1965

Vuosi 1965 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia

Kanadan nykyinen lippu hyväksyttiin vuonna 1965.

tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Vammalan kauppala muuttui kaupungiksi ja Ylivieskan kunta kauppalaksi. Oulujoen kunta liitettiin pääosin Oulun kaupunkiin ja osittain myös muihin naapurikuntiin.
1. tammikuuta – YK ilmoitti, että 30 järjestön jäsenmaata oli laiminlyönyt jäsenmaksunsa.
3. tammikuuta – Kuopiossa paljastui jo toinen nailonsukkamurha kuukauden sisällä. Kaksi naista oli tapettu nailonsukalla kuristamalla. Tekoihin syylliseksi todettiin 17-vuotias parturinoppilas Ilkka Kivioja.
4. tammikuuta – Ilmatieteellinen keskuslaitos antoi ensimmäisen viiden vuorokauden sääennusteen.
7. tammikuuta – Hiihtäjä Eero Mäntyranta valittiin Pohjoismaiden vuoden 1964 parhaaksi urheilijaksi.
9. tammikuuta – Indonesia erosi YK:sta vastalauseena Malesian hyväksymiselle YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi.
14. tammikuuta – Pohjois-Irlannin ja Irlannin pääministerit tapasivat ensi kertaa 43 vuoteen.
15. tammikuuta – Oikeusministeri J. O. Söderhjelm määräsi nostettavaksi syytteet kirjailija Hannu Salamaa ja Otavaa vastaan jumalanpilkasta.
23. tammikuuta – Ralliautoilija Timo Mäkinen voitti ensimmäisenä suomalaisena Monte Carlo -rallin Mini Cooper S -autolla.
26. tammikuuta – Hindistä tuli Intian virallinen kieli.
28. tammikuuta – Presidentti K. J. Ståhlbergin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta.
29. tammikuuta – Suomen ensimmäinen jäähalli, Hakametsän halli, avattiin Tampereella.
1. helmikuuta – Suomessa vietettiin kunnallisen itsehallinnon satavuotisjuhlia. Merkkipäivän kunniaksi lyötetyn muistomitalin suunnitteli kuvanveistäjä Kauko Räsänen.
7. helmikuuta – Vietnamin sota: Yhdysvallat aloitti Pohjois-Vietnamin kaupunkien säännölliset pommitukset.
9. helmikuuta – Vietnamin sota: ensimmäiset Yhdysvaltain taistelujoukot lähetettiin Etelä-Vietnamiin.
15. helmikuuta – Kanadassa hyväksyttiin uusi vaahteranlehtikuvioinen lippu.
18. helmikuuta – Gambia itsenäistyi.
19. helmikuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Suomen YK-suurlähettilään Ralph Enckellin suurlähettilääksi Tukholmaan ja uudeksi YK-suurlähettilääksi ulkoministeriön poliittisen osaston päällikön Max Jakobsonin.
20. helmikuuta – Neuvostoliitto syytti sotilasliitto Natoa aikomuksista muodostaa Norjasta strateginen tukikohta Neuvostoliittoa vastaan.
21. helmikuuta – Malcolm X murhattiin moskeijassa New Yorkissa.
24. helmikuuta – Länsi-Saksa lopetti talousapunsa Egyptille Itä-Saksan puoluejohtajan Walter Ulbrichtin saavuttua vierailulle Egyptiin.
25. helmikuuta – Helsingin raastuvanoikeudessa alkoi jumalanpilkkaoikeudenkäynti kirjailija Hannu Salamaa vastaan.
25. helmikuuta – Jääkäriliike täytti 50 vuotta.
5. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Korkeimman oikeuden oikeusneuvoksen Jaakko Enäjärven uudeksi oikeuskansleriksi. Edellinen oikeuskansleri Aarne Nuorvala siirtyi Korkeimman hallinto-oikeuden presidentiksi.
12. maaliskuuta – Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan talon Dipolin peruskivi muurattiin Espoon Otaniemessä. Talon olivat suunnitelleet Raili ja Reima Pietilä.
13. maaliskuuta – Yhdysvaltalainen kuvausryhmä aloitti Boris Pasternakin Tohtori Živago -romaaniin perustuvan samannimisen elokuvan eräiden kohtausten kuvaukset Pohjois-Karjalassa.
13. maaliskuuta – Veteraanipoliitikko K.-A. Fagerholm valittiin eduskunnan puhemieheksi Kauno Kleemolan kuoltua. Fagerholm valittiin puhemieheksi nyt 15. kerran. Kleemolan tilalle Eduskuntaan tuli aiemminkin kansanedustajana toiminut kunnallisneuvos Kustaa Tiitu.
14. maaliskuuta – Neuvostoliiton entinen puoluejohtaja Nikita Hruštšov näyttäytyi julkisuudessa ensimmäisen kerran syrjäyttämisensä jälkeen käydessään äänestämässä. Hruštšov vastasi toimittajien kysymyksiin, ettei hänen vointinsa ”ollut hullumpi” ja että hän ”vietti eläkeläisen normaalia elämää”.
18. maaliskuuta – Aleksei Leonov suoritti ensimmäisen avaruuskävelyn.
18. maaliskuuta – Rakenteilla ollut autolautta Finnhansa vaurioitui rajussa tulipalossa Hietalahden telakalla Helsingissä. Palosta aiheutui lähes 10 miljoonan markan vahingot.
20. maaliskuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Napolissa Italiassa. Luxemburgin edustaja France Gall voitti kappaleella ”Poupée de cire, poupée de son”.

