 henkilöä.
7. lokakuuta – Kansainvälinen olympiakomitea päätti, että vuoden 1984 olympiakisat pidetään Los Angelesissa.[4]
12. lokakuuta – Sid Viciousin naisystävä Nancy Spungen löydettiin kuolleena New Yorkissa Hotel Chelseassa.
13. lokakuuta − Ruotsin kansanpuolueen puheenjohtaja Ola Ullsten muodosti Ruotsin uuden hallituksen.
13. lokakuuta – Oikeustieteen tohtori Kaarlo Ståhlberg valittiin keväällä 1979 toimintansa aloittavan Rovaniemen hovioikeuden presidentiksi.
14. lokakuuta – Daniel arap Moista tuli Kenian presidentti.
16. lokakuuta – Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Bror Wahlroos sai Helsingin hovioikeudessa syytteen lahjoman vastaanotosta osana Salora-juttua. Wahlroos oli saanut Saloralta lahjaksi stereolaitteet jouluna 1974.
16. lokakuuta – Puolalainen Karol Wojtyla valittiin uudeksi paaviksi, ja hän otti nimekseen Johannes Paavali II.
22. lokakuuta – Kiina ja Japani allekirjoittivat 10-vuotisen rauhan- ja ystävyyssopimuksen Tokiossa. Kumpikin maa ilmoitti vastustavansa yhden valtion ylivaltaa Kaakkois-Aasiassa, millä sanonnalla Kiinan johtaja Deng Xiaoping viittasi Neuvostoliittoon.
22. lokakuuta – Vietnam ilmoitti osan Kamputsean armeijasta nousseen kapinaan Kamputsean johtajaa Pol Potia vastaan.
31. lokakuuta – Iranissa alkoi yleislakko, joka pysäytti miltei kokonaan maan öljyntuotannon ja -viennin. Lakon oli ilmoitettu olevan työtaistelu, mutta sitä kuvailtiin selvästi poliittiseksi. Iranin oppositiovoimat olivat yhä selvemmin ryhmittymässä maanpaossa eläneen ajatollah Khomeinin ympärille, mutta olivat silti melko hajanaisia.

Marraskuu

1. marraskuuta – Uganda hyökkäsi Tansaniaan, mitä pidettiin diktaattori Idi Aminin yrityksenä ohjata häneen kohdistunutta tyytymättömyyttä ulkoiseen sotaan. Uganda veti joukkonsa takaisin Tansanian alueelta 14. marraskuuta.
3. marraskuuta – Dominica itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
6. marraskuuta – Iraniin muodostettiin sotilashallitus pitkään jatkuneiden šaahin vastaisten mellakoiden jälkeen.
7. marraskuuta – Indira Gandhi valittiin uudelleen Intian parlamenttiin.
10. marraskuuta − Yhdysvallat lopetti talous- ja sotilasapunsa Nicaragualle.
13. marraskuuta – Liikkeenharjoittaja Pekka Siitoin tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa viideksi vuodeksi ja seitsemäksi kuukaudeksi vankeuteen Pariisin rauhansopimuksessa kielletyn järjestön perustamisesta ja osallisuudesta Kirjapaino Kursiivin tuhopolttoon. Helsingin Lauttasaaressa sijainneessa kirjapainossa oli sytytetty tulipalo 26. marraskuuta 1977. Palon sytyttänyt laitosasentaja sai kolmen vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeustuomion. Myös kolme muuta juttuun osallista tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin.
16. marraskuuta – Aarno-myrsky riehui Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaan pohjoisosassa.
17. marraskuuta – Presidentti Leonid Brežnev sanoi Neuvostoliiton kehittäneen neutronipommin, mutta pidättyneen toistaiseksi sen valmistamisesta.
18. marraskuuta – Jonestownin joukkoitsemurha: Jim Jones juotti lahkolaisilleen syanidilla terästettyä juomaa Guyanassa. 913 ihmistä kuoli, mukaan lukien 276 lasta
19. marraskuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Leonid Brežnev varoitti Yhdysvaltoja puuttumasta Iranin sisäiseen kriisiin. Neuvostoliitto itse suhtautui naapurimaansa Iranin tilanteeseen erittäin pidättyvästi.
20. marraskuuta – Epäonnistunut sotilasvallankaappausyritys Espanjassa.
20. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen kiisti julkisuudessa liikkuneet tiedot siitä, että Neuvostoliiton johto ja puolustusministeriö olisivat esittäneet Suomelle yhteisiä sotaharjoituksia. Kekkosen mielestä kyseessä oli länsimaiden lehdistön yritys häiritä Suomen ja Neuvostoliiton suhteita. Kysymys oli Neuvostoliiton puolustusministerin, marsalkka Dmitri Ustinovin Suomeen heinäkuussa tekemästä virallisesta vierailusta.
26. marraskuuta − Suomen ortodoksinen kirkko vietti Kuopiossa 60-vuotisjuhlansa sekä ortodoksisen uskon Karjalaan tuomisen 800-vuotisjuhlan.
27. marraskuuta – Dan White ampui San Franciscon pormestarin George Mosconen ja Kalifornian ensimmäisen avoimesti homon kaupunginvaltuutetun Harvey Milkin.
28. marraskuuta – Turkulaisen TV-Nurmi Oy:n toimitusjohtaja Reino Nurmi tuomittiin Salora-jutussa kolmeksi vuodeksi vankeuteen veropetoksesta ja lahjoman antamisesta.
29. marraskuuta – Saab-Valmet ilmoitti, että Uudenkaupungin autotehtaalla aloitetaan vuoden 1979 aikana Talbot Horizon -henkilöautojen kokoonpano. Isomman Talbot 1510 -mallin kokoonpanon aloittamisesta oli tehty päätös jo aiemmin.
30. marraskuuta – Aulis Sallisen ooppera Punainen viiva kantaesitettiin Suomen kansallisoopperassa.
30. marraskuuta – Lontoolaiset sanomalehdet Times ja Sunday Times lakkasivat ilmestymästä lähes vuodeksi painatustyöntekijöiden kanssa ilmenneiden erimielisyyksien vuoksi, jotka olivat toistuvasti johtaneet korpilakkoihin.[4]

