1950
Vuosi 1950 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Tapahtumia
tammikuu–maaliskuu
- 1. tammikuuta – Lielahden alue siirrettiin Ylöjärven kunnasta Tampereen kaupunkiin.
- 6. tammikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta tunnusti Kiinan kansantasavallan. Kiinan tasavalta katkaisi diplomaattisuhteensa Britanniaan.
- 8. tammikuuta – Saksan demokraattisen tasavallan valtiollinen turvallisuuselin Ministerium für Staatssicherheit eli Stasi perustettiin.
- 12. tammikuuta – Brittisukellusvene HMS Truculent törmäsi Thamesjoella ruotsalaiseen öljytankkeri Dvinaan ja upposi. Onnettomuudessa kuoli 64 henkilöä.[1]
- 13. tammikuuta – Suomi tunnusti Kiinan kansantasavallan.
- 14. tammikuuta – West Pointin kadetti Richard Colvin Cox katosi jäljettömiin poistuttuaan kasarmilta tunnistamattomaksi jääneen miehen kanssa.
- 15. tammikuuta – Suomessa alkoivat presidentinvaalien valitsijamiesvaalit.
- 21. tammikuuta − Suomen Moskovan-suurlähettiläs Cay Sundström jätti Neuvostoliiton varaulkoministerille Andrei Gromykolle Suomen vastauksen Neuvostoliiton vuoden 1949 lopussa esittämään, sotarikollisia koskeneeseen noottiin.
- 26. tammikuuta – Intian uusi perustuslaki astui voimaan. Rajendra Prasadista tuli ensimmäinen Intian presidentti.
- 26. tammikuuta – Yhdysvaltain ilmavoimien Douglas C-54D -kone katosi jäljettömiin lennollaan Alaskasta Montanaan.
- 31. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Truman ilmoitti aikeesta kehittää vetypommi.
- 31. tammikuuta – Viimeiset Guomindangin joukot antautuivat Manner-Kiinassa.
- 8. helmikuuta – Kansallis-Osake-Pankki täytti 60 vuotta.
- 9. helmikuuta – Yhdysvaltain senaattori Joseph McCarthy syytti puheessaan Länsi-Virginiassa Yhdysvaltain ulkoministeriötä 205 kommunistin miehittämäksi.
- 12. helmikuuta – Kommunistit järjestivät mellakoita Pariisissa.
- 12. helmikuuta – Suomalainen rahtilaiva S/S Karhula upposi Hollannin rannikolla. Onnettomuudessa kuoli 11 henkilöä, pelastuneita oli 16.
- 13. helmikuuta – Yhdysvallat alkoi asettaa ilmatorjuntatykkejä ydin- ja sotilaskohteiden suojaksi.
- 14. helmikuuta – Neuvostoliitto ja Kiinan kansantasavalta solmivat YYA-sopimuksen Japania vastaan.
- 14. helmikuuta – Eduskuntataloon Helsingissä tehtiin pommi-isku.
- 15. helmikuuta – Juho Kusti Paasikivi valittiin uudelleen Suomen presidentiksi.
- 17. helmikuuta – James Warburg julisti Yhdysvaltain senaatille: ”Meillä tulee olemaan maailmanhallitus, pidämme siitä sitten tai emme. Ainoa kysymys on, saavutetaanko maailmanhallitus valloittaen vai suostumuksella.”
- 17. helmikuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti Työväen Akatemian johtajan Reino Oittisen Kouluhallituksen uudeksi pääjohtajaksi Yrjö Ruudun jäädessä eläkkeelle.
- 19. helmikuuta – Konrad Adenauer yritti aloittaa neuvottelut Itä-Saksan kanssa Saksojen yhdistymisestä.
- 22. helmikuuta – Albert Einstein varoitti ydinsodan voivan johtaa täydelliseen tuhoon.