huhtikuu–kesäkuu

8. huhtikuuta – Kirjailija Hannu Salama lähetti Helsingin raastuvanoikeudelle kirjeen, jossa hän sanoi halunneensa Juhannustanssit-romaanillaan ”pilkata ja loukata kansalaisten jumalakäsitystä ja uskonnollisia tunteita”. Salaman puolustusasianajaja varatuomari Kullervo Kemppinen ei tiennyt kirjeen motiiveja.
24. huhtikuuta – Dominikaanisessa tasavallassa puhkesi taisteluja presidentti Jush Boschia kannattaneiden upseerien ja maata johtaneen oikeistojuntan välillä. Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson lähetti maahan joukkoja suojelemaan kansalaisiaan ja estämään väitettyä kommunistien vallankaappausta.
25. huhtikuuta – Kansanedustaja Juha Rihtniemi valittiin Kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi.
29. huhtikuuta – Australia ilmoitti lähettävänsä pataljoonan tukemaan Etelä-Vietnamin hallitusta. Myöhemmin on paljastunut, että pääministeri Robert Menzies pyysi Saigonin hallitusta lähettämään avunpyynnön yhdysvaltalaisten kehotuksesta.
7. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Lappeenrannan kaupunginjohtajan, varatuomari Esko Peltosen Kymen läänin uudeksi maaherraksi.
8. toukokuuta – Senaattori Robert F. Kennedy arvosteli kovin sanoin presidentti Johnsonin toimintaa Dominikaanisen tasavallan kriisin aikana.
9. toukokuuta – Moskovan Punaisella torilla järjestettiin suuri sotilasparaati toisen maailmansodan päättymisen 20-vuotispäivän kunniaksi.
12. toukokuuta – Länsi-Saksa ja Israel solmivat diplomaattisuhteet. Heti tämän jälkeen Egypti, Syyria, Jordania, Saudi-Arabia ja Kuwait katkaisivat diplomaattisuhteensa Länsi-Saksaan.
15. toukokuuta – Zugspitzellä, Saksan korkeimmalla vuorella, tapahtui lumivyöry.
20. toukokuuta – Suomi ja Neuvostoliitto sopivat, että maiden välinen meriraja kulkee Suomenlahden keskiviivaa pitkin.
23. toukokuuta – Wienin pormestari Franz Jonas valittiin Itävallan liittopresidentiksi.
5. kesäkuuta – Edward White teki avaruuskävelyn ensimmäisenä yhdysvaltalaisena astronauttina.
6. kesäkuuta – Kuvauslennolla ollut helikopteri putosi Fabianinkadulle Helsingin keskustassa ja murskaantui täysin. Kolme henkilöä sai surmansa.
12. kesäkuuta – Helsingin Kaupunginteatterin peruskivi muurattiin Kalliossa.
13. kesäkuuta – Kiinan kansantasavalta ilmaisi pettymyksensä Neuvostoliiton uusiin johtohenkilöihin sanoen näiden olevan ”vielä pahempia kuin Hruštšov”.[1]
14. kesäkuuta – Mariner 4 teki ensimmäisen onnistuneen Marsin ohilennon.
17. kesäkuuta – Helsingin raastuvanoikeus päätti kirjailija Hannu Salamaa vastaan nostetun jumalanpilkkasyytteen käsittelyn ja siirsi jutun Helsingin hovioikeuden ratkaistavaksi.
19. kesäkuuta – Puolustusministeri, eversti Houari Boumédiènne kaappasi vallan Algeriassa syrjäyttäen presidentti Ahmed Ben Bellan.
19. kesäkuuta – Karjalan Liitto aloitti 25-vuotisjuhlansa Helsingissä.
25. kesäkuuta – The Rolling Stones esiintyi Yyterin juhannusjuhlilla.

heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Kuopion nailonsukkamurhiin syyllistynyt Ilkka Kivioja tuomittiin 15 vuodeksi kuritushuoneeseen.
7. heinäkuuta - Laivaliikenne Suomen ja Viron välillä käynnistettiin sitten vuoden 1939. Neuvostoliittolainen S/S Vanemuine saapui Helsingin Eteläsatamaan.
16. heinäkuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle ja Italian presidentti Giuseppe Saragat avasivat Mont Blancin tunnelin liikenteelle.