Joulukuu

1. joulukuuta – Raumalainen telakka- ja konepajayhtiö Hollming Oy osti lähes 88 prosenttia Salora Oy:n osakekannasta.
4. joulukuuta – Namibiassa alkoivat Etelä-Afrikan järjestämät viisipäiväiset perustuslakineuvoston vaalit. Vapautusjärjestö SWAPO kehotti äänestäjiä boikotoimaan vaaleja.
5. joulukuuta – Neuvostoliitto ja Afganistan solmivat ystävyys- ja avunantosopimuksen.
6. joulukuuta – Espanjalaiset hyväksyivät uuden perustuslain kansanäänestyksessä.
11. joulukuuta – Kaksi miljoonaa ihmistä osoitti mieltään šaahia vastaan Iranissa.
12. joulukuuta – Kenneth Kaunda valittiin Sambian presidentinvaalien ainoana ehdokkaana neljännelle virkakaudelle.
15. joulukuuta – Presidentti Jimmy Carter ilmoitti Yhdysvaltain solmivan diplomaattisuhteet Kiinan kansantasavallan kanssa vuoden 1979 alussa ja vastaavasti katkaisevan diplomaattisuhteet Taiwaniin. Taiwan ja yhdysvaltalaiset konservatiivipoliitikot paheksuivat ilmoitusta jyrkin sanoin. Neuvostoliitto ei kommentoinut asiaa millään tavoin.
18. joulukuuta – Kiinan kommunistisen puolueen 11. keskuskomitean kolmas täysistunto alkoi Pekingissä Deng Xiaopingin johdolla. Kokouksessa päätettiin talousuudistuksista tuhoisan kulttuurivallankumouksen jälkeen.[11]
19. joulukuuta – Intian parlamentti erotti entisen pääministerin Indira Gandhin kansanedustajan paikalta ja määräsi hänet vangittavaksi. Gandhia epäiltiin osallisuudesta talousrikoksiin. Hänet vapautettiin 26. joulukuuta. Gandhin kannattajien ja vastustajien yhteenotoissa kuoli hänen vankeutensa aikana 16 ihmistä.
19. joulukuuta – Amer-yhtymä osti oppikirjakustantamo Valistus Oy:n koko osakekannan ja liitti Valistuksen jo ennestään omistamaansa Weilin+Göösiin.
22. joulukuuta – Kambodžan–Vietnamin sota alkoi.
23. joulukuuta – Italialainen matkustajakone syöksyi mereen ollessaan laskeutumassa Palermon lentokentälle. Ainakin 108 ihmistä sai surmansa onnettomuudessa.
27. joulukuuta – Espanjassa hyväksyttiin uusi perustuslaki, joka päätti virallisesti 40 vuotta jatkuneen sotilasdiktatuurin.
29. joulukuuta – Iranin šaahi Muhammad Reza Pahlavi pyysi oppositiojohtaja Shapur Bakhtiaria muodostamaan siviilihallituksen. Bakhtiarin kerrottiin asettaneen suostumuksensa ehdoksi, että šaahi poistuisi maasta ainakin tilapäisesti.