- 27. helmikuuta – Kemin raastuvanoikeus tuomitsi 80 Kemin kapinaan osallistunutta henkilöä kotirauhan rikkomisesta ja kapinasta vankeuteen. Vankeusrangaistusten pituus vaihteli kolmesta kuukaudesta vankeutta yhteen vuoteen ja kahdeksaan kuukauteen kuritushuonetta. Loput kaikkiaan 116 syytetystä vapautettiin.
- 28. helmikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti pitävänsä Suomen Moskovan-suurlähettilään Cay Sundströmin sotarikollisia koskeneeseen noottiin antamaa vastausta riittämättömänä.
- 1. maaliskuuta – Klaus Fuchs tuomittiin Yhdysvalloissa vakoilusta Neuvostoliiton puolesta ja salaisten atomipommisuunnitelmien luovuttamisesta.
- 1. maaliskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi antoi eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen toisen virkakautensa alkaessa.
- 3. maaliskuuta – Puola ilmoitti aikovansa karkottaa kaikki saksalaiset.
- 3. maaliskuuta – Oriveden opiston päärakennus tuhoutui tulipalossa. Rakennus oli pohjoismaiden suurin asuttu puurakennus.[2]
- 8. maaliskuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että sillä on atomipommi.
- 8. maaliskuuta – Kova myrsky riehui eri puolilla Suomea.
- 8. maaliskuuta – Ensimmäinen Volkswagen Transporter T2 (Type 2). T2 tunnetaan myös nimellä mikrobussi tai kleinbus, jota valmistettiin Saksassa Wolfsburgissa.
- 9. maaliskuuta – Hilarius Sorjonen rikostovereineen ryösti Helsingissä Vuorimiehenkatu 1:n postikonttorista lähes 2 miljoonaa markkaa.[3]
- 12. maaliskuuta – Belgiassa kansanäänestys kannatti 57,7 prosentin tuella kuningas Leopold III:n paluuta, vastaan äänesti 42,3 prosenttia.
- 15. maaliskuuta − Korkein oikeus antoi päätöksensä asekätkentäjutussa. Kaikkiaan 1 488 henkilöä tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin; suurimmalle osalle vankeusrangaistus oli ehdollinen kolmen vuoden koetusajalla. Ankarimman tuomion, kuusi vuotta kuritushuonetta, sai everstiluutnantti Usko Haahti. Asekätkennän paljastumisesta oli kulunut lähes viisi vuotta.
- 17. maaliskuuta – Kalifornian yliopisto Berkeleyssä ilmoitti tutkijoiden luoneen alkuainetta numero 98, jolle annettiin nimi kalifornium.
- 17. maaliskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron K.-A. Fagerholmin hallitukselle ja nimitti eduskunnan puhemiehen Urho Kekkosen muodostaman hallituksen. Fagerholm valittiin eduskunnan puhemieheksi.
- 20. maaliskuuta – Puolan hallitus päätti takavarikoida kaiken kirkon omaisuuden.
- 22. maaliskuuta – Egypti vaati brittijoukkojen vetäytymistä Suezin kanavalta.
huhtikuu–kesäkuu
- 24. huhtikuuta – Jordania liitti itseensä miehittämänsä Länsirannan.
- 28. huhtikuuta – Nobel-palkittu fyysikko Frédéric Joliot-Curie erotettiin Ranskan atomitutkimuslaitoksen johtajan virasta. Kymmenettuhannet tiedemiehet eri puolilta maailmaa esittivät Ranskan hallitukselle tapauksen vuoksi vastalauseensa.
- 4. – 8. toukokuuta – Veturimiesten lakko pysäytti rautatieliikenteen Suomessa lähes kokonaan. [4]
- 6. toukokuuta – Tanskasta löydettiin ”Tollundin mies”, 2 400 vuotta sitten elänyt suoruumis.