28. heinäkuuta – Lyndon B. Johnson ilmoitti Yhdysvaltojen lisäävän joukkojen määrää Vietnamissa 75 000:sta 125 000:een.
29. heinäkuuta – Ruotsin yleisradio ilmoitti rakentavansa Väddön saarelle Roslageniin televisiolähettimen, jonka näkyvyysalueeseen kuuluisi suurin osa Ahvenanmaasta.
30. heinäkuuta – Yhdysvalloissa perustettiin köyhille sosiaaliturvajärjestelmät Medicare ja Medicaid.
8. elokuuta – Kuivaniemellä Pohjois-Pohjanmaalla järjestettiin uudet kunnallisvaalit syksyn 1964 vaaleissa ilmenneiden epäselvyyksien vuoksi.
9. elokuuta – Singapore julistautui itsenäiseksi Malesiasta.
11. elokuuta – Wattsin rotumellakka alkoi Los Angelesissa.
14. elokuuta – Puolustusvoimain Asevarikko 2:ssa Nastolan Uudessakylässä tapahtui räjähdysonnettomuus, jossa kuoli kolme siviiliä ja yksi varusmies. Loukkaantuneita oli 69. Metsää kaatui ja rakennuksia tuhoutui tai vaurioitui laajalla säteellä.
15. elokuuta – Toinen Intian–Pakistanin sota alkoi, kun Intian joukot ylittivät aselepolinjan Kashmirissa.
19. elokuuta – Auschwitz-oikeudenkäynnissä Frankfurtissa 66 entistä SS-sotilasta sai elinkautiset vankeustuomiot, 15 tätä lyhyemmät. Oikeuden puheenjohtaja totesi loppulausunnossaan, että ”ihmisikä on liian lyhyt sovittamaan kaikki ne rikokset, joita tehtiin Auschwitzissa”.
27. elokuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti kenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari Yrjö Keinosen uudeksi puolustusvoimain komentajaksi marraskuusta lukien, jolloin hänen edeltäjänsä kenraali Sakari Simelius siirtyi eläkkeelle.
1. syyskuuta – Keimolan moottoriradan rakennustyöt alkoivat Helsingin maalaiskunnassa.
2. syyskuuta – Toinen Intian–Pakistanin sota: Pakistanin joukot marssivat Intian Kashmiriin.
2. syyskuuta – Tiibet muutettiin Kiinan autonomiseksi alueeksi.
6. syyskuuta – Toinen Intian–Pakistanin sota: Intian joukot marssivat Lahoreen.
7. syyskuuta – Porkkalan edustalla Mäkiluodon linnakkeella otettiin käyttöön pohjoismaiden ensimmäinen merivedestä makeaa vettä valmistanut laitos. Sen tuotantokapasiteetti oli 1 400 litraa makeaa vettä tunnissa.
9. syyskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri U Thant neuvotteli Pakistanin presidentti Ayub Khanin kanssa ja suositteli Kiinan kansantasavallan YK-jäsenyyttä.
11. syyskuuta – Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto myönsi kaksi Sibelius-palkintoa. Toisen sai brittiläinen säveltäjä Benjamin Britten ja toinen jaettiin suomalaisten säveltäjien Erik Bergmanin, Usko Meriläisen ja Einojuhani Rautavaaran kesken.
14. syyskuuta – Putkolan pamaus: Iisalmen keskustassa syttyi suuri tulipalo, joka tuhosi kokonaisen korttelin. Paloalueella sijainneen räjähdysainevaraston räjähdys aiheutti vaurioita kiinteistöille myös etäämpänä itse paloalueelta.
16. syyskuuta – Kiina protestoi Intian provokaatioita maiden rajalla.
18. syyskuuta – Kiina väitti Yhdysvaltojen käyttäneen myrkkykaasua Etelä-Vietnamissa.
21. syyskuuta – Kenraali William Westmoreland, Yhdysvaltain joukkojen komentaja Vietnamissa, pyysi hallitusta kumoamaan sinappikaasun käyttökiellon.
23. syyskuuta – Kiina uhkasi perustaa uuden ”vallankumouksellisen” maailmanjärjestön Yhdistyneiden kansakuntien kilpailijaksi.
24. syyskuuta – Toinen Intian–Pakistanin sota: taistelut puhkesivat uudelleen Intian ja Pakistanin välillä.
30. syyskuuta – 1. lokakuuta – Kenraali Suharto murskasi vallankaappausyrityksen Indonesiassa.

lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – Helsingin Lapinlahden silta ja Länsiväylän alkuosa avattiin liikenteelle.
3. lokakuuta – Fidel Castro ilmoitti Che Guevaran eronneen ja lähteneen maasta ”uusille taistelukentille”.
3. lokakuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti valtiovierailulle Tunisiaan. Huomiota herätti Kekkosen kiipeäminen palmuun vierailun aikana.
16. lokakuuta – Suharto otti vallan Indonesiassa, kommunistipuolue julistettiin laittomaksi.
17. lokakuuta – Maalaisliitto muutti nimensä Keskustapuolueeksi.
22. lokakuuta – Afrikan maat vaativat Britanniaa käyttämään voimaa estääkseen Rhodesian itsenäistymisen.
22. lokakuuta – Ranskalaiset kirjailijat André Figueras ja Jacques Laurent tuomittiin sakkoihin presidentti Charles de Gaullea loukanneista kirjoituksista.
25. lokakuuta – Neuvostoliitto ilmoitti tuestaan muille Afrikan maille Rhodesiaa vastaan.
26. lokakuuta – Hallituksen vastaisia mielenosoituksia Dominikaanisessa tasavallassa.
27. lokakuuta – Brasilian presidentti Castelo Branco poisti vallan parlamentilta, oikeuslaitokselta ja oppositiopuolueilta.
28. lokakuuta – Paavi Paavali VI ilmoitti ekumeenisen kokouksen päättäneen, ettei juutalaisia voi pitää kollektiivisesti syyllisinä Jeesuksen tappamiseen.
29. lokakuuta – Mäntän kauppalanjohtaja, lainopin kandidaatti Keijo Liinamaa nimitettiin uudeksi valtakunnansovittelijaksi eläkkeelle siirtyneen laamanni Justus Ripatin tilalle.
5. marraskuuta – Rhodesia julistettiin sotatilaan. YK hyväksyi brittien mahdollisen voimankäytön äänin 82–9.
6. marraskuuta – Kuuba ja Yhdysvallat sopivat ilmasillasta Yhdysvaltoihin haluaville kuubalaisille. Vuoteen 1971 mennessä 250 000 kuubalaista oli emigroitunut Yhdysvaltoihin.
11. marraskuuta – Rhodesian (nykyinen Zimbabwe) valkoinen vähemmistö julisti maan itsenäiseksi Ian Smithin johdolla. YK:n turvallisuusneuvosto kehotti olemaan tunnustamatta maata ja suositti kauppasaartoa.
11. marraskuuta – Neuvostoliitto laukaisi Venera 3 -luotaimen Venukseen. Siitä tuli ensimmäinen toisen planeetan saavuttanut avaruusalus.
11. marraskuuta – Hallitus asetti professori Oiva Ketosen johtaman työryhmän selvittämään Suomen Akatemian uudistamista.
20. marraskuuta – Nykyinen Meilahden sairaalarakennus vihittiin käyttöön.
20. marraskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto kehotti kaikkia järjestön jäsenmaita lopettamaan kaupankäyntinsä Rhodesian kanssa.
24. marraskuuta – Joseph-Désiré Mobutu kaappasi vallan Kongon demokraattisessa tasavallassa.
24. marraskuuta − Suomen hallitus antoi ulkoministeriölle valtuudet alkaa valvoa Suomen ja Rhodesian välistä kauppaa.
25. marraskuuta – Rhodesian parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran maan itsenäistymisen jälkeen.
28. marraskuuta – Pikajuna suistui kiskoilta Tampereen–Porin radalla lähellä Vammalaa ratapenkereen sortumisen vuoksi. Vaunut vaurioituivat pahoin, mutta matkustajat selvisivät onnettomuudesta melko lievin vammoin.
1. joulukuuta – VR:n rikosetsivät kävivät Rautatiehallituksen pääjohtajan Erkki Aallon määräyksestä eduskunnassa kuulustelemassa muutamia kansanedustajia erään Rautatiehallituksesta kadonneeksi ilmoitetun ääninauhan löytämiseksi.
4. joulukuuta – Ensimmäinen kansainvälinen Jean Sibelius -viulukilpailu päättyi Helsingissä. Sen voitti neuvostoliittolainen 19-vuotias Oleg Kagan, joka kävi myös Järvenpään Ainolassa tapaamassa 94-vuotiasta rouva Aino Sibeliusta. Jean Sibeliuksen syntymästä tuli 8. joulukuuta kuluneeksi sata vuotta.
4. joulukuuta – amerikkalaiset Frank Borman ja James Lovell aloittivat avaruuslentonsa, joka kesti lähes 14 vuorokautta.[2]
5. joulukuuta – Ranskassa järjestettiin presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Toiselle kierrokselle selvisivät istuva presidentti Charles de Gaulle ja vasemmiston yhteinen ehdokas François Mitterrand.
7. joulukuuta – Paavi Paavali VI ja patriarkka Athenagoras I sopivat, että katolisen ja ortodoksisen kirkon toisilleen vuonna 1054 julistamat kirkonkiroukset kumottiin.[3]
7. joulukuuta – arktisten merialueiden jäänmurtaja Kiev luovutettiin Helsingissä neuvostoliittolaiselle tilaajalleen.[2]
8. joulukuuta – Vatikaanin toinen kirkolliskokous päättyi.
8. joulukuuta − Rhodesian presidentti Ian Smith varoitti, että Rhodesia voi joutua vastaamaan kauppasaartoon toimilla, jotka saattaisivat vahingoittaa vakavasti Rhodesian naapurimaita.
10. joulukuuta – Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen eduskuntavaalien ajankohdan siirtämisestä pysyvästi heinäkuusta maaliskuuhun.
13. joulukuuta – rautateiden sähköistystyöt alkoivat Helsingin ja Kirkkonummen välisellä rataosuudella.[2]
15. joulukuuta – avaruusalukset Gemini-7 ja Gemini-6 kohtasivat toisensa 290 kilometrin korkeudessa.[2]
18. joulukuuta – amerikkalaiset astronautit Frank Borman ja James Lovell laskeutuivat Atlanttiin 13 päivää, 18 tuntia ja 35 minuuttia kestäneen avaruuslennon jälkeen.
19. joulukuuta – Charles de Gaulle valittiin uudelleen Ranskan presidentiksi vaalien toisella kierroksella.
21. joulukuuta – Eduskunnan oikeusasiamies Risto Leskinen antoi Rautatiehallituksen pääjohtajalle Erkki Aallolle huomautuksen toimivaltuuksien ylittämisestä. Huomautus liittyi VR:n etsivien käyntiin eduskunnassa joulukuun alussa.
22. joulukuuta – Armeija kaappasi vallan Dahomeyssa.
28. joulukuuta – Lontoossa vietettiin Westminster Abbey -kirkon 900-vuotisjuhla.
29. joulukuuta – Suomen Kansanpuolue ja Vapaamielisten Liitto yhtyivät Liberaaliseksi Kansanpuolueeksi.
30. joulukuuta – Ferdinand Marcos astui virkaansa Filippiinien presidenttinä. Hän oli jo ilmoittanut lähettävänsä joukkoja Yhdysvaltain tueksi Vietnamiin.

