1964

Vuosi 1964 oli karkausvuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia

tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Forssan kauppala muuttui kaupungiksi ja Lapuan kunta kauppalaksi. Naantalin maalaiskunta liitettiin Naantalin kaupunkiin.
1. tammikuuta – Bolivia, Norsunluurannikko ja Tšekkoslovakia tulivat YK:n turvallisuusneuvoston jäseniksi vuoden 1965 loppuun saakka ulottuneelle kaksivuotiskaudelle.
1. tammikuuta − Suomessa tuli voimaan uusi liikevaihtoverolaki.
1. tammikuuta – Tapaturmantorjunta ry:n liikennejaos Talja ilmoitti, että noin 900 ihmistä oli saanut surmansa tieliikenneonnettomuuksissa vuoden 1963 aikana.
2. tammikuuta – Ghanan presidenttiä Kwame Nkrumahia vastaan tehtiin murhayritys.
3. tammikuuta – Ylitornion ja Pellon välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
5. tammikuuta – Ensimmäinen tapaaminen katolisen ja ortodoksisen kirkon ylimmän tason edustajien välillä sitten 1400-luvun. Paavi Paavali VI ja patriarkka Athenagoras I tapasivat Jerusalemissa.
9. tammikuuta – Yhdysvaltain sotilaiden ja panamalaisten välinen yhteenotto Panaman kanavavyöhykkeellä johti 25 ihmisen kuolemaan ja kansainväliseen selkkaukseen.
10. tammikuuta – Panama katkaisi diplomaattisuhteensa Yhdysvaltoihin.
11. tammikuuta – Yhdysvaltain lääkintöhallituksen ylijohtaja Luther Terry raportoi, että tupakointi voi olla vaarallista terveydelle.
12. tammikuuta – Nationalistikapinalliset kaatoivat Sansibarin arabihallituksen.
13. tammikuuta – Kuuban johtaja Fidel Castro saapui ensimmäiselle vierailulleen Neuvostoliittoon.
13. tammikuuta – Suomen ensimmäinen lumitykki otettiin käyttöön Kalpalinnan laskettelukeskuksessa Janakkalassa.[1]
22. tammikuuta – Kenneth Kaundasta tuli ensimmäinen Pohjois-Rhodesian presidentti.
28. tammikuuta – Neuvostoliiton ilmavoimat ampui alas yhdysvaltalaisen hävittäjäkoneen, joka eksyi Itä-Saksan puolelle Erfurtin lähellä. Kaikki miehistön jäsenet saivat surmansa.
29. tammikuuta – Neuvostoliitto laukaisi kaksi satelliittia, Elektron I ja Elektron II samalla kantoraketilla.
29. tammikuuta – Innsbruckissa alkoivat talviolympialaiset.
30. tammikuuta – Kenraalimajuri Nguyễn Khánh kaappasi vallan Dương Văn Minhiltä Etelä-Vietnamissa.
30. tammikuuta − SDP:n kansanedustaja Väinö Tikkaoja kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli Akseli Roden.
30. tammikuuta – Eero Mäntyranta voitti 30 kilometrin hiihdon Innsbruckin talviolympialaisissa. Suomi voitti olympiakisoista kaikkiaan kolme kulta-, neljä hopea- ja kolme pronssimitalia.
1. helmikuuta - The Beatles nousee ensimmäistä kertaa listaykköseksi Yhdysvalloissa kappaleella I Want to Hold Your Hand
1. helmikuuta – Norjalainen kirjailija Tarjei Vesaas sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon.
6. helmikuuta – Kuuba katkaisi veden saannin Yhdysvaltain tukikohtaan Guantanamo Bayhin Yhdysvaltain vangittua neljä päivää aikaisemmin neljä kuubalaista kalastusalusta Floridan rannikolla.
6. helmikuuta – Ison-Britannian ja Ranskan liikenneministerit sopivat rautatietunnelin rakentamisesta Englannin kanaalin alitse.
11. helmikuuta – Kreikkalaisten ja turkkilaisten välisiä yhteenottoja puhkesi Limassolissa Kyproksella.
11. helmikuuta – Taiwan katkaisi diplomaattiset suhteet Ranskaan sen tunnustettua Kiinan kansantasavallan. Myös Yhdysvallat arvosteli voimakkaasti Ranskan päätöstä.
21. helmikuuta – Tamvision koko osakekanta siirtyi Yleisradion omistukseen.
27. helmikuuta – Suomen Kulttuurirahasto vietti 25-vuotisjuhliaan. Juhlissa myönnettiin rahaston tunnustuspalkinnot kuvanveistäjä Hannes Autereelle ja sosiologi Heikki Warikselle.
28. helmikuuta − SDP:n kansanedustaja Georg Eriksson kuoli. Uudeksi kansanedustajaksi tuli Veikko Mattila.
6. maaliskuuta – Konstantin II:sta tuli Kreikan kuningas.
11. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti viralliselle vierailulle Viroon, jossa vierailun isäntänä oli Viron puoluejohtaja Johannes Käbin.
11. maaliskuuta – Toimittaja Arvo Salo sai Eino Leinon palkinnon työstään Ylioppilaslehden päätoimittajana.
14. maaliskuuta – Jury tuomitsi Jack Rubyn syylliseksi John F. Kennedyn murhasta epäillyn Lee Harvey Oswaldin murhaan.
15. maaliskuuta – Näyttelijät Richard Burton ja Elizabeth Taylor vihittiin avioliittoon Montrealissa Kanadassa.
17. maaliskuuta – Helsingin poliisilaitos hylkäsi Eläintarhan ajojen järjestäjien lupahakemuksen ja kielsi Eläintarhan radan käytön moottoriurheiluun, koska rata katsottiin edellisinä vuosina sattuneiden vakavien onnettomuuksien vuoksi hengenvaaralliseksi. Vuoden 1963 ajot jäivät siten viimeisiksi.
20. maaliskuuta – Euroopan avaruusjärjestön edeltäjä ESRO (European Space Research Organization) perustettiin 14. kesäkuuta 1962 allekirjoitetun sopimuksen mukaan.
21. maaliskuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Kööpenhaminassa Tanskassa. Italian edustaja Gigliola Cinquetti voitti kappaleella ”Non ho l’età”.
25. maaliskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri U Thant nimitti suurlähettiläs Sakari Tuomiojan Kyproksen kriisin sovittelijaksi.
26. maaliskuuta – Puolustusministeri Robert McNamara vahvisti uudelleen Yhdysvaltain tuen Etelä-Vietnamin hallitukselle kommunismia vastaan. Vietnamin sodan tapahtumat laajenivat entisestään.
27. maaliskuuta – Pitkäperjantain maanjäristys Alaskassa. Richterin asteikoltaan 9,2 ollut järistys on voimakkain tunnettu maanjäristys Pohjois-Amerikan historiassa. Järistys aiheutti valtavaa tuhoa Anchoragessa.
28. maaliskuuta – Ensimmäinen piraattiradio, Radio Caroline, perustettiin.
31. maaliskuuta – Armeija syrjäytti Brasilian presidentti João Goulartin. Tätä seurasi 21-vuotinen diktatuuri.

huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Lakisääteinen sairausvakuutus tuli Suomessa voimaan viimeisimpien maiden joukossa Euroopassa.
1. helmikuuta – Yhdysvallat ja Panama solmivat uudelleen tammikuussa katkenneet diplomaattisuhteensa.
5. huhtikuuta – Tuntematon henkilö ampui Bhutanin päämiehen Jigme Dorfin Puncholingissa, lähellä Intian rajaa.
6. huhtikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Pravda moitti Maalaisliiton puheenjohtajaa V. J. Sukselaista siitä, että tämä oli osallistunut vanhojen virolaisten ystäviensä järjestämiin juhliin Ruotsissa.
7. huhtikuuta – IBM julkisti IBM System/360 tietokonesarjan.
9. huhtikuuta – Oikeudenkäynti vakoilusta syytettyä eversti Stig Wennerströmiä vastaan alkoi Tukholmassa. Ruotsin ilmavoimissa palvellut Wennerström oli vangittu kesäkuussa 1963.
19. huhtikuuta – Prikaatikenraali Kouprasith Abhayin vallankaappaus syrjäytti Laosin hallituksen.
20. huhtikuuta – Lyndon B. Johnson ja Nikita Hruštšov ilmoittivat samanaikaisesti New Yorkissa ja Moskovassa aikeista vähentää ydinaseiden tuotantoa.
20. huhtikuuta – Nelson Mandela piti puheensa I Am Prepared to Die Rivonian oikeudenkäynnin aluksi.
25. huhtikuuta – Suomalainen YK-pataljoona lähti yhdysvaltalaisilla joukkojenkuljetuskoneilla Helsinki-Vantaan lentoasemalta Kyprokselle.
26. huhtikuuta – Tanganjika ja Sansibar yhdistyivät Tansaniaksi.
26. huhtikuuta – Valtiokonttorin pääjohtaja Esa Kaitila valittiin Suomen Kansanpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi.
26. huhtikuuta – Eduskunta hyväksyi lain YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevien suomalaisten palvelussuhteista, oikeudellisesta asemasta ja sosiaaliturvasta.
30. huhtikuuta − Kokoomuksen kansanedustaja, rehtori Olli Aulanko kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli varatuomari Timo Mäki.
1. toukokuuta – Ensimmäinen Basic-ohjelmointikielellä toteutettu ohjelma ajettiin Dartmouth Collegessa General Electric GE-225 tietokoneella.
5. toukokuuta – 14 säiliövaunua ja yli 200 tonnia bensiiniä ja kevyttä polttoöljyä tuhoutui junapalossa Kouvolan ja Mikkelin välisellä rataosalla Mäntyharjulla lähellä Outisen seisaketta. Onnettomuuden aiheutti erään vaunun akselin laakerien ylikuumeneminen.
11. toukokuuta − SKDL:n kansanedustaja, joulukuussa 1963 kuolleen Yrjö Murron tilalle eduskuntaan tullut Johannes Mustonen kuoli. Uudeksi kansanedustajaksi tuli Paavo Lagerroos.
14. toukokuuta – Ruotsin valtiopäivien perustuslakivaliokunta moitti entistä ulkoministeriä Östen Undénia siitä, ettei tämä ollut erottanut Stig Wennerströmiä ulkoministeriön palveluksesta, vaikka hän oli ollut tietoinen Wennerströmin vakoilutoiminnasta.
20. toukokuuta – Suomen YK-pataljoonaan kuulunut alikersantti Juhani Matikainen sai surmansa turkkilaisten kanssa käydyssä laukaustenvaihdossa Kyproksella. 22-vuotias Matikainen oli ensimmäinen YK-tehtävissä kaatunut suomalainen.
24. toukokuuta – Ihmisiä tallautui kuoliaaksi Perun ja Argentiinan välisessä jalkapallo-ottelussa Perun pääkaupungissa Limassa. Kotiyleisö ryntäsi kentälle suututtuaan erotuomarin päätökseen, jolloin heikompivoimaiset jäivät jalkoihin.[2]
24. toukokuuta – Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (TPSL) hylkäsi sopimusluonnoksen SDP:n kanssa. Aarre Simonen valittiin puheenjohtajaksi Emil Skogin tilalle, joka siirtyi takaisin SDP:hen.
24. toukokuuta – Cliff Richard esiintyi Helsingin Linnanmäellä.[3]
3. kesäkuuta – Etelä-Korean presidentti Park Chung-hee julisti sotatilalain Soulissa poliisin oltua kykenemätön 10 000 mielenosoittajan hallintaan. Protestit alkoivat aikeesta palauttaa diplomaattiset ja kauppasuhteet Japaniin.
12. kesäkuuta – Nelson Mandela ja seitsemän muuta tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Etelä-Afrikassa.
12. kesäkuuta – Eversti Stig Wennerström tuomittiin vakoilusta elinkautiseen pakkotyöhön. Lisäksi hänet tuomittiin maksamaan Ruotsin valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä lähes 500 000 kruunua sekä menettämään sotilasarvonsa.
13. kesäkuuta – Kansanedustaja, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Johannes Virolainen valittiin Maalaisliiton uudeksi puheenjohtajaksi. Hän voitti edeltäjänsä V. J. Sukselaisen vain niukasti äänin 888–866.
25. kesäkuuta – Vatikaani tuomitsi ehkäisypillerin.

heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Länsi-Saksan liittopresidentti Heinrich Lübke valittiin uudelle virkakaudelle.
4. heinäkuuta – Suomen ensimmäinen ruletti avattiin Maarianhaminan seurahuoneella.[4]
6. heinäkuuta – Malawi julistautui itsenäiseksi.
8. heinäkuuta – Kansainvälinen työjärjestö ILO tuomitsi Etelä-Afrikan harjoittaman rotuerottelupolitiikan.
27. heinäkuuta – Vietnamin sota: Vietnamiin lähetettiin vielä 5 000 sotilasneuvonantajaa, Yhdysvaltain joukkojen kokonaismääräksi tuli 21 000.
29. heinäkuuta – Seinäjoella ilmestyneen Maalaisliiton äänenkannattajan Ilkan päätoimittaja Veikko Pirilä erotettiin tehtävästään, koska lehdessä oli arvosteltu kovin sanoin Maalaisliiton puheenjohtajavaalissa käytettyä menettelyä.
2. elokuuta – Ensimmäinen Tonkininlahden välikohtaus.
5. elokuuta – Operaatio ”Pierce Arrow”: Yhdysvaltain lentokoneet tukialus USS Ticonderogalta ja USS Constellationilta iskivät Pohjois-Vietnamiin kostoksi hyökkäyksestä hävittäjiä vastaan Tonkininlahdella.
5. elokuuta – Kapinallisten simba-armeija hyökkäsi Kongo-Léopoldvillessä Stanleyvilleen (nyk. Kisangani) ja otti 1 000 länsimaista panttivankia.
8. elokuuta – Nelimarkka-museo avattiin Alajärvellä. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen maaseudun taidemuseo.
12. elokuuta – Kansainvälinen olympiakomitea päätti sulkea Etelä-Afrikan Tokion olympiakisojen ulkopuolelle sen harjoittaman apartheid-politiikan vuoksi.
16. elokuuta – Etelä-Vietnamissa tuli voimaan uusi perustuslaki jonka kirjoittamisessa Yhdysvaltain lähetystö auttoi.
2. syyskuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Pravda rinnasti Kiinan pyrkimykset alueidensa laajentamiseksi Hitlerin Saksaan. Kiina oli esittänyt laajoja aluevaatimuksia useille naapurimailleen.
5. syyskuuta – Nasa laukaisi ensimmäisen geofysikaalisen observatorion OGO-1:n kiertoradalle.
12. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Reino Lehdon virkamieshallitukselle ja nimitti Johannes Virolaisen muodostaman uuden hallituksen. Lehto nimitettiin Uudenmaan läänin maaherraksi 18. syyskuuta. Edellinen maaherra Väinö Meltti oli kuollut toukokuussa.
15. syyskuuta – Puoluejohtaja Nikita Hruštšov sanoi Neuvostoliiton kehittäneen ”hirvittäviä uusia aseita”, mikä herätti laajaa mielipiteiden vaihtoa kautta maailman.
18. syyskuuta – Kreikan kuningas Konstantin II ja prinsessa Anne-Marie vihittiin avioliittoon Ateenassa.
21. syyskuuta – Malta sai itsenäisyyden.
24. syyskuuta – Warrenin komission raportti presidentti John F. Kennedyn murhasta julkaistiin. Raportin mukaan Kennedyn murhaaja Lee Harvey Oswald oli toiminut yksin ja omasta aloitteestaan.
27. syyskuuta – Järvenpäässä paljastettiin Erkki Erosen veistämä Jean Sibeliuksen patsas.