- 9. toukokuuta – Robert Schuman ehdotti Euroopan liittoa rauhanomaisten suhteiden ylläpitämiseksi. Schumanin julistusta pidetään Euroopan unionin alkuna.
- 13. toukokuuta – Ensimmäinen Formula 1 -sarjan MM-kilpailu ajettiin Englannin Silverstonen radalla[5][6]
- 24. toukokuuta – Itä-Saksa liittyi Kominformiin.
- 27. toukokuuta – Linnanmäen huvipuisto avattiin Helsingissä.
- 31. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi hallituksen lakiesityksen Kemin kapinaan osallistuneiden armahtamisesta.
- 12. kesäkuuta – Helsinki vietti 400-vuotisjuhliaan.
- 13. kesäkuuta – Yhdysvaltain entisen presidentin Franklin D. Rooseveltin puoliso Eleanor Roosevelt saapui poikansa, liikemies ja eversti James Rooseveltin kanssa vierailulle Suomeen Suomen Huolto -järjestön kutsumana.
- 14. kesäkuuta – Helsingin rautatieasema vaurioitui tulipalossa.
- 25. kesäkuuta – Pohjois-Korean joukot hyökkäsivät Etelä-Koreaan, mikä aloitti Korean sodan.[7]
- 25. kesäkuuta – YK:n turvallisuusneuvosto äänesti Etelä-Korean tukemisen puolesta. Neuvostoliitto boikotoi turvallisuusneuvoston istuntoa vaatiessaan Kiinan kansantasavaltaa YK:n jäseneksi.[7]
- 28. kesäkuuta – Pohjois-Korean joukot saavuttivat Soulin.[7]
heinäkuu–syyskuu
- 1. heinäkuuta – Ensimmäiset Yhdysvaltain joukot saapuivat Koreaan miehitystukikohdista Japanista.[7]
- 5. heinäkuuta – Ensimmäiset taistelut pohjoiskorealaisten ja Yhdysvaltain Task Force Smithin välillä.
- 6. heinäkuuta – Saksan demokraattinen tasavalta sopi Puolan kanssa Oder–Neisse-linjasta, Länsi-Saksa ei.
- 8. heinäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman nimitti kenraali Douglas MacArthurin Koreassa olevien YK-joukkojen ylipäälliköksi.
- 20. heinäkuuta – Belgian liittokokous palautti kuningas Leopold III:n valtaan.
- 25. heinäkuuta – Walter Ulbricht valittiin Itä-Saksan kommunistipuolueen pääsihteeriksi.
- 28. heinäkuuta – Belgiassa puhkesi levottomuuksia ja lakkoja kuningasvallan paluun vuoksi. Liègessä ammuttiin kolme mielenosoittajaa.
- 31. heinäkuuta – Belgialaisten kuningas Leopold III luopui kruunusta poikansa kruununprinssi Baudouinin hyväksi. Belgian parlamentti nimitti Baudouinin maan hallitsijaksi 11. elokuuta.
- 8. elokuuta – Winston Churchill tuki ideaa euroarmeijasta Kanadan ja Yhdysvaltain kanssa.
- 21. elokuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti sisäministeri Lauri Riikosen Kuopion läänin maaherraksi.
- 2. syyskuuta – Lieksassa tapahtui räjähdysonnettomuus, jossa neljä poikaa sai surmansa.
- 3. syyskuuta – Formula 1 -luokan MM-sarjan ensimmäisen kauden viimeinen osakilpailu, ja samalla ensimmäinen Italian GP ajettiin Monzan radalla.[8][6]
- 12. syyskuuta – Kommunistit osoittivat mieltään Berliinissä.
- 15. syyskuuta – Kenraali MacArthurin komentama Yhdysvaltain X armeijakunta, brittiläiset ja Kansainyhteisön joukot nousivat maihin Korean niemimaan länsirannikon Inchonissa, joka oli Pohjois-Korean hallussa. Samaan aikaan alkoi panssarijoukkojen läpimurto Pusanin piiritysrenkaasta.[7]
- 19. syyskuuta – Länsi-Saksa päätti erottaa kaikki kommunistiviranomaiset.