tuntematon päivämäärä

Arno Penzias ja Robert Wilson löysivät kosmisen taustasäteilyn, jota pidetään alkuräjähdysteorian vahvana todisteena.
Suomessa rekisteröitiin ensimmäisen kerran vuoden aikana yli 100 000 uutta henkilöautoa. Yksin Volkswagen Kuplaa rekisteröitiin yli 15 000 kappaletta.
Digital Equipment Corporation julkaisee PDP-8 minitietokoneen

Syntyneitä

Jääkiekkoilija Mario Lemieux

tammikuu–kesäkuu

5. tammikuuta – Tero Vaara, suomalainen muusikko (Mamba)
6. tammikuuta – Tuija Brax, suomalainen poliitikko
12. tammikuuta – Rob Zombie, yhdysvaltalainen laulaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja
15. tammikuuta – Thomas Blomqvist, suomalainen RKP:n kansanedustaja ja ministeri
16. tammikuuta – Mika Väyrynen, suomalainen jalkapalloilija
20. tammikuuta – Sophie, Vessexin kreivitär, prinssi Edwardin puoliso
22. tammikuuta – Steven Adler, yhdysvaltalainen rumpali (Guns N’ Roses)
22. tammikuuta – Diane Lane, yhdysvaltalainen näyttelijä
23. tammikuuta – Pekka Lehti, suomalainen basisti, säveltäjä ja tuottaja
25. tammikuuta – Esa Kirkkopelto, suomalainen näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja
25. tammikuuta – Esa ”Tiki” Tikkanen, suomalainen jääkiekkoilija
27. tammikuuta – Alan Cumming, skotlantilainen näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja
30. tammikuuta – Saija Varjus, suomalainen laulaja
1. helmikuuta – Sheryl Ann ”Sherilyn” Fenn, yhdysvaltalainen näyttelijä
1. helmikuuta – Brandon Lee, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1993)
1. helmikuuta – Stéphanie, Monacon prinsessa
3. helmikuuta – Marjo Matikainen-Kallström, suomalainen hiihtäjä ja poliitikko
3. helmikuuta – Maura Tierney, yhdysvaltalainen näyttelijä
8. helmikuuta – Lotta Edholm, ruotsalainen poliitikko
10. helmikuuta – Joona Tena, suomalainen elokuvaohjaaja
11. helmikuuta – Stephen Gregory, yhdysvaltalainen näyttelijä^lähde?
15. helmikuuta – Claire Yarlett, brittiläis-yhdysvaltalainen näyttelijä
23. helmikuuta – Michael Dell, yhdysvaltalainen liikemies (Dellin perustaja)
26. helmikuuta – Bradley Birkenfeld, yhdysvaltalainen pankkiiri ja veronkiertäjien ilmiantaja
2. maaliskuuta – Lars Christian Lilleholt, tanskalainen poliitikko
4. maaliskuuta – Paul W. S. Anderson, brittiläinen elokuvaohjaaja, tuottaja ja käsikirjoittaja
9. maaliskuuta – Antonio Saca, El Salvadorin presidentti
17. maaliskuuta – Riko Eklundh, suomalainen näyttelijä
21. maaliskuuta – Markku Impiö, suomalainen säveltäjä ja sanoittaja
25. maaliskuuta – Sarah Jessica Parker, yhdysvaltalainen näyttelijä (Sinkkuelämää)
3. huhtikuuta – Jan Vapaavuori, suomalainen poliitikko ja ministeri, Helsingin pormestari
4. huhtikuuta – Robert Downey Jr., yhdysvaltalainen näyttelijä (Iron Man, Sherlock Holmes)
9. huhtikuuta – Paulina Porizkova, tšekkiläinen näyttelijä ja malli
10. huhtikuuta – Anna-Leena Härkönen, suomalainen näyttelijä ja kirjailija (Häräntappoase)
16. huhtikuuta – Martin Lawrence, yhdysvaltalainen näyttelijä, koomikko, ohjaaja ja tuottaja
20. huhtikuuta – Mikael Jungner, suomalainen poliitikko (Yleisradion ent. toimitusjohtaja)
21. huhtikuuta – Arja Koriseva, suomalainen laulaja (tangokuningatar)
23. huhtikuuta – Yrjö Rajapolvi, Sergei, suomalainen arkkimandriitta, Valamon luostarin igumeeni
28. huhtikuuta – Riku Aalto, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja
30. huhtikuuta – Harri Laurila, suomalainen jääkiekkoilija
30. huhtikuuta – Adrian Pasdar, yhdysvaltalainen näyttelijä ja elokuvaohjaaja
3. toukokuuta – Rob Brydon, walesilainen koomikko ja näyttelijä
4. toukokuuta – Mira Kivilä, suomalainen näyttelijä
9. toukokuuta – Steve Yzerman, kanadalainen jääkiekkoilija
14. toukokuuta – Eoin Colfer, irlantilainen kirjailija
17. toukokuuta – Trent Reznor, yhdysvaltalainen laulaja, muusikko ja sanoittaja (Nine Inch Nails)
18. toukokuuta – Ingo Schwichtenberg (”The Puma”), saksalainen muusikko (Helloween)
23. toukokuuta – Christine Antorini, tanskalainen poliitikko
23. toukokuuta – Tito Faraci, italialainen sarjakuvantekijä
23. toukokuuta – Tom Tykwer, saksalainen elokuvaohjaaja, elokuvakäsikirjoittaja ja säveltäjä
24. toukokuuta – Janne Porkka, suomalainen juontaja, imitaattori ja käsikirjoittaja (Onnenpyörä)
29. toukokuuta – Jarmo Myllys, suomalainen jääkiekkoilija
4. kesäkuuta – Michael Doohan, australialainen ratamoottoripyöräilijä
12. kesäkuuta – Jari Heinonen (”Jari Sarasvuo”), suomalainen juontaja, kouluttaja ja toimitusjohtaja
13. kesäkuuta – Chuck Behler, yhdysvaltalainen rumpali
13. kesäkuuta – Lisa Vidal, yhdysvaltalainen näyttelijä
16. kesäkuuta – Andrea Ghez, vuoden 2020 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen tähtitieteilijä ja professori
21. kesäkuuta – Konsta Mäkelä, suomalainen näyttelijä