Tuntematon päivämäärä

Space Invaders

Suomen Teatterikoulun ja Ylioppilasteatterin nuoret teatterintekijät esittivät kesällä näytelmän Nuorallatanssijan kuolema eli kuinka Pete Q sai siivet.
Leevi and the Leavings perustettiin.
Marli julkaisi Juissi-juomat.
Taito julkaisee Space Invaders -pelin.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

7. tammikuuta – Emilio Palma, ensimmäinen Etelämanterella syntynyt ihminen
8. tammikuuta – Heidi Kyrö, suomalainen laulaja
9. tammikuuta – Alexander James McLean, yhdysvaltalainen laulaja (Backstreet Boys)
9. tammikuuta – Simone Niggli, sveitsiläinen suunnistaja
12. tammikuuta – Anne Sewitsky, norjalainen elokuvaohjaaja
17. tammikuuta – Janne Perttilä, suomalainen laulaja ja kitaristi (Rytmihäiriö)
19. tammikuuta – Laura Närhi, suomalainen laulaja (Kemopetrol)
23. tammikuuta – Olga Temonen, suomalainen näyttelijä ja tuottaja
27. tammikuuta – Christoffer Weiss, suomalainen näyttelijä ja yrittäjä
31. tammikuuta – Sampo Sarkola, suomalainen näyttelijä
2. helmikuuta – Kōta Yoshihara, japanilainen jalkapalloilija
3. helmikuuta – Joan Capdevila, espanjalainen jalkapalloilija
5. helmikuuta – Zhang Guirong, singaporelainen yleisurheilija
5. helmikuuta – Mohamed Ousserir, algerialainen jalkapallomaalivahti
14. helmikuuta – Danai Gurira, zimbabwelais-yhdysvaltalainen näyttelijä
20. helmikuuta – Jay Hernandez, yhdysvaltalainen näyttelijä
23. helmikuuta – Dan Snyder, kanadalainen jääkiekkoilija (k. 2003)
25. helmikuuta – Lotta Lindroos, suomalainen näyttelijä
27. helmikuuta – Kakha Kaladze, georgialainen jalkapalloilija, poliitikko ja ministeri
27. helmikuuta – Thomas Pesquet, ranskalainen avaruusinsinööri, lentäjä ja astronautti
28. helmikuuta – Mira Luoti, suomalainen laulaja (PMMP)
1. maaliskuuta – Jensen Ackles, yhdysvaltalainen näyttelijä
4. maaliskuuta – Giovanni Zarrella, saksalais-italialainen laulaja ja televisiojuontaja
5. maaliskuuta – Kalle Torniainen, suomalainen muusikko
10. maaliskuuta – Benjamin Burnley, yhdysvaltalainen laulaja
19. maaliskuuta – Ilmur Kristjánsdóttir, islantilainen näyttelijä
21. maaliskuuta – Kevin Federline, yhdysvaltalainen tanssija
23. maaliskuuta – Nicholle Tom, yhdysvaltalainen näyttelijä