- 29. syyskuuta – YK:n joukot valloittivat Soulin.[7]
- 30. syyskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti oikeuskansleri Toivo Tarjanteen Korkeimman oikeuden presidentiksi.
lokakuu–joulukuu
- 7. lokakuuta – Kiinalaiset joukot miehittivät Tiibetin.
- 12. lokakuuta – Yhdysvaltain 8. armeija miehitti Pohjois-Korean pääkaupungin Pjongjangin.[7]
- 15. lokakuuta – Saksan demokraattisessa tasavallassa kommunistit saivat 99,7 % äänistä vaaleissa.
- 20. lokakuuta – Itävalta julisti kommunistipuolueen laittomaksi.
- 1. marraskuuta – Paavi Pius XII määräsi uuden dogman: Neitsyt Maria otettiin ruumiineen taivaaseen.
- 1. marraskuuta – YK:n pääsihteeri Trygve Lie valittiin uudelle kaudelle. Neuvostoliitto oli syyttänyt Lietä puolueellisuudesta Korean sodassa ja yrittänyt estää hänen uudelleenvalintansa.
- 2. marraskuuta – Puertoricolaiset nationalistit Oscar Collazzo ja Griselio Torresola yrittivät murhata Yhdysvaltain presidentti Harry S. Trumanin.
- 4. marraskuuta – Euroopan neuvoston jäsenmaat allekirjoittivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen.
- 8. marraskuuta – Ensimmäinen ilmataistelu suihkuhävittäjien välillä tapahtui, kun Yhdysvaltain ilmavoimien luutnantti Russell J. Brown ampui alas kaksi MiG-15-konetta F-80 Shooting Star -koneellaan.
- 15. marraskuuta – 14 ihmistä kuoli kahden junan törmäyksessä Norjan Telemarkissa.
- 21. marraskuuta – 21 ihmistä kuoli ja 61 loukkaantui Canoe Riverin junaonnettomuudessa Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa.
- 22. marraskuuta – Brittien vastaisia mellakoita Egyptissä.
- 26. marraskuuta – Korean sota: kiinalaisia joukkoja – virallisen ilmoituksen mukaan vapaaehtoisina – siirtyi Pohjois-Koreaan aloittaen massiivisen vastahyökkäyksen Yhdysvaltain merijalkaväen ja 8. armeijan joukkoja vastaan. Kahden päivän taistelujen jälkeen 8. armeija pakotettiin vetäytymään.[7]
- 30. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman uhkasi käyttää ydinaseita Koreassa.
- 3. joulukuuta – Etna purkautui Sisiliassa.
- 3. joulukuuta – Manfred Schmidtin Nikke Knatterton -sarjakuva alkoi ilmestyä länsisaksalaisessa Quick-kuvalehdessä.
- 10. joulukuuta – Nobelin palkinnot jaettiin 50. kerran.
- 24. joulukuuta – Skottinationalistit veivät kuningas Edvard I:n vuonna 1296 anastaman Sconen kiven Westminster Abbeysta.
- 24. joulukuuta – Liikennöitsijä Johan August Löflund surmasi ampumalla kaksi perheriitaa jouluaattona rauhoittamaan tullutta poliisia, nuoremmat konstaapelit Eino Kääriäisen ja Ailo Virtasen Riihimäellä.[9]
tuntematon päivämäärä
Giuseppe Farina, ensimmäinen Formula 1 -maailmanmestari
- maaliskuu – Vuodesta 1891 ilmestyneen The Strand Magazine -aikakauslehden viimeinen numero ilmestyi Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
- lokakuu – Italialaissyntyinen ydinfyysikko Bruno Pontecorvo loikkasi Yhdistyneestä kuningaskunnasta Suomen kautta Neuvostoliittoon. Tapaus herätti runsaasti huomiota läntisessä maailmassa; eräät lehdet kirjoittivat – tosin perusteettomasti – jopa joidenkin suomalaisten poliitikkojen olleen mukana järjestämässä Pontecorvon loikkausta.