lokakuu–joulukuu

4. lokakuuta – Suomen kunnallisvaalien ensimmäinen päivä. Parhaiten vaaleissa menestyi SDP, eniten paikkoja menettivät pientalonpojat.
7. lokakuuta – Hannu Salaman romaani Juhannustanssit ilmestyi ja aiheutti suuren kohun.
10. lokakuuta – Tokion olympiakisojen avajaiset.
10. lokakuuta – Runoilija ja suomentaja Arvo Turtiainen sai Aleksis Kiven palkinnon.
11. lokakuuta – Helsingin hiippakunnan piispa Martti Simojoki vihittiin arkkipiispaksi edellisen arkkipiispan Ilmari Salomiehen jäätyä eläkkeelle.
12. lokakuuta – Neuvostoliiton ”Voshod 1” oli ensimmäinen avaruusalus, jossa oli usean hengen miehistö ilman avaruuspukuja.
14. lokakuuta – Martin Luther King sai nuorimpana koskaan palkittuna Nobelin rauhanpalkinnon rasismin vastaisesta työstään.
14. lokakuuta – Nikita Hruštšov syrjäytettiin Neuvostoliiton johdosta, Leonid Brežnev ja Aleksei Kosygin ottivat vallan.
14. lokakuuta – Pauli Nevala voitti miesten keihäänheiton Tokion olympiakisoissa. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen keihäänheiton olympiakultamitali Tapio Rautavaaran (1948) jälkeen.
15. lokakuuta – Britannian työväenpuolue voitti vaalit päättäen konservatiivien 13 vuoden vallan. Harold Wilsonista tuli Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
16. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta räjäytti ensimmäisen atomipomminsa Sinkiangissa.
18. lokakuuta – Väinö Markkanen voitti vapaapistooliammunnan Tokion olympiakisoissa. Seuraavana päivänä Pentti Linnosvuo voitti olympiapistooliammunnan. Suomi sai kaikkiaan kolme kulta- ja kaksi pronssimitalia.
24. lokakuuta – Pohjois-Rhodesia itsenäistyi Sambiana.
3. marraskuuta – Bolivian presidentti Víctor Paz Estenssoron hallitus syrjäytettiin kenraali Alfredo Ovando Candian vallankaappauksessa.
3. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson voitti vaaleissa haastajansa Barry Goldwaterin.
9. marraskuuta – Eisaku Sato nimitettiin Japanin uudeksi pääministeriksi tehtävästä terveyssyistä eronneen Hayato Ikedan tilalle.
10. marraskuuta – Australia päätti palauttaa asevelvollisuuden Indonesian Borneon sodan vuoksi.
22. marraskuuta – Helsingin hiippakunnan uusi piispa Aarre Lauha vihittiin virkaansa.
24. marraskuuta – Belgialaiset laskuvarjojoukot ja palkkasoturit valtasivat Stanleyvillen, mutta usea panttivanki sai surmansa taistelussa.
28. marraskuuta – Yhdysvaltain turvallisuusneuvosto päätti suositella Pohjois-Vietnamin pommitusten laajentamista.
30. marraskuuta – Brittiläinen valtiomies Sir Winston Churchill täytti 90 vuotta.
1. joulukuuta – Malta, Malawi ja Sambia hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi, jolloin järjestön jäsenmäärä nousi 115:een.
3. joulukuuta – Radioinsinööriseura muutti nimensä Elektroniikkainsinöörien seuraksi.
5. joulukuuta – Hufvudstadsbladet täytti sata vuotta.
7. joulukuuta – Lahden yleisradioasema mykistyi antennilankojen pudottua maahan kovassa tuulessa.
8. joulukuuta – Raumalla hukkui 28 ihmistä, kun satamahinaaja törmäsi puolustusvoimien moottoriveneeseen, joka oli viemässä vieraita Kuuskajaskarin linnakesaaren alokastanssiaisiin.
9. joulukuuta – Teknillisen Korkeakoulun epäorgaanisen kemian professori Olavi Erämetsä onnistui ensimmäisenä tiedemiehenä maailmassa eristämään luonnosta prometiumia.[5]
10. joulukuuta – Nobelin palkinnot jaettiin Tukholmassa ja Oslossa. Ranskalainen kirjailija Jean-Paul Sartre oli Ruotsin akatemialle lähettämässään kirjeessä kieltäytynyt hänelle myönnetystä kirjallisuuspalkinnosta "henkilökohtaisista syistä". Kirjallisuuspalkintoa olivat aiemmin kieltäytyneet vastaanottamasta George Bernard Shaw vuonna 1925 ja Boris Pasternak vuonna 1958.
11. joulukuuta – Arkkipiispa Martti Simojoki tuomitsi Suomen kansanopistolaitoksen 75-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa Hannu Salaman romaanin Juhannustanssit ja teoksen kustantajan Otavan. Arkkipiispan mielipiteen katsottiin yleisesti edustavan kirkon virallista kantaa. Tästä syttyi ”Salama-sota”.
11. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti taidemaalari Sam Vannin akateemikoksi. Samalla Kekkonen esitti Suomen Akatemiaa koskevan lain kumoamista, koska akatemia ei hänen mielestään ollut täyttänyt siihen asetettuja odotuksia.
14. joulukuuta – Jean-Paul Sartre kieltäytyi Nobelin kirjallisuuspalkinnosta.
17. joulukuuta – Ryhmä Kokoomuksen kansanedustajia Margit Borg-Sundmanin johdolla teki Juhannustanssit-romaaniin viitaten eduskuntakyselyn siitä, onko hallitus tietoinen, että ”maassa julkaistaan lain vastaisesti jumalanpilkkaa sisältävää ja sukupuolikuria loukkaavaa kirjallisuutta”. Kyselyn olivat allekirjoittaneet Borg-Sundmanin lisäksi muiden muassa Aksel Airo, Reino Ala-Kulju, Anna-Liisa Linkola, Olavi Lähteenmäki ja Juha Rihtniemi.
21. joulukuuta – Neuvostoliiton presidentti Anastas Mikojan saapui vierailulle Suomeen ja luovutti sen aikana presidentti Urho Kekkoselle Neuvostoliiton myöntämän Leninin kunniamerkin.
21. joulukuuta – Sähkökatkos pimensi koko Etelä-Suomen illalla.
23. joulukuuta – Nobel-palkittu tohtori Martin Luther King sanoi pitävänsä mahdollisena, että Yhdysvalloissa on 25 vuoden kuluttua mustaihoinen presidentti.
29. joulukuuta – Maisteri Eino S. Repo valittiin Yleisradion uudeksi pääjohtajaksi eläkkeelle jäävän Einar Sundströmin tilalle.
31. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi pakinoitsija Väinö Nuortevalle (Olli) professorin arvonimen. Nuorteva oli toiminut Uuden Suomen pakinoitsijana vuodesta 1921 ja julkaissut useita pakinakokoelmia.

tuntematon päivämäärä

Yleisradio osti TES-TV:n ja muutti sen nimeksi TV2. Samalla Suomen Televisio -kanavan nimeksi tuli TV1.
BASIC-ohjelmointikieli kehitettiin.
Vuodesta 1964 alkoi ajanjakso (1964–1979), jolloin syntyneille Douglas Coupland antoi nimityksen X-sukupolvi.

Syntyneitä

tammikuu–maaliskuu

2. tammikuuta – Taisto Oksanen, suomalainen näyttelijä
6. tammikuuta – Jyrki Kasvi, suomalainen kansanedustaja (k. 2021)
7. tammikuuta – Nicolas Kim Coppola (”Nicolas Cage”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä
7. tammikuuta – Anna-Maja Henriksson, suomalainen varatuomari, RKP:n kansanedustaja ja ministeri
14. tammikuuta – Mark Addy, englantilainen näyttelijä
15. tammikuuta – Osmo Tapio Räihälä, suomalainen säveltäjä
26. tammikuuta – Guro Fjellanger, norjalainen poliitikko (k. 2019)
27. tammikuuta – Bridget Fonda, yhdysvaltalainen näyttelijä
1. helmikuuta – Mikko Yrjönsuuri, suomalainen filosofian professori
5. helmikuuta – Laura Linney, yhdysvaltalainen näyttelijä
5. helmikuuta – Michael Andrew ”Duff” McKagan, yhdysvaltalainen basisti (Guns N’ Roses)
5. helmikuuta – Antti Pääkkönen, suomalainen näyttelijä
8. helmikuuta – Perttu Leppä, suomalainen elokuvaohjaaja
11. helmikuuta – Adrian Hasler, liechtensteinilainen poliitikko
11. helmikuuta – Ville Sirén, suomalainen jääkiekkoilija ja kykyjenetsijä
16. helmikuuta – Valentina Jegorova, venäläinen kestävyysjuoksija ja olympiavoittaja
18. helmikuuta – Matt Dillon, yhdysvaltalainen näyttelijä (Sekaisin Marista)
19. helmikuuta – Jennifer Doudna, vuoden 2020 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti
21. helmikuuta – Scott Kelly, yhdysvaltalainen astronautti ja laivaston lentäjä
27. helmikuuta – Jed Simon, kanadalainen metallimuusikko
28. helmikuuta – Antti Rantakangas, suomalainen poliitkko ja kansanedustaja (Keskusta) (k. 2019)
8. maaliskuuta – Bob Bergen, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
9. maaliskuuta – Juliette Binoche, ranskalainen Oscar-palkittu näyttelijä
10. maaliskuuta – Edward, brittiläinen prinssi ja Wessexin jaarli, kuningatar Elisabet II:n poika
10. maaliskuuta – Neneh Cherry, ruotsalainen laulaja, lauluntekijä ja rap-muusikko
11. maaliskuuta – Raimo Helminen, suomalainen jääkiekkoilija
11. maaliskuuta – Leena Lehtolainen, suomalainen rikoskirjailija (Ensimmäinen murhani)
16. maaliskuuta – Gore Verbinski, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
17. maaliskuuta – Leena Vanamo, suomalainen iskelmälaulaja (k. 2020)
19. maaliskuuta – Nicola Larini, italialainen autourheilija
19. maaliskuuta – Olli Lindholm, suomalainen laulaja ja kitaristi (k. 2019)
20. maaliskuuta – Natacha Atlas, belgialainen laulaja ja muusikko