Huhtikuu–kesäkuu

2. huhtikuuta – Scott Lynch, yhdysvaltalainen fantasiakirjailija
3. huhtikuuta – Matthew Goode, englantilainen näyttelijä
6. huhtikuuta – Antti Mikkola, suomalainen teatteriammattilainen
8. huhtikuuta – Unto Helo, suomalainen muusikko ja elokuvanäyttelijä
14. huhtikuuta – Jukka Immonen, suomalainen muusikko, äänitetuottaja ja säveltäjä
18. huhtikuuta – Leonardo de Deus Santos (”Dedé”), brasilialainen jalkapalloilija
19. huhtikuuta – James Franco, yhdysvaltalainen näyttelijä, elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja
20. huhtikuuta – Jeppe Bruus, tanskalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko
29. huhtikuuta – Niko Kapanen, suomalainen jääkiekkoilija ja maailmanmestari
1. toukokuuta – James Badge Dale, yhdysvaltalainen näyttelijä
2. toukokuuta – Intars Busulis, latvialainen laulaja ja pasunisti
9. toukokuuta – Daniel Franzese, yhdysvaltalainen näyttelijä
11. toukokuuta – Laetitia Casta, ranskalainen malli ja näyttelijä
15. toukokuuta – Amy Chow, yhdysvaltalainen telinevoimistelun olympiavoittaja
16. toukokuuta – Vappu Pimiä, suomalainen radio- ja tv-juontaja
18. toukokuuta – Ricardo Carvalho, portugalilainen jalkapalloilija
22. toukokuuta – Katie Price (”Jordan”), brittiläinen glamourmalli, laulaja ja televisioesiintyjä
2. kesäkuuta – Nikki Cox, yhdysvaltalainen näyttelijä
4. kesäkuuta - Robin Lord Taylor, yhdysvaltalainen näyttelijä
7. kesäkuuta – Tomi Ullgrén, suomalainen metallimuusikko
9. kesäkuuta – Matthew Bellamy, Brittiläisen Muse-yhtyeen laulaja, kitaristi, pianisti ja lauluntekijä
11. kesäkuuta – Tuukka Haapaniemi, suomalainen laulaja (Club For Five)
11. kesäkuuta – Maria Lohela, suomalainen poliitikko ja eduskunnan puhemies
12. kesäkuuta – Mikko Lehtonen, suomalainen jääkiekkoilija
14. kesäkuuta – Annia Hatch, kuubalais-yhdysvaltalainen telinevoimistelun olympiamitalisti
16. kesäkuuta – Daniel Brühl, saksalainen näyttelijä
17. kesäkuuta – Isabelle Delobel, ranskalainen taitoluistelija
19. kesäkuuta – Mía Maestro, argentiinalainen näyttelijä
19. kesäkuuta – Zoë Saldaña, yhdysvaltalainen näyttelijä
24. kesäkuuta – Shunsuke Nakamura, japanilainen jalkapalloilija
29. kesäkuuta – Nicole Scherzinger, yhdysvaltalainen laulaja (The Pussycat Dolls)

Heinäkuu–syyskuu

4. heinäkuuta – Kirit Pradyot Deb Barman, intialainen aatelinen ja poliitikko
6. heinäkuuta – Miina Maasola, suomalainen näyttelijä (k. 2014)
6. heinäkuuta – Eric Williams, yhdysvaltalainen koripalloilija
9. heinäkuuta – Linda Park, yhdysvaltalainen näyttelijä
9. heinäkuuta - Lauri Salovaara, suomalainen radiojuontaja
21. heinäkuuta – Josh Hartnett, yhdysvaltalainen näyttelijä ja tuottaja
21. heinäkuuta – Damian Marley, jamaikalainen muusikko
23. heinäkuuta – Adriano Afonso Thiel Munoz, brasilialainen jalkapalloilija
25. heinäkuuta – Louise Brown, englantilainen koeputkilapsi (maailman ensimmäinen)
29. heinäkuuta – Johanna Tukiainen, suomalainen julkisuuden henkilö
1. elokuuta – Rafael Pires Vieira, brasilialainen jalkapalloilija
8. elokuuta – Timo Ahmaoja, suomalainen jääkiekkoilija
8. elokuuta – Louis Saha, ranskalainen jalkapalloilija
9. elokuuta – Audrey Tautou, ranskalainen näyttelijä
17. elokuuta – Mehdi Baala, ranskalainen juoksija ja olympiamitalisti
17. elokuuta – Kirsi Ranto, suomalainen laulaja
23. elokuuta – Kobe Bryant, yhdysvaltalainen koripalloilija (k. 2020)
23. elokuuta – Julian Casablancas, yhdysvaltalainen laulaja ja laulunkirjoittaja
28. elokuuta – Kelly Overton, yhdysvaltalainen näyttelijä
29. elokuuta – Déborah Anthonioz, ranskalainen lumilautailija ja olympiamitalisti
6. syyskuuta – Inga DeCarlo Fung Marchand (”Foxy Brown”), yhdysvaltalainen hip hop -artisti
7. syyskuuta – Tuomas Marjamäki, suomalainen toimittaja ja kirjailija
10. syyskuuta – Marja Hintikka, suomalainen radio- ja televisiojuontaja
10. syyskuuta – Björn Strid, ruotsalainen laulaja (Soilwork)
13. syyskuuta – Kasseem Dean (”Swiss Beatz”), yhdysvaltalainen rap-artisti ja musiikkituottaja
18. syyskuuta – Billy Eichner, yhdysvaltalainen näyttelijä, koomikko ja tuottaja
21. syyskuuta – Pihla Penttinen, suomalainen näyttelijä
22. syyskuuta – Daniella Alonso, yhdysvaltalainen näyttelijä
22. syyskuuta – Mikko Leppilampi, suomalainen näyttelijä ja laulaja
26. syyskuuta – Mari Leppänen, suomalainen pappi ja tutkija
29. syyskuuta – Mohini Bhardwaj, yhdysvaltalainen telinevoimistelun olympiamitalisti