- marraskuu – Ensimmäinen Kustannusosakeyhtiö Otavan julkaisema Mitä missä milloin -vuosikirja ilmestyi. Kirjan ensimmäinen kappale luovutettiin presidentti J. K. Paasikivelle.
- Giuseppe Farina voitti Formula 1 -maailmanmestaruuden sarjan ensimmäisellä kaudella.[10]
- Ranskassa kumottiin kolmannen tasavallan aikana vuonna 1886 säädetty laki, joka kielsi maata hallinneiden hallitsijasukujen (Bourbon, Orléans ja Bonaparte) jäseniä asumasta maassa.
Syntyneitä
tammikuu–maaliskuu
- 3. tammikuuta – Victoria Principal, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 4. tammikuuta – Laura Jäntti, suomalainen teatteriohjaaja
- 5. tammikuuta – Darius Waldemar Witkowski (”Dario”), puolalaissyntyinen iskelmälaulaja
- 6. tammikuuta – Peder Biese, suomalainen ekonomi, yritysjohtaja ja pääomasijoittaja (k. 2017)
- 7. tammikuuta – Arto Sotavalta, suomalainen iskelmälaulaja (k. 1990)
- 11. tammikuuta – Juha Korkeaoja, suomalainen poliitikko
- 16. tammikuuta – Kalle Könkkölä, suomalainen poliitikko ja kansalaisaktivisti (k. 2018)
- 16. tammikuuta – Aino Suhola, suomalainen kirjailija, toimittaja ja kansanedustaja
- 21. tammikuuta – Billy Ocean, yhdysvaltalainen laulaja
- 23. tammikuuta – Richard Dean Anderson, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 23. tammikuuta – Suzanne Scotchmer, yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja professori
- 25. tammikuuta – Jarmo Tulonen, suomalainen näyttelijä
- 26. tammikuuta – Jörg Haider, itävaltalainen poliitikko (k. 2008)
- 28. tammikuuta – Timo Tervo, suomalainen laulaja, säveltäjä, sanoittaja ja sovittaja (k. 2014)
- 29. tammikuuta – Jody Scheckter, eteläafrikkalainen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari 1979)[11]
- 3. helmikuuta – Markku Puputti (”Markku Aro”), suomalainen laulaja
- 3. helmikuuta – Sami Itkonen, suomalainen muusikko, lauluntekijä ja kapellimestari (k. 2012)
- 5. helmikuuta – Claes Månsson, ruotsalainen näyttelijä, koomikko, käsikirjoittaja ja ohjaaja
- 6. helmikuuta – Natalie Cole, yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä (k. 2015)
- 11. helmikuuta – Mauri Kunnas, suomalainen graafikko, kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä (Nyrok City)
- 13. helmikuuta – Peter Gabriel, englantilainen muusikko (”Genesis”)
- 19. helmikuuta – Pauli Matti Juhani Leskinen (”Juice”), suomalainen muusikko, sanoittaja, laulaja ja lauluntekijä (k. 2006)
- 22. helmikuuta – Jarmo Heikkinen, suomalainen näyttelijä ja toimittaja
- 22. helmikuuta – Lenny Kuhr, alankomaalainen laulaja ja laulunkirjoittaja
- 23. helmikuuta – Arto Rintamäki, suomalainen näyttelijä ja muusikko
- 25. helmikuuta – Neil Jordan, ohjaaja, tuottaja ja käsikirjoittaja
- 26. helmikuuta – Toimi Kankaanniemi, suomalainen poliitikko ja ministeri
- 2. maaliskuuta – Karen Carpenter, yhdysvaltalainen laulaja (”The Carpenters”) (k. 1983)
- 2. maaliskuuta – Lauri Lajunen, professori, Oulun yliopiston rehtori