heinäkuu–joulukuu

3. heinäkuuta – Tommy Flanagan, skotlantilainen näyttelijä
22. heinäkuuta – Lilli Paasikivi, suomalainen oopperalaulaja
22. heinäkuuta – Michael Shawn Hickenbottom (”Shawn Michaels”), yhdysvaltalainen show-painija
23. heinäkuuta – Saul Hudson (”Slash”), brittiläissyntyinen kitaristi, (Guns N’ Roses)
24. heinäkuuta – Doug Liman, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, -tuottaja ja -kuvaaja
25. heinäkuuta – Juha Nabb, suomalainen punkmuusikko (k. 2011)
28. heinäkuuta – Daniela Mercury, brasilialainen laulaja
31. heinäkuuta – Joanne ”J. K.” Rowling, brittiläinen kirjailija (Harry Potter -kirjat)
4. elokuuta – Fredrik Reinfeldt, ruotsalainen poliitikko
6. elokuuta – Stéphane Peterhansel, ranskalainen moottoriurheilija
16. elokuuta – Jari Sillanpää, ruotsinsuomalainen laulaja
19. elokuuta – Kyra Sedgwick, yhdysvaltalainen näyttelijä
20. elokuuta – Maarit Verronen, suomalainen kirjailija (Kulkureita ja unohtajia)
25. elokuuta – Mia Zapata, yhdysvaltalainen laulaja (k. 1993)
28. elokuuta – Olav Akselsen, norjalainen poliitikko (k. 2021)
28. elokuuta – Satoshi Tajiri, japanilainen videopelisuunnittelija
28. elokuuta – Amanda Tapping, kanadalainen näyttelijä
28. elokuuta – Eilleen Regina Edwards (”Shania Twain”), kanadalainen laulaja
3. syyskuuta – Carlos Irwin Estévez (”Charlie Sheen”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Wall Street – rahan ja vallan katu)
11. syyskuuta – Richard Melville Hall (”Moby”), yhdysvaltalainen muusikko
13. syyskuuta – Zak Starkey, brittiläinen rock-muusikko
13. syyskuuta – Lammin Sullay, sierraleonelainen Suomessa kauan asunut kirjailija (k. 2004)
14. syyskuuta – Dmitri Medvedev, venäläinen poliitikko
17. syyskuuta – Kyle Chandler, yhdysvaltalainen näyttelijä
17. syyskuuta – Yūji Naka, japanilainen videopelisuunnittelija
17. syyskuuta – Bryan Singer, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja
21. syyskuuta – Markus Grosskopf, saksalainen muusikko
21. syyskuuta – Johanna Vuoksenmaa, suomalainen elokuvaohjaaja
26. syyskuuta – Lene Espersen, tanskalainen poliitikko
3. lokakuuta – Jan-Ove Waldner, ruotsalainen pöytätenniksen pelaaja
5. lokakuuta – Mario Lemieux, kanadalainen jääkiekkoilija
11. lokakuuta – Lennie James, englantilainen näyttelijä, käsikirjoittaja ja näytelmäkirjailija
11. lokakuuta – Julianne McNamara, yhdysvaltalainen telinevoimistelun olympiavoittaja
12. lokakuuta – Jari Stenvall, suomalainen hallintotieteilijä ja professori
13. lokakuuta – Ari Haukkala, suomalainen sosiaalipsykologi ja dosentti (k. 2021)
13. lokakuuta – Mikko Manninen, suomalainen jalkapalloilija
14. lokakuuta – Steve Coogan, englantilainen näyttelijä ja koomikko
20. lokakuuta – Petri Liski, suomalainen näyttelijä, juontaja ja muusikko
24. lokakuuta – Kimmo Taavila, suomalainen elokuvaleikkaaja
26. lokakuuta – Sakari Oramo, suomalainen kapellimestari
30. lokakuuta – Fumihito, japanilainen prinssi, keisari Akihiton poika
4. marraskuuta – Wayne Static, yhdysvaltalainen muusikko (Static-X) (k. 2014)
10. marraskuuta – Edmund ”Eddie” Irvine, pohjoisirlantilainen Formula 1 -kuljettaja
12. marraskuuta – Lex Lang, yhdysvaltalainen musiikintuottaja, lauluntekijä ja ääninäyttelijä
16. marraskuuta – Mika Aaltonen, suomalainen jalkapalloilija ja tulevaisuudentutkija
21. marraskuuta – Björk Guðmundsdóttir (”Björk”), islantilainen laulaja
26. marraskuuta – Petri Pellikka, suomalainen maantieteilijä ja geoinformaatikko
27. marraskuuta – Katja Hagelstam, suomalainen valokuvaaja
30. marraskuuta – Ben Stiller, yhdysvaltalainen koomikko (Sekaisin Marista)
30. marraskuuta – Andrew Tiernan, brittiläinen näyttelijä
1. joulukuuta – Lauri Johansson, entinen rikollinen
3. joulukuuta – Hannu Honkanen, suomalainen jalkapalloilija
4. joulukuuta – Ulf Kirsten, saksalainen jalkapalloilija
7. joulukuuta – Jeffrey Wright, yhdysvaltalainen näyttelijä ja elokuvatuottaja
10. joulukuuta – Eppu Salminen, suomalainen näyttelijä ja juontaja
18. joulukuuta – Juha Järvenpää, suomalainen jääkiekkoilija
31. joulukuuta – Gong Li, kiinalainen näyttelijä (Keisari ja salamurhaaja)