huhtikuu–kesäkuu

3. huhtikuuta – Richard Bella, keskiafrikkalainen koripalloilija
3. huhtikuuta – Nigel Farage, brittiläinen poliitikko
6. huhtikuuta – David Woodard, amerikkalainen kirjailija, kapellimestari
7. huhtikuuta – Russell Crowe, uusiseelantilainen Oscar-palkittu näyttelijä (Gladiator)
8. huhtikuuta – Ari Heikkinen, suomalainen jalkapalloilija
10. huhtikuuta – Päivi Kairamo, suomalainen diplomaatti
12. huhtikuuta – Claudia Jung, saksalainen laulaja
14. huhtikuuta – Vinnie Moore, yhdysvaltalainen rock-kitaristi
15. huhtikuuta – Jorma ”Jope” Ruonansuu, suomalainen muusikko, näyttelijä ja koomikko (k. 2020)
15. huhtikuuta – Jarkko Sipilä, suomalainen dekkarikirjailija (k. 2022)
16. huhtikuuta – Sören Olsson, ruotsalainen kirjailija
17. huhtikuuta – Maynard James Keenan, yhdysvaltalainen laulaja (A Perfect Circle)
18. huhtikuuta – Anne Holmlund, suomalainen poliitikko
20. huhtikuuta – Ari Häyrinen, suomalainen kirkkomuusikko ja kuoronjohtaja
24. huhtikuuta – Djimon Hounsou, beniniläis-yhdysvaltalainen näyttelijä, tanssija ja malli
25. huhtikuuta – Hank Azaria, yhdysvaltalainen näyttelijä
25. huhtikuuta – Andy Bell, brittiläinen laulaja ("Erasure")
30. huhtikuuta – Tony Fernandes, malesialainen yritysjohtaja
3. toukokuuta – Ron Hextall, kanadalainen jääkiekkoilija
9. toukokuuta - Reijo Paananen, suomalainen poliitikko
14. toukokuuta – Eric Peterson, yhdysvaltalainen kitaristi
15. toukokuuta – Lars Løkke Rasmussen, Tanskan pääministeri
19. toukokuuta – Timo Parvela, suomalainen kirjailija
23. toukokuuta – Angela Kovács, ruotsalainen näyttelijä
26. toukokuuta – Leonard Albert ”Lenny” Kravitz, yhdysvaltalainen kitaristi ja laulaja
26. toukokuuta – Ilkka Talasranta, viihteen monitoimimies (k. 2013)
4. kesäkuuta – Luisa Cervera, perulainen lentopalloilija ja olympiamitalisti
4. kesäkuuta – Sean Pertwee, brittiläinen näyttelijä
4. kesäkuuta – Scottie Ray, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
5. kesäkuuta – Kim Jäämeri, suomalainen kenraaliluutnantti
12. heinäkuuta – Leah Bracknell, englantilainen näyttelijä (k. 2019)
19. kesäkuuta – Boris Johnson, brittiläinen poliitikko, pääministeri 2019–2022
19. kesäkuuta – Antti Ripatti, suomalainen taloustieteilijä
22. kesäkuuta – Amy Brenneman, yhdysvaltalainen näyttelijä
22. kesäkuuta – Dan Brown, yhdysvaltalainen kirjailija (Da Vinci -koodi)
26. kesäkuuta – Tommi Mäkinen, suomalainen ralliajaja (nelinkertainen maailmanmestari)
30. kesäkuuta – Alexandra, alk. Alexandra Christina Manley, Fredriksborgin kreivitär, Tanskan prinssi Joachimin ent. puoliso
30. kesäkuuta – Anu Hälvä, suomalainen näyttelijä ja laulaja

heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Denisse Fajardo, perulainen lentopalloilija ja olympiamitalisti
2. heinäkuuta – Éric Srecki, ranskalainen kalpamiekkailija, olympiavoittaja ja maailmanmestari
9. heinäkuuta – Courtney Michelle Harrison (”Courtney Love”), yhdysvaltalainen muusikko (Hole)
21. heinäkuuta – Oleg Kononenko, venäläinen avaruuslentäjä
22. heinäkuuta – John Leguizamo, kolumbialais-yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä ja -tuottaja
22. heinäkuuta – David Spade, yhdysvaltalainen näyttelijä
23. heinäkuuta – Nick Menza, saksalais-yhdysvaltalainen rumpali (k. 2016)
25. heinäkuuta – Sharif Sheikh Ahmed, Somalian presidentti
26. heinäkuuta – Sandra Bullock, yhdysvaltalais-saksalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Elämä pelissä)
30. heinäkuuta – Vivica A. Fox, yhdysvaltalainen näyttelijä
30. heinäkuuta – Jürgen Klinsmann, saksalainen jalkapalloilija ja valmentaja
2. elokuuta – Mary-Louise Parker, yhdysvaltalainen näyttelijä
5. elokuuta – Adam Yauch, yhdysvaltalainen hip hop -artisti (k. 2012)
11. elokuuta – Jim Lee, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija
12. elokuuta – Angela McCoy, yhdysvaltalais-suomalainen näyttelijä ja laulaja
17. elokuuta – Jorge de Amorim Campos (”Jorginho”), brasilialainen jalkapalloilija
22. elokuuta – Eva Kjer Hansen, tanskalainen poliitikko
26. elokuuta – Charlotte Sahl-Madsen, tanskalainen poliitikko
27. elokuuta – Antti Reini, suomalainen näyttelijä, muusikko ja kirjailija
2. syyskuuta – Keanu Reeves, libanonilaissyntyinen kanadalainen näyttelijä (Matrix)
9. syyskuuta – Sirpa Paatero, suomalainen poliitikko ja ministeri
13. syyskuuta – Kari Hietalahti, suomalainen näyttelijä
15. syyskuuta – Sirpa Kähkönen, suomalainen kirjailija
19. syyskuuta – Francisco Boza, perulainen ampuja ja olympiamitalisti
22. syyskuuta – Vladimír Weiss, slovakialainen jalkapalloilija ja valmentaja
30. syyskuuta – Monica Bellucci, italialainen näyttelijä ja valokuvamalli

lokakuu–joulukuu

3. lokakuuta – Jonna Järnefelt, suomalainen näyttelijä ja laulaja
14. lokakuuta – Tuija Eveliina Hietamies (”Eve Hietamies”), suomalainen kirjailija ja toimittaja (Huomenna on paremmin)
14. lokakuuta – David Kaye, kanadalainen näyttelijä
16. lokakuuta – Jim Thompson, yhdysvaltalais-suomalainen kirjailija (k. 2014)
19. lokakuuta – Ty Pennington, yhdysvaltalainen malli ja televisiojuontaja
20. lokakuuta – Kamala Harris, yhdysvaltalainen poliitikko ja juristi, varapresidentti vuodesta 2021
22. lokakuuta – Dražen Petrović, kroatialainen koripalloilija (k. 1993)
23. lokakuuta – David Sobolov, kanadalainen ääninäyttelijä
23. lokakuuta – Roberto Agustín Miguél Santiago Samuel Trujillo Veracruz (”Rob Trujillo”), yhdysvaltalainen basisti ("Metallica")
26. lokakuuta – Marc Lépine, kanadalainen sarjamurhaaja (k. 1989)
26. lokakuuta – Kirsi Hannele Sirén (”Kikka”), suomalainen iskelmälaulaja (k. 2005)
31. lokakuuta – Marco van Basten, alankomaalainen jalkapalloilija
1. marraskuuta – Daran Norris, yhdysvaltalainen näyttelijä
5. marraskuuta – Famke Janssen, alankomaalainen näyttelijä ja malli
5. marraskuuta – Tim Blake Nelson, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä ja laulaja
12. marraskuuta – Michael Kremer, vuoden 2019 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
14. marraskuuta – Patrick Warburton, yhdysvaltalainen näyttelijä
18. marraskuuta – Nadia Sawalha, brittiläinen näyttelijä
20. marraskuuta – Hanne Harlem, norjalainen poliitikko
27. marraskuuta – Roberto Mancini, italialainen jalkapalloilija ja valmentaja
27. marraskuuta – Adam Shankman, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä, tanssija ja koreografi
28. marraskuuta – Janne Haavisto, suomalainen rumpali, musiikkituottaja ja äänittäjä
29. marraskuuta – Don Cheadle, yhdysvaltalainen näyttelijä
9. joulukuuta – Paul Landers, saksalainen kitaristi ("Rammstein")
10. joulukuuta – George Newbern, yhdysvaltalainen näyttelijä
13. joulukuuta – Hideto Matsumoto, japanilainen muusikko ("X Japan") (k. 1998)
18. joulukuuta – Pierre Nkurunziza, burundilainen poliitikko, presidentti 2005–2020 (k. 2020)
21. joulukuuta - Jussi Hakulinen, suomalainen laulaja-lauluntekijä (k. 2022)

tuntematon päivämäärä

Lesley Lokko, ghanalainen arkkitehti ja kirjailija

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1964 kuolleista henkilöistä

tammikuu–maaliskuu

4. tammikuuta – Severi Savonen, suomalainen tuberkuloosilääkäri ja kansanterveystyön edistäjä (s. 1886)
5. tammikuuta – Aina Mannerheim, suomalainen laulaja (s. 1869)
8. tammikuuta – Julius Raab, Itävallan liittokansleri 1953–1961 (s. 1891)
12. tammikuuta – Yrjö Leiwo, suomalainen kokoomuslainen poliitikko ja päätoimittaja (s. 1884)
13. tammikuuta – Oskari Niemi, suomalainen taidemaalari (s. 1886)
17. tammikuuta – T. H. White, englantilainen kirjailija (s. 1906)
18. tammikuuta – Tyko Reinikka, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja (s. 1887)
21. tammikuuta – Joseph Schildkraut, itävaltalais-yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1896)
24. tammikuuta – Martti Ranttila, suomalainen taidemaalari (s. 1897)
29. tammikuuta – Alan Ladd, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1913)
30. tammikuuta – Väinö Tikkaoja, suomalainen SDP:n kansanedustaja
4. helmikuuta – Rolf Nordenstreng, ruotsinsuomalainen kirjailija ja rotuteoreetikko (s. 1878)
8. helmikuuta – Ernst Kretschmer, saksalainen psykiatri (s. 1888)
10. helmikuuta – Eugen Sänger, itävaltalainen lentokoneinsinööri (s. 1905)
12. helmikuuta – Jalmari Jaakkola, suomalainen historiantutkija ja professori (s. 1885)
13. helmikuuta – Werner Heyde, saksalainen lääkäri ja sotarikollinen (s. 1902)
14. helmikuuta – Otto Wuorio, suomalainen rakennusalan vaikuttaja ja teollisuusneuvos (s. 1887
15. helmikuuta – Aarne Blick, suomalainen jääkärikenraali (Mannerheim-ristin ritari) (s. 1894)
23. helmikuuta – Fredrik Klingstedt, suomalainen kemisti, kasvitieteilijä ja professori (s. 1881)
25. helmikuuta – Alexander Archipenko, yhdysvaltalainen kuvataiteilija (s. 1887)
28. helmikuuta – Georg Eriksson, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1901)
6. maaliskuuta – Paul I, Kreikan kuningas (s. 1901)
6. maaliskuuta – Ellen Johansson, suomenruotsalainen kirjailija
9. maaliskuuta – Paul Erich von Lettow-Vorbeck, saksalainen kenraali (Saksan joukkojen komentaja Itä-Afrikassa ensimmäisessä maailmansodassa) (s. 1870)
15. maaliskuuta – Waldemar Wohlström, suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja (s. 1879)
16. maaliskuuta – Atte Arola, suomalainen poliitikko ja maanviljelysneuvos (s. 1893)
18. maaliskuuta – Norbert Wiener, yhdysvaltalainen matemaatikko ja kybernetiikan perustaja (s. 1894)
22. maaliskuuta – Addison Richards, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä (s. 1887)
23. maaliskuuta – László Löwenstein (”Peter Lorre”), unkarilaissyntyinen näyttelijä (Maltan haukka) (s. 1904)