- 3. maaliskuuta – Tim Kazurinsky, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 7. maaliskuuta – Vesa Aaltonen, suomalainen muusikko
- 11. maaliskuuta – Bobby McFerrin, yhdysvaltalainen laulaja
- 16. maaliskuuta – Lido Salonen, suomalainen muusikko, lauluntekijä, manageri ja valokuvaaja (k. 2008)
- 23. maaliskuuta – Rauli Jokelin, suomalainen teatteriammattilainen
- 23. maaliskuuta – Olav S. Melin, suomalainen teologi, journalisti ja päätoimittaja
- 30. maaliskuuta – Robbie Coltrane, skotlantilainen näyttelijä ja koomikko (k. 2022)
huhtikuu–kesäkuu
- 3. huhtikuuta – Elisa Juholin, suomalainen viestinnän dosentti ja tietokirjailija
- 5. huhtikuuta – Agnetha Fältskog, ruotsalainen laulaja
- 5. huhtikuuta – Jan Svensson (”Harpo”), ruotsalainen pop-muusikko
- 12. huhtikuuta – Flavio Briatore, ranskalainen Formula 1 -tallipäällikkö[12]
- 13. huhtikuuta – Ron Perlman, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 13. huhtikuuta – William Sadler, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 16. huhtikuuta – David Graf, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2001)
- 18. huhtikuuta – Jane Coop, kanadalainen pianisti
- 23. huhtikuuta – Holger K. Nielsen, tanskalainen poliitikko
- 28. huhtikuuta – James Douglas Muir-Leno (”Jay Leno”), yhdysvaltalainen koomikko, juontaja ja talk-show-isäntä
- 3. toukokuuta – Rabbe Grönblom, suomalainen yrittäjä, Kotipizza-ketjun perustaja, kunniakonsuli ja kauppaneuvos (k. 2015)
- 8. toukokuuta – Pierre de Meuron, sveitsiläinen arkkitehti
- 8. toukokuuta – Nancy Telfer, kanadalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja
- 11. toukokuuta – John F. Kelly, yhdysvaltalainen kenraali ja ministeri
- 13. toukokuuta – Gunnar af Hällström, suomenruotsalainen teologi ja pappi
- 13. toukokuuta – Steveland Hardaway Judkins (”Stevie Wonder”), yhdysvaltalainen muusikko
- 13. toukokuuta – Joe Johnston, yhdysvaltalainen ohjaaja
- 15. toukokuuta – Lise Daoust, kanadalainen huilisti
- 16. toukokuuta – Johannes Georg Bednorz, vuoden 1987 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko
- 24. toukokuuta – Sissel Rønbeck, norjalainen poliitikko
- 26. toukokuuta – Heikki A. Ollila, suomalainen poliitikko
- 1. kesäkuuta – Gennadi Manakov, venäläinen kosmonautti
- 1. kesäkuuta – Hannu Rönkkönen, suomalainen kuvataiteilija (k. 2016)
- 3. kesäkuuta – Suzi Quatro, yhdysvaltalainen laulaja, muusikko ja näyttelijä
- 9. kesäkuuta – Trevor Bolder, brittiläinen basisti (”Uriah Heep”)
- 15. kesäkuuta – Michel Lotito (”Monsieur Mangetout”), ranskalainen viihdetaiteilija (k. 2007)
- 18. kesäkuuta – Erkki Valtamäki, suomalainen toimittaja, tietokirjailija ja poliitikko
- 23. kesäkuuta – Maribeth Solomon, kanadalainen säveltäjä ja huilisti
- 25. kesäkuuta – Anna-Maija Ylimaula, suomalainen professori, arkkitehti ja kirjailija
- 28. kesäkuuta – Jorma Uotinen, suomalainen tanssija, laulaja ja koreografi
heinäkuu–syyskuu
- 2. heinäkuuta – Lee Maracle, kanadalainen kirjailija ja kriitikko