Lokakuu–joulukuu

2. lokakuuta – Seppo Honkonen, suomalainen teatteriohjaaja ja dramaturgi
6. lokakuuta – Samara Felippo, brasilialainen näyttelijä
12. lokakuuta – Georg Hettich, saksalainen yhdistetyn urheilija ja olympiavoittaja
14. lokakuuta – Kathleen Rubins, yhdysvaltalainen astronautti
18. lokakuuta – Olivia Lewis, maltalainen laulaja
19. lokakuuta – Marco Sneck, suomalainen kosketinsoittaja
25. lokakuuta – Markus Pöyhönen, suomalainen pikajuoksija
27. lokakuuta – Vanessa-Mae Vanakorn Nicholson (”Vanessa-Mae”), brittiläinen viulisti
2. marraskuuta – Mikko Karppi, suomalainen kirjailija ja pikajuoksija
2. marraskuuta – Noah Ngeny, kenialainen keskimatkojen juoksija
6. marraskuuta – Taryn Manning, yhdysvaltalainen näyttelijä, laulaja ja lauluntekijä
7. marraskuuta – Aleksi Valavuori, suomalainen liikemies, televisiojuontaja ja urheilumanageri
10. marraskuuta – Eve Jihan Jeffers (”Eve”), yhdysvaltalainen laulaja
12. marraskuuta – Miika Niemelä, suomalainen muusikko ja multi-instrumentalisti
14. marraskuuta – Esben Lunde Larsen, tanskalainen poliitikko
17. marraskuuta – Rachel McAdams, kanadalainen näyttelijä
21. marraskuuta – Samuli Torssonen, suomalainen elokuvaohjaaja
25. marraskuuta – Anna Halonen, suomalainen valtiotieteilijä, presidentti Tarja Halosen tytär
29. marraskuuta – Ville Ranta, suomalainen pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija
30. marraskuuta – Gael García Bernal, meksikolainen näyttelijä
30. marraskuuta – Robert Kirkman, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija (The Walking Dead)
2. joulukuuta – Nelly Furtado, kanadalainen laulaja
2. joulukuuta – Chris Wolstenholme, brittiläinen Muse-yhtyeen basisti ja taustalaulaja
6. joulukuuta – Mijailo Mijailović, Anna Lindhin serbialaissyntyinen surmaaja
8. joulukuuta – Ian Somerhalder, yhdysvaltalainen näyttelijä
18. joulukuuta – Katie Holmes, yhdysvaltalainen näyttelijä
26. joulukuuta – Aki Linnanahde, suomalainen juontaja, toimittaja ja tuottaja
29. joulukuuta – Alexis Amore, perulainen pornonäyttelijä
Antti Kivimäki, suomalainen tiedetoimittaja ja kirjailija