huhtikuu–kesäkuu

5. huhtikuuta – Douglas MacArthur, yhdysvaltalainen kenraali (s. 1880)
9. huhtikuuta – Eino Luukkanen, suomalainen hävittäjä-ässä ja Mannerheim-ristin ritari (s. 1909)
13. huhtikuuta – Veit Harlan, saksalainen elokuvaohjaaja (s. 1899)
14. huhtikuuta – Rachel Carson, yhdysvaltalainen biologi ja kirjailija (s. 1907)
16. huhtikuuta – Jorma Korpela, suomalainen kirjailija (s. 1910)
18. huhtikuuta – Ben Hecht, yhdysvaltalainen kirjailija, käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja (s. 1894)
22. huhtikuuta – Lars Moen, norjalainen poliitikko (s. 1885)
24. huhtikuuta – Gerhard Domagk, vuoden 1939 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen lääkäri ja bakteriologi (s. 1895)
28. huhtikuuta – Milton Margai, Sierra Leonen pääministeri (s. 1895)
29. huhtikuuta – Hilma Jalkanen, suomalainen naisvoimistelun uranuurtaja (s. 1889)
30. huhtikuuta – Olli Aulanko, suomalainen rehtori, Mannerheim-ristin ritari ja Kokoomuksen kansanedustaja (s. 1921)
3. toukokuuta – Gösta Diehl, suomalainen taidemaalari (s. 1899)
3. toukokuuta – Väinö Meltti, suomalainen poliitikko ja maaherra (s. 1898)
4. toukokuuta – Kaarel Robert Pusta, virolainen poliitikko ja diplomaatti (s. 1883)
7. toukokuuta – Gustav Sjaastad, norjalainen poliitikko (s. 1902)
9. toukokuuta – Lauri Simonsuuri, suomalainen kansanrunoudentutkija (s. 1910)
11. toukokuuta – Johannes Mustonen, suomalainen SKDL:n kansanedustaja (s. 1901)
17. toukokuuta – Otto Wille Kuusinen, suomalais-neuvostoliittolainen kommunistipoliitikko (Terijoen hallituksen pääministeri) (s. 1881)
21. toukokuuta – James Franck, vuoden 1925 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (s. 1882)
27. toukokuuta – Ruben Oskar Auervaara, suomalainen huijari (s. 1906)
27. toukokuuta – Jawaharlal Nehru (”Pandit Nehru”), ensimmäinen Intian pääministeri (s. 1889)
29. toukokuuta – Vihtori Karpio (”Olavi Kallio”), suomalainen kirjailija (s. 1885)
30. toukokuuta – Leó Szilárd, unkarilais-yhdysvaltalainen ydinfyysikko (s. 1898)
3. kesäkuuta – Frans Eemil Sillanpää (”Taata”), vuoden 1939 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut suomalainen kirjailija (s. 1888)
6. kesäkuuta – Albina Osipowich, yhdysvaltalainen uimari ja olympiavoittaja (s. 1911)
9. kesäkuuta – Max Aitken Beaverbrook, kanadalais-brittiläinen lehdenkustantaja ja poliitikko (s. 1871)
13. kesäkuuta – Erik Furuhjelm, suomalainen säveltäjä ja musiikkikirjailija (s. 1883)
14. kesäkuuta – W. G. Palmqvist, suomalainen arkkitehti (s. 1882)
18. kesäkuuta – Gunnar Calenius, suomalainen oopperalaulaja (s. 1896)
29. kesäkuuta – Eric Dolphy, yhdysvaltalainen jazzmuusikko (s. 1928)