- 3. heinäkuuta – Marja-Leena Lempinen, suomalainen lasten- ja nuortenkirjailija
- 5. heinäkuuta – Huey Lewis, yhdysvaltalainen laulaja
- 6. heinäkuuta – John Byrne, englantilais-kanadalainen sarjakuvapiirtäjä
- 12. heinäkuuta – Paul Charles Caravello (”Eric Carr”), yhdysvaltalainen rumpali (Kiss)
- 12. heinäkuuta – Michael Ironside, kanadalainen näyttelijä
- 16. heinäkuuta – Dennis Priestley, englantilainen dartsinpelaaja
- 18. heinäkuuta – Richard Branson, brittiläinen liikemies, miljardööri ja seikkailija[13]
- 19. heinäkuuta – Olli Ikonen, suomalainen näyttelijä
- 20. heinäkuuta – Jorma Kukkonen, suomalainen pappi ja poliitikko
- 2. elokuuta – Jussi Adler-Olsen, tanskalainen kirjailija
- 6. elokuuta – Dorian Harewood, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
- 8. elokuuta – Martine Aubry, ranskalainen poliitikko
- 10. elokuuta – Pertti Ukkola, suomalainen painija (olympiavoittaja)
- 11. elokuuta – Stephen Wozniak (”Steve Wozniak”), yhdysvaltalainen tietojenkäsittelyn uranuurtaja (Applen perustaja)
- 14. elokuuta – Gary Larson, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (Kaukana poissa)
- 15. elokuuta – Juha Muje, suomalainen näyttelijä (k. 2020)
- 15. elokuuta – Jorma Ollila, suomalainen talousvaikuttaja (Nokia Oyj:n pääjohtaja 1999–2006)
- 15. elokuuta – Prinsessa Anne, Yhdistyneen kuningaskunnan prinsessa (Elisabet II:n tytär)
- 22. elokuuta – Hannu Niittykangas, suomalainen kauppatieteilijä ja yrittäjyyden professori (k. 2011)
- 27. elokuuta – Helge Sander, tanskalainen poliitikko
- 30. elokuuta – Li Zhanshu, kiinalainen poliitikko
- 1. syyskuuta – Ilpo Tiihonen, suomalainen runoilija
- 3. syyskuuta – Pekka Juhani Maijanen (”Pave Maijanen”), suomalainen muusikko (Mistakes) (k. 2021)
- 10. syyskuuta – Anthony Joseph Perry (”Joe Perry”), yhdysvaltalainen kitaristi (Aerosmith)
- 11. syyskuuta – Raul Reiman, suomalainen sanoittaja, säveltäjä ja muusikko (k. 1987)
- 11. syyskuuta – Barry Sheene, brittiläinen ratamoottoripyöräilyn kaksinkertainen maailmanmestari (k. 2003)[14]
- 12. syyskuuta – Cynthia Myers, yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä (k. 2011)
- 19. syyskuuta – Erkki Liikanen, suomalainen poliitikko (Suomen Pankin pääjohtaja)
- 21. syyskuuta – Bill Murray, yhdysvaltalainen koomikko, näyttelijä, ohjaaja ja tuottaja
- 22. syyskuuta – Kirill Babitzin (”Kirka”), suomalainen laulaja (k. 2007)
- 25. syyskuuta – Oiva Kaltiokumpu, suomalainen komisario, muusikko ja kansanedustaja
- 28. syyskuuta – Mikael Knip, suomalainen lastentautien ylilääkäri ja professori
- 28. syyskuuta – Catherine Robbin, kanadalainen oopperalaulaja
- 29. syyskuuta – Loretta Goggi, italialainen viihdetaiteilija
lokakuu–joulukuu
- 2. lokakuuta – Ian McNeice, englantilainen näyttelijä ja ääninäyttelijä
- 5. lokakuuta – Aake Kalliala, suomalainen näyttelijä
- 9. lokakuuta – Jody Williams, vuoden 1997 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen professori ja poliittinen aktivisti