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1978 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Ture Hollstén, suomalainen RKP:n kansanedustaja (s. 1896)
1. tammikuuta – Alma Raatikainen, suomalainen kirjailija (s. 1916)
7. tammikuuta – Ester Hallio, suomalainen taidemaalari (s. 1895)
8. tammikuuta – Ilmari Caselius, suomalainen oikeustieteen professori (s. 1893)
13. tammikuuta – Hubert Humphrey, Yhdysvaltain varapresidentti 1965–1969 (s. 1911)
14. tammikuuta – Kurt Gödel, itävaltalais-yhdysvaltalainen matemaatikko (s. 1906)
14. tammikuuta – Hubert Humphrey, yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1911)
16. tammikuuta – Allan Hallila, suomalainen kenraali (s. 1917)
18. tammikuuta – John Lyng, norjalainen poliitikko ja ministeri (s. 1905)
20. tammikuuta – Viljami Kalliokoski, suomalainen poliitikko ja maanviljelysneuvos (s. 1894)
28. tammikuuta – Greta Johansson, ruotsalainen uimahyppääjä ja uimari (s. 1895)
6. helmikuuta – Uuno Pesonen, suomalainen geodeetti ja professori (s. 1892)
8. helmikuuta – Hans Stuck, saksalais-itävaltalainen kilpa-autoilija (s. 1900)
9. helmikuuta – Herbert Kappler, saksalainen SS-Obersturmbannführer ja sotarikollinen (s. 1907)
11. helmikuuta – Harry Martinson, vuoden 1974 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen kirjailija (s. 1904)
14. helmikuuta – Antti Kukkonen, suomalainen poliitikko ja rovasti (s. 1889)
17. helmikuuta – Artemi Artsihovski, venäläinen arkeologi ja historioitsija (s. 1902)
18. helmikuuta – Markus Tavio, suomalainen arkkitehti (s. 1911)
21. helmikuuta – Hagar Olsson, suomalainen kirjailija (s. 1893)
27. helmikuuta – Robert Sobukwe, eteläafrikkalainen poliitikko, Pan Africanist Congress -puolueen perustaja (s. 1924)
1. maaliskuuta – Reino Oittinen, suomalainen koulumies ja poliitikko (s. 1912)
3. maaliskuuta – Otto Steinert, saksalainen valokuvaaja (s. 1915)
12. maaliskuuta – John Cazale, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1935)
12. maaliskuuta – Lauri Viljanen, suomalainen kultaseppä, yritysjohtaja ja kauppaneuvos (s. 1888)
14. maaliskuuta – Esti Heiniö, suomalainen kirjailija (s. 1897)
16. maaliskuuta – Alfred Müller Armack, saksalainen kansantaloustieteilijä ja sosiologi (s. 1901)
20. maaliskuuta – Lauri Leino, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1904)
22. maaliskuuta – Juho Pyy, suomalainen taloustirehtööri ja SDP:n kansanedustaja (s. 1884)
23. maaliskuuta – Aki Tammisto, suomalainen pikajuoksija ja urheilutoimittaja (s. 1915)
28. maaliskuuta – Lennart Oesch, suomalainen jääkärikenraali (s. 1892)

Huhtikuu–kesäkuu

2. huhtikuuta – Ray Noble, englantilainen säveltäjä ja orkesterinjohtaja (s. 1903)
8. huhtikuuta – Lon L. Fuller, yhdysvaltalainen filosofi (s. 1902)
10. huhtikuuta – Aarno Peromies, suomalainen kirjallisuuden kääntäjä (s. 1926)
16. huhtikuuta – Lucius D. Clay, yhdysvaltalainen kenraali (s. 1897)
16. huhtikuuta – Rafael von Frenckell, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos (s. 1883)
16. huhtikuuta – Nagamichi Kuroda, japanilainen lintutieteilijä (s. 1889)
16. huhtikuuta – Philibert Tsiranana, Madagaskarin ensimmäinen presidentti (s. 1912)
18. huhtikuuta – Anastasie Mannerheim, Suomen marsalkka Mannerheimin tytär (s. 1893)
25. huhtikuuta – Håkan Brunberg, suomalainen taidemaalari (s. 1905)
28. huhtikuuta – Mohammed Daud Khan, Afganistanin presidentti (s. 1909)
28. huhtikuuta – Roman Karmen, neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja (s. 1906)
29. huhtikuuta – Eero Kuusisaari, suomalainen jääkärieversti (s. 1891)
1. toukokuuta – Aram Hatšaturjan, neuvostoliittolainen (armenialainen) säveltäjä (s. 1903)
9. toukokuuta – Aldo Moro, Italian pääministeri (kaapattiin ja murhattiin) (s. 1916)
18. toukokuuta – Ilkka Ryömä, suomalainen kirjallisuuden suomentaja (s. 1937)
19. toukokuuta – Kai Lappalainen, suomalainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja lavastaja (s. 1924)
20. toukokuuta – Yrjö Halme, suomalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1894)
21. toukokuuta – Gustaf von Numers, suomalainen heraldikko, monien kunnanvaakunoiden suunnittelija (s. 1912)
25. toukokuuta – Artur Vader, virolainen kommunistipoliitikko, Neuvosto-Viron korkeimman neuvoston puheenjohtaja (s. 1920)
29. toukokuuta – Ali Soilih, komorien diktaattori vuosina 1976–1978 (s. 1937)
31. toukokuuta – Uuno Laukka, suomalainen valokuvaaja (s. 1914)
5. kesäkuuta – Naum Levin, suomalainen viulisti (s. 1907)
7. kesäkuuta – Ronald George Wreyford Norrish, vuoden 1967 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen kemisti (s. 1897)
10. kesäkuuta – Väinö Muinonen, suomalainen juoksija (s. 1898)
11. kesäkuuta – Pertti Poutiainen, suomalainen shakinpelaaja (s. 1952)
15. kesäkuuta – Alli Wiherheimo, suomalainen opetusneuvos (Kotilieden pitkäaikainen päätoimittaja) (s. 1895)
20. kesäkuuta – Ali Alava, suomalainen poliisi ja kirjailija (s. 1908)
20. kesäkuuta – Mark Robson, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, tuottaja ja leikkaaja (s. 1913)
21. kesäkuuta – Martti Kaila, suomalainen psykiatri ja professori (s. 1900)
22. kesäkuuta – Jens Otto Krag, Tanskan pääministeri (s. 1914)