heinäkuu–syyskuu

8. heinäkuuta – Herman Paavilainen, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1879)
14. heinäkuuta – Axel, Tanskan prinssi (s. 1888)
19. heinäkuuta – Olavi Paavolainen, suomalainen kirjailija (Synkkä yksinpuhelu) (s. 1903)
21. heinäkuuta – Jean Fautrier, ranskalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari (s. 1898)
23. heinäkuuta – Oskari Lehtonen, suomalainen lakimies ja poliitikko (s. 1889)
23. heinäkuuta – Gunnar Marklund, suomalainen kasvitieteilijä (s. 1892)
26. heinäkuuta – William A. Seiter, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1892)
4. elokuuta – Johan Viktor Nätti (”Nätti-Jussi”), suomalainen metsätyömies ja kansantarinoiden hahmo (s. 1890)
7. elokuuta – Aleksander Zawadzki, Puolan presidentti (s. 1899)
9. elokuuta – Martha Neiglick-Platonoff, suomalainen ikoni- ja taidemaalari, puku- ja lavastesuunnittelija (s. 1889)
10. elokuuta – Kalle Kaarna, suomalainen elokuvaohjaaja ja taidemaalari (s. 1887)
11. elokuuta – Sulo Teittinen, suomalainen yli-insinööri ja Edistyspuolueen kansanedustaja (s. 1882)
12. elokuuta – Ian Fleming, brittiläinen kirjailija (James Bond) (s. 1908)
13. elokuuta – Oiva Kallio, suomalainen arkkitehti (Äyräpään kirkko) (s. 1884)
14. elokuuta – Johnny Burnette, yhdysvaltalainen rockabilly-muusikko (s. 1934)
22. elokuuta – Jaakko Hakala, suomalainen pappi, kansanedustaja ja päätoimittaja (s. 1912)
21. elokuuta – Palmiro Togliatti, italialainen kommunistijohtaja (s. 1893)
24. elokuuta – Uuno Alanko (”Uno Alanco”), suomalainen taidemaalari (s. 1878)
28. elokuuta – Yrjö Suomalainen, suomalainen viulisti ja musiikkikirjailija (s. 1893)
1. syyskuuta – Holger Nystén, suomalainen paperiteollisuuden vaikuttaja (s. 1905)
2. syyskuuta – Hugo Makkonen, suomalainen näyttelijä (s. 1896)
6. syyskuuta – Vernon Cottle, englantilainen moottoripyöräilijä (s. 1926)
6. syyskuuta – Iosif Sîrbu, romanialainen ampuja ja olympiavoittaja (s. 1925)
9. syyskuuta – Sakari Tuomioja, suomalainen poliitikko ja diplomaatti (virkamieshallituksen pääministeri) (s. 1911)
13. syyskuuta – Lempi Jääskeläinen, suomalainen kirjailija (s. 1900)
21. syyskuuta – Otto Grotewohl, DDR:n pääministeri (s. 1894)
28. syyskuuta – Harpo Marx, yhdysvaltalainen koomikko (Marxin veljekset) (s. 1888)

lokakuu–joulukuu

3. lokakuuta – Mikko Collan, suomalainen Edistyspuolueen kansanedustaja (s. 1881)
5. lokakuuta – Egon Schultz, itäsaksalainen rajavartioston kersantti (s. 1943)
6. lokakuuta – Eino Noponen, suomalainen näyttelijä (s. 1893)
10. lokakuuta – Eddie Cantor, yhdysvaltalainen näyttelijä, koomikko ja muusikko (s. 1892)
10. lokakuuta – Heinrich Neuhaus, venäläinen pianisti ja musiikinopettaja (s. 1888)
15. lokakuuta – Cole Porter, yhdysvaltalainen säveltäjä (”Love for Sale”) (s. 1891)
19. lokakuuta – Aarne Härkönen, suomalainen diplomi-insinööri, yritysjohtaja ja vuorineuvos (s. 1900)
20. lokakuuta – Herbert Hoover, Yhdysvaltain presidentti 1929–1933 (s. 1874)
21. lokakuuta – Aarno Snellman, suomalainen lääkäri ja neurokirurgi (s. 1893)
26. lokakuuta – Louis Sparre, ruotsalais-suomalainen taidemaalari (s. 1863)
29. lokakuuta – Osmo Pertola (”Kokemäen Uuno"), suomalainen koomikko (s. 1927)
29. lokakuuta – Väinö Salovaara, suomalainen poliitikko (s. 1888)
30. lokakuuta – Pertti Mutru, suomalainen koripalloilija ja käsipalloilija (s. 1930)
30. lokakuuta – Anna Wiik, suomalainen työväenliikkeen valistaja ja arkistonhoitaja (s. 1891)
3. marraskuuta – Aune Siimes, suomalainen keramiikkataiteilija
6. marraskuuta – Hans von Euler-Chelpin, vuoden 1929 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalais-ruotsalainen biokemisti (s. 1873)
6. marraskuuta – Hugo Koblet, sveitsiläinen rata- ja maantiepyöräilijä (s. 1925)
8. marraskuuta – Viljo Revell, suomalainen arkkitehti (Toronton kaupungintalo) (s. 1910)
10. marraskuuta – Pierre de Polignac, Monacon prinssi (s. 1895)
12. marraskuuta – Rickard Sandler, Ruotsin pääministeri (s. 1884)
14. marraskuuta – Heinrich von Brentano, saksalainen poliitikko (s. 1904)
18. marraskuuta – Arvo Lönnroth, suomalainen professori ja Tie- ja vesirakennushallituksen pääjohtaja (s. 1881)
28. marraskuuta – Ville Pörhölä, suomalainen moukarinheittäjä ja kuulantyöntäjä (olympiavoittaja) (s. 1897)
1. joulukuuta – J. B. S. Haldane, brittiläinen geneetikko ja evoluutiobiologi (s. 1892)
6. joulukuuta – Pentti Eskola, suomalainen geologi (Eskolaiitti) (s. 1883)
17. joulukuuta – Victor F. Hess, vuoden 1936 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut itävaltalais-yhdysvaltalainen fyysikko, kosmisen säteilyn tutkija (s. 1883)
19. joulukuuta – Mauno Vannas, suomalainen silmälääkäri, professori ja poliitikko (s. 1891)
21. joulukuuta – Carl Van Vechten, yhdysvaltalainen valokuvaaja, kirjailija, musiikki-, tanssi- ja kirjallisuusarvostelija (s. 1880)
27. joulukuuta – Rosi Rinne, suomalainen näyttelijä (s. 1896)

Nobelin palkinnot

Nobelin fysiikanpalkinto: Charles Townes, Nikolai Basov ja Aleksandr Prohorov
Nobelin kemianpalkinto: Dorothy Crowfoot Hodgkin
Nobelin lääketieteen palkinto: Konrad Bloch ja Feodor Lynen
Nobelin kirjallisuuspalkinto: Jean-Paul Sartre (kieltäytyi palkinnosta)
Nobelin rauhanpalkinto: Martin Luther King

Muuta

Lähteet

Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 904. Jyväskylä: Gummerus, 1987.
Mitä-Missä-Milloin 1965, Otava 1964, Helsinki, s. 44.
Cliff Richard Suomessa Elävä arkisto. Viitattu 20.2.2015.
Mitä-Missä-Milloin 1965, s. 50.
Vuosisatamme Kronikka, s. 919.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 904. Jyväskylä: Gummerus, 1987.

[2] Mitä-Missä-Milloin 1965, Otava 1964, Helsinki, s. 44.

[3] Cliff Richard Suomessa Elävä arkisto. Viitattu 20.2.2015.

[4] Mitä-Missä-Milloin 1965, s. 50.

[5] Vuosisatamme Kronikka, s. 919.