- 13. lokakuuta – Kimmo Kontula, suomalainen lääkäri ja professori
- 16. lokakuuta – Riitta Salin, suomalainen pikajuoksija
- 18. lokakuuta – Wendy Wasserstein, yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija (k. 2006)
- 19. lokakuuta – Hui-Ying Liu-Tawaststjerna, taiwanilais-suomalainen pianisti
- 20. lokakuuta – Mara Venier, italialainen televisiojuontaja ja näyttelijä
- 21. lokakuuta – Richard Heinberg, yhdysvaltalainen toimittaja ja tietokirjailija
- 22. lokakuuta – Jouko Keskinen, suomalainen näyttelijä
- 25. lokakuuta – Pekka Järvinen (”Albert Järvinen”, ”Viola Ahti”), suomalainen muusikko (Hurriganes) (k. 1991)
- 25. lokakuuta – Jukka Maalampi, suomalainen fysiikan professori
- 31. lokakuuta – Nora, Liechtensteinin prinsessa
- 1. marraskuuta – Robert Betts Laughlin, vuoden 1998 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut kiinalais-yhdysvaltalainen fyysikko
- 3. marraskuuta – James Rothman, vuoden 2013 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen solubiologi
- 6. marraskuuta – Torben Lund, tanskalainen poliitikko
- 9. marraskuuta – Pasi Kaunisto, suomalainen laulaja
- 11. marraskuuta – Vjatšeslav Soloduhin, venäläinen jääkiekkoilija
- 16. marraskuuta – John Swartzwelder, yhdysvaltalainen televisiokäsikirjoittaja
- 21. marraskuuta – Hannu Nurmio (”Tuomari Nurmio”), suomalainen laulaja
- 22. marraskuuta – Steven Van Zandt, yhdysvaltalainen laulaja, näyttelijä ja aktivisti
- 25. marraskuuta – Epe Helenius, suomalainen levytuottaja
- 26. marraskuuta – Eero Heinonen, suomalainen pianisti
- 26. marraskuuta – Olavi Mäenpää, suomalainen poliitikko (k. 2018)
- 28. marraskuuta – Ed Harris, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä
- 28. marraskuuta – Russell Alan Hulse, vuoden 1993 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
- 30. marraskuuta – Chris Claremont, yhdysvaltalainen sarjakuvien kirjoittaja ja kirjailija
- 6. joulukuuta – Joe Hisaishi, japanilainen säveltäjä
- 7. joulukuuta – Eeva-Riitta Salo, suomalainen näyttelijä
- 9. joulukuuta – Mauri Konttinen (”Moog Konttinen”), suomalainen muusikko
- 10. joulukuuta – John Boozman, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko ja senaattori
- 10. joulukuuta – Helena Petäistö, suomalainen toimittaja ja kirjailija
- 11. joulukuuta – Christina Onassis, yhdysvaltalainen julkisuuden henkilö, Aristoteles Onassiksen tytär (k. 1988)
- 12. joulukuuta – Eric Maskin, vuoden 2007 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja professori
- 13. joulukuuta – Hannu Syrjälahti, suomalainen säveltäjä ja kanteleensoittaja
- 16. joulukuuta – Tuire Salenius, suomalainen näyttelijä
- 20. joulukuuta – Markku Laukkanen, suomalainen kansanedustaja
- 30. joulukuuta – Martti Vainio, suomalainen kestävyysjuoksija
Kuolleita
- Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1950 kuolleista henkilöistä
tammikuu–maaliskuu
- 7. tammikuuta – Mauno Rauramo, suomalainen lääkäri ja professori (s