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – René Malaise, ruotsalainen entomologi, tutkimusmatkailija ja taidekeräilijä (s. 1892)
4. heinäkuuta – Anna-Maija Aalto, suomalainen taidemaalari (s. 1918)
7. heinäkuuta – Francisco Mendes, Guinea-Bissaun pääministeri (s. 1939)
10. heinäkuuta – Pentti Sarpaneva, suomalainen korusuunnittelija ja muotoilija (s. 1925)
21. heinäkuuta – Urpo Hansson, suomalainen näyttelijä (s. 1900)
27. heinäkuuta – Willem van Otterloo, alankomaalainen kapellimestari ja säveltäjä (s. 1907)
29. heinäkuuta – Umberto Nobile, italialainen ilmailija (s. 1885)
1. elokuuta – Hope Mirrlees, brittiläinen kirjailija (s. 1887)
5. elokuuta – Ingmar Englund, suomalainen kitaristi, banjonsoittaja, sovittaja ja orkesterinjohtaja (s. 1920)
6. elokuuta – Paavi Paavali VI (sydänkohtaus) (s. 1897)
6. elokuuta – Victor Hasselblad, ruotsalainen optikko ja hienomekaanikko (s. 1906)
7. elokuuta – Sole Uexküll, suomalainen teatterikriitikko (s. 1920)
14. elokuuta – Joe Venuti, italialais-yhdysvaltalainen jazzviulisti (s. 1903)
20. elokuuta – C. William O'Neill, yhdysvaltalainen poliitikko ja kuvernööri (s. 1916)
21. elokuuta – Nicolaas Johannes Diederichs, Etelä-Afrikan presidentti (s. 1903)
22. elokuuta – Jomo Kenyatta, Kenian presidentti (s. 1893)
24. elokuuta – Louis Prima, italialais-yhdysvaltalainen laulaja, näyttelijä ja trumpetisti (s. 1910)
26. elokuuta – Rolf B. Berner, suomalainen Edistyspuolueen kansanedustaja (s. 1894)
26. elokuuta – Charles Boyer, ranskalais-yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1899)
28. elokuuta – Robert Shaw, englantilainen näyttelijä (s. 1927)
31. elokuuta – Lee Garmes, yhdysvaltalainen elokuvaaja (s. 1898)
7. syyskuuta – Keith Moon, brittiläinen rumpali (The Who) (s. 1946)
9. syyskuuta – Jack Warner, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1916)
11. syyskuuta – Ronnie Peterson, ruotsalainen Formula 1 -kuljettaja (s. 1944)
15. syyskuuta – Willy Messerschmitt, saksalainen lentokonesuunnittelija (s. 1898)
26. syyskuuta – Georgi Markov, bulgarialainen toimittaja, kirjailija ja toisinajattelija (s. 1929)
26. syyskuuta – Manne Siegbahn, vuoden 1924 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ruotsalainen fyysikko (s. 1886)
28. syyskuuta – Paavi Johannes Paavali I (s. 1912)

Lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – Veikko Kaseva, suomalainen kuumailmapalloilija (s. 1928)
3. lokakuuta – Kirsti Hollming, suomalainen Kokoomuksen kansanedustaja (s. 1932)
3. lokakuuta – Aaro Kenttä, Tilastokeskuksen ylijohtaja (s. 1933)
3. lokakuuta – Olavi Majlander, suomalainen Kristillisen liiton kansanedustaja (s. 1916)
3. lokakuuta – Arto Merisaari, suomalainen SKDL:n kansanedustaja (s. 1940)
3. lokakuuta – Antti Pohjonen, Vaasan läänin maaherra (s. 1926)
9. lokakuuta – Jacques Brel, belgialainen säveltäjä ja laulaja (s. 1929)
16. lokakuuta – Dan Dailey, yhdysvaltalainen näyttelijä ja tanssija (s. 1915)
19. lokakuuta – Byron Elsworth Barr (”Gig Young”), yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1913)
20. lokakuuta – Aarno Palmunen, suomalainen runoilija (s. 1936)
21. lokakuuta – Toivo Hyytiäinen, suomalainen keihäänheittäjä (s. 1925)
22. lokakuuta – Anastas Mikojan, Neuvostoliiton presidentti (s. 1895)
29. lokakuuta – Geoffrey Unsworth, brittiläinen elokuvaohjaaja (s. 1914)
1. marraskuuta – Leo Laukkanen, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1913)
7. marraskuuta – Gene Tunney, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (s. 1897)
8. marraskuuta – Norman Rockwell, yhdysvaltalainen taidemaalari ja kuvittaja (s. 1894)
10. marraskuuta – Jussi Mäntynen, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1886)
15. marraskuuta – Margaret Mead, yhdysvaltalainen antropologi (s. 1901)
18. marraskuuta – Jim Jones, yhdysvaltalainen uskonnollinen vaikuttaja, Kansan temppeli -lahkon perustaja (s. 1931)
20. marraskuuta – Giorgio de Chirico, italialainen taidemaalari (s. 1888)
24. marraskuuta – Fjalar Jarva, Suomen poliisiylijohtaja (s. 1910)
27. marraskuuta – Harvey Milk, sanfranciscolainen kaupunginvaltuutettu (s. 1930) (ammuttiin)
27. marraskuuta – George Moscone, San Franciscon pormestari (ammuttiin) (s. 1929)
4. joulukuuta – Lauri Saarnio, suomalainen psykiatrian professori (s. 1898)
8. joulukuuta – Golda Meir, Israelin pääministeri (s. 1898)
10. joulukuuta – Ed Wood Jr., yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1924)
11. joulukuuta – A. C. Normann, tanskalainen poliitikko (s. 1904)
11. joulukuuta – Vincent du Vigneaud, vuoden 1955 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (s. 1901)
12. joulukuuta – Lyyli Grönlund, neuvostoliitonsuomalainen toimittaja, suomentaja ja kirjailija (s. 1905)
12. joulukuuta – Matti Tapio, suomalainen teatteriohjaaja, näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1926)
14. joulukuuta – Salvador de Madariaga y Rojo, espanjalainen kirjailija ja diplomaatti (s. 1886)
17. joulukuuta – Josef Frings, saksalainen katolinen arkkipiispa ja kardinaali (s. 1887)
27. joulukuuta – Houari Boumédiènne, Algerian presidentti (s. 1925)
28. joulukuuta – Esko Karvinen, suomalainen liikuntatieteilijä ja professori (s. 1922)

Nobelin palkinnot

Muuta

Lähteet

Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1979, Otava 1978, Helsinki, s. 34.
Suonio, Antti: Punk massakulttuurin airueena? (Historian pro gradu -tutkielma) Joulukuu 2006. Tampereen yliopisto. Arkistoitu 7.4.2014. Viitattu 3.4.2014.
Seppänen, Pekka: Enemmän punk-meininkiä, kiitos Talouselämä. 18.1.2008. Arkistoitu 13.12.2013. Viitattu 3.4.2014.
Risto Lehmusoksa (toim.): ”1970–1986”, Vuosisatamme kronikka, s. 1107–1117. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X.
Autoreview: Увидеть Париж — и не умереть (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
Mitä-Missä-Milloin 1979, s. 80.
Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 12. Helsinki: Otava, 1979.
Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, Otava 1979, Helsinki, s. 12.
Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 12.
Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 13.
Elpaís: La crisis amenaza las reformas en China (espanjaksi)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1978 Wikimedia Commonsissa

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1979, Otava 1978, Helsinki, s. 34.

[gradu-2] Suonio, Antti: Punk massakulttuurin airueena? (Historian pro gradu -tutkielma) Joulukuu 2006. Tampereen yliopisto. Arkistoitu 7.4.2014. Viitattu 3.4.2014.

[te-3] Seppänen, Pekka: Enemmän punk-meininkiä, kiitos Talouselämä. 18.1.2008. Arkistoitu 13.12.2013. Viitattu 3.4.2014.

[Kronikka-4] Risto Lehmusoksa (toim.): ”1970–1986”, Vuosisatamme kronikka, s. 1107–1117. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X.

[5] Autoreview: Увидеть Париж — и не умереть (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)

[6] Mitä-Missä-Milloin 1979, s. 80.

[7] Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 12. Helsinki: Otava, 1979.

[8] Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, Otava 1979, Helsinki, s. 12.

[9] Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 12.

[10] Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 13.

[11] Elpaís: La crisis amenaza las reformas en China (espanjaksi)