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1965 kuolleista henkilöistä

tammikuu–kesäkuu

4. tammikuuta – T. S. Eliot, vuoden 1948 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut englantilais-yhdysvaltalainen kirjailija (Autio maa) (s. 1888)
7. tammikuuta – Eino Rastas, suomalainen kestävyysjuoksija (s. 1894)
10. tammikuuta – Frederick Fleet, englantilainen merimies, Titanicin tähystäjä (s. 1887) (itsemurha)
13. tammikuuta – Leo Funtek, slovenialais-suomalainen viulisti, pianisti, kapellimestari ja musiikkipedagogi (s. 1885)
15. tammikuuta – Pauli Tuovinen, suomalainen lääkäri ja dosentti (s. 1903)
19. tammikuuta – Yrjö Selin, suomalainen sellisti ja professori
20. tammikuuta – Jussi Komi, suomalainen teatterinjohtaja ja näyttelijä (s. 1894)
21. tammikuuta – Reino Helismaa, suomalainen säveltäjä, kuplettilaulaja, elokuvanäyttelijä, käsikirjoittaja ja sanoittaja (Päivänsäde ja menninkäinen) (s. 1913)
24. tammikuuta – Winston Churchill, vuoden 1953 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (s. 1874)
24. tammikuuta – Iikka Martas, suomalainen arkkitehti (s. 1909)
26. tammikuuta – Lauri Hirvensalo, suomalainen kirjallisuuden suomentaja ja sanakirjojen tekijä (s. 1892)
27. tammikuuta – Reino Kuuskoski, suomalainen virkamies, juristi, hallintotuomari ja Suomen pääministeri (s. 1907)
28. tammikuuta – Taimur ibn Feisal, Omanin sulttaani 1913–1932 (s. 1886)
28. tammikuuta – Maxime Weygand, ranskalainen kenraali (s. 1867)
30. tammikuuta – Arvo Himberg, suomalainen pääkonsuli, urheilujohtaja ja toimitusjohtaja (s. 1892)
5. helmikuuta – Alfons Hellström, suomalainen insinööri ja keksijä (s. 1877)
13. helmikuuta – Raimo Virtanen (”Rami Sarmasto”), suomalainen näyttelijä ja muusikko (s. 1938) (liikenneonnettomuus)
15. helmikuuta – Nathaniel Adam Coles (”Nat King Cole”), yhdysvaltalainen laulaja ja jazz-muusikko (Mona Lisa) (s. 1919)
20. helmikuuta – Eljas Erkko, suomalainen lakimies, poliitikko ja lehtimies (s. 1895)
21. helmikuuta – Malcolm Little (”Malcolm X”), yhdysvaltalainen kansalaisoikeusaktivisti (s. 1925)
23. helmikuuta – Arthur Stanley Jefferson (”Stan Laurel”), brittiläissyntyinen näyttelijä ja koomikko (Ohukainen) (s. 1890)
26. helmikuuta – Martti Honkavaara, suomalainen hallitussihteeri (s. 1910)
26. helmikuuta – Julius Skutnabb, suomalainen kilpaluistelija (olympiavoittaja) (s. 1889)
28. helmikuuta – Adolf Schärf, Itävallan liittopresidentti (s. 1890)
1. maaliskuuta – Orest Bodalew, suomalainen pianisti ja pianopedagogi (s. 1907)
6. maaliskuuta – Herbert Morrison, brittiläinen työväenpuolueen poliitikko (s. 1888)
8. maaliskuuta – Urho Castrén, suomalainen lakimies ja poliitikko (s. 1886)
10. maaliskuuta – Hans Gabrielsen, norjalainen poliitikko (s. 1891)
10. maaliskuuta – Eino Hyyrynen, suomalainen lausuntataiteilija (s. 1902)
12. maaliskuuta – Kauno Kleemola, suomalainen poliitikko ja eduskunnan puhemies (s. 1906)
18. maaliskuuta – Faruk, Egyptin viimeinen kuningas (1936–1952) (s. 1920)
19. maaliskuuta – Gheorghe Gheorghiu-Dej, Romanian valtionpäämies (s. 1901)
22. maaliskuuta – Mario Bonnard, italialainen elokuvanäyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja (s. 1889)
29. maaliskuuta – Wilhelm Worringer, saksalainen taidehistorioitsija (s. 1881)
30. maaliskuuta – Frans Ekebom, suomalainen elokuvaaja (s. 1889)
30. maaliskuuta – Philip Showalter Hench, vuoden 1950 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen endokrinologi (s. 1896)

1. huhtikuuta – Helena Rubinstein, puolalais-yhdysvaltalainen kosmetiikkayrittäjä (s. 1871)
14. huhtikuuta – Perry Smith, yhdysvaltalainen murhaaja (hirtettiin) (s. 1928)
21. huhtikuuta – Edward Victor Appleton, vuoden 1947 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut englantilainen fyysikko (s. 1892)
22. huhtikuuta – Sakari Pälsi, suomalainen arkeologi, tutkimusmatkailija, kansatieteilijä, kirjailija ja valokuvaaja (Fallesmannin-Arvo ja minä) (s. 1882)
1. toukokuuta – Lindley Armstrong Jones (”Spike Jones”), yhdysvaltalainen muusikko ja koomikko (s. 1911)
9. toukokuuta – Leopold Figl, Itävallan liittokansleri 1945–1953 (s. 1902)
14. toukokuuta – Kaarlo Hillilä, suomalainen poliitikko ja maaherra (s. 1902)
19. toukokuuta – Reino Cederberg, suomalainen agronomi, sotilas ja IKL:n kansanedustaja (s. 1897)
20. toukokuuta – Kalle Tolonen, suomalainen insinööri ja TVH:n ylijohtaja
21. toukokuuta – Geoffrey de Havilland, brittiläinen ilmailun pioneeri ja insinööri (s. 1882)
24. toukokuuta – Edvard Björkenheim, suomalainen maalaisliittolainen poliitikko ja ministeri (s. 1901)
4. kesäkuuta – Ville Kolehmainen, suomalainen yritysjohtaja (s. 1901)
7. kesäkuuta – Judith Tuvim (”Judy Holliday”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Aatamin kylkiluu) (s. 1921)
13. kesäkuuta – Martin Buber, israelilainen uskonnonfilosofi (s. 1878)
15. kesäkuuta – Harry Babcock, yhdysvaltalainen seiväshyppääjä ja olympiavoittaja (s. 1890)
15. kesäkuuta – Maurice Bouton, ranskalainen soutaja ja olympiamitalisti (s. 1892)
22. kesäkuuta – David O. Selznick, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja (s. 902)

heinäkuu–joulukuu

2. heinäkuuta – Hilma Svedal, ruotsalainen kotiapulainen ja kullankaivaja (s. 1870)
7. heinäkuuta – Moshe Sharett, Israelin pääministeri (s. 1894)
9. heinäkuuta – Louis Harold Gray, englantilainen fyysikko ja radiobiologi (s. 1905)
14. heinäkuuta – Adlai Stevenson, yhdysvaltalainen poliitikko (moninkertainen presidenttiehdokas) (s. 1900)
18. heinäkuuta – Erik Gabrielsson, suomalainen poliisimestari ja poliisikomentaja (s. 1903)
19. heinäkuuta – Leevi Kuuranne, suomalainen näyttelijä (s. 1915)
19. heinäkuuta – Viljo Lehtinen (”Veli Lehto”), suomalainen iskelmälaulaja ja pappi (s. 1904)
19. heinäkuuta – Syngman Rhee, Etelä-Korean presidentti 1948–1960 (s. 1875)
24. heinäkuuta – Auguste Pahl, saksalainen maailman pitkäikäisimpiin kuulunut henkilö (s. 1855)
27. heinäkuuta – Agnes Langenskjöld, suomenruotsalainen kirjallisuuskriitikko ja esseisti (s. 1887)
30. heinäkuuta – Jun’ichirō Tanizaki, japanilainen kirjailija (Unien silta) (s. 1886)
1. elokuuta – Harold G. Bowen, yhdysvaltalainen amiraali (s. 1883)
6. elokuuta – Aksel Sandemose, norjalainen kirjailija (s. 1899)
9. elokuuta – Jane Derby, yhdysvaltalainen muotisuunnittelija
13. elokuuta – Hayato Ikeda, japanilainen poliitikko (s. 1899)
17. elokuuta – Paavo A. Viding, suomalainen agronomi, pääjohtaja ja ministeri (s. 1899)
27. elokuuta – Charles Edouard Jeanneret-Gris (”Le Corbusier”), sveitsiläinen arkkitehti (s. 1887)
28. elokuuta – Rašid Ali al-Kailani, irakilainen poliitikko (s. 1892)
31. elokuuta – E. E. Smith, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (s. 1890)
4. syyskuuta – Albert Schweitzer, vuoden 1952 Nobelin rauhanpalkinnon saanut saksalaissyntyinen muusikko, lääkäri, lähetystyöntekijä ja filosofi (s. 1875)
5. syyskuuta – Albin Ikonen, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1884)
8. syyskuuta – Hermann Staudinger, vuoden 1953 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (s. 1881)
13. syyskuuta – Aukusti Asko-Avonius, suomalainen liikemies ja vuorineuvos (s. 1887)
13. syyskuuta – Axel Slangus, suomalainen näyttelijä (Meidän poikamme) (s. 1890)
14. syyskuuta – Helmi Auvinen, suomalainen runoilija (s. 1876)
15. syyskuuta – Onni Pohjakallio, suomalainen kasvipatologi ja professori (s. 1903)
20. syyskuuta – Tuanku Syed Putra, Malesian kuningas (s. 1920)
23. syyskuuta – Jarl Lundqvist, suomalainen jääkärikenraaliluutnantti ja Suomen ilmavoimien komentaja (s. 1896)
29. syyskuuta – Per Adolf von Bonsdorff, suomalainen hammaslääkäri ja professori (s. 1885)

5. lokakuuta – Lauri Kaijalainen, suomalainen toimittaja, maalaisliittolainen poliitikko ja ministeri (s. 1900)
8. lokakuuta – Matti Koskenkorva, suomalainen hiihtäjä (s. 1880)
12. lokakuuta – Paul Hermann Müller, vuoden 1948 Nobelin kemianpalkinnon saanut sveitsiläinen kemisti (s. 1899)
16. lokakuuta – Ernst Hohner, saksalainen soitintehtailija (s. 1886)
18. lokakuuta – Lauri Törni, suomalainen sotilas (Mannerheim-ristin ritari) (s. 1919) (lento-onnettomuus Vietnamissa)
22. lokakuuta – Paul Tillich, saksalainen teologi (s. 1886)
25. lokakuuta – Martti Hela, suomalainen säveltäjä ja professori (s. 1890)
2. marraskuuta – Norman Morrison, yhdysvaltalainen kveekari ja Vietnamin sodan vastustaja (s. 1933) (polttoitsemurha)
4. marraskuuta – Harald Hägerström, suomalainen asianajaja, varatuomari ja pormestari (s. 1892)
6. marraskuuta – Edgar Varèse, ranskalais-yhdysvaltalainen säveltäjä (s. 1883)
16. marraskuuta – Erik Heinrichs, suomalainen jääkäri ja jalkaväenkenraali (Mannerheim-ristin ritari) (s. 1890)
20. marraskuuta – Armas Äikiä, suomalainen runoilija ja kommunistipoliitikko (Terijoen hallituksen maanviljelysministeri) (s. 1904)
22. marraskuuta – Oskar Nousiainen, suomalainen kirjallisuudentutkija, kirjailija, runoilija ja suomentaja (s. 1892)
24. marraskuuta – Elisabet, Belgian kuningatar (s. 1876)
28. marraskuuta – Uno Pihlström, suomalainen elokuvaaja (s. 1903)
1. joulukuuta – Aku Räty, suomalainen maallikkosaarnaaja (s. 1897)
5. joulukuuta – Joseph Erlanger, vuoden 1944 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen tutkija (s. 1874)
12. joulukuuta – Halvdan Koht, norjalainen historioitsija ja poliitikko (s. 1873)
16. joulukuuta – W. Somerset Maugham, englantilainen kirjailija (Kuu ja kupariraha) (s. 1874)
16. joulukuuta – Tito Schipa, italialainen oopperalaulaja (s. 1888)
16. joulukuuta – Salote Tupou III, Tongan kuningatar (s. 1900)
17. joulukuuta – Johannes Haapasalo, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1880)
22. joulukuuta – Lauri Viita, suomalainen kirjailija ja runoilija (Betonimylläri) (s. 1916)
26. joulukuuta – Hilja Aaltonen, suomalainen kirjailija (s. 1885)
27. joulukuuta – Edgar Ende, saksalainen surrealistinen taidemaalari ja kirjailija (s. 1901)
29. joulukuuta – Lauri Parikka, suomalainen kuvataiteilija (s. 1895)

Nobelin palkinnot

Muuta

Lähteet

Mitä-Missä-Milloin 1966, Otava 1965, Helsinki, s. 41.
Käki, Matti & Kojo, Pauli & Räty, Ritva: Mitä Missä Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja, s. 19-21. Otava, 1966.
Jan Aarts, Birgit Klockars, Paul Verschuren, arkkipiispa Johannes, Eero Huovinen: Paavi, s. 139, Kirjaneliö, 1989. ISBN 951-600-765-1

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Mitä-Missä-Milloin 1966, Otava 1965, Helsinki, s. 41.

[:0-2] Käki, Matti & Kojo, Pauli & Räty, Ritva: Mitä Missä Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja, s. 19-21. Otava, 1966.

[3] Jan Aarts, Birgit Klockars, Paul Verschuren, arkkipiispa Johannes, Eero Huovinen: Paavi, s. 139, Kirjaneliö, 1989. ISBN 951-600-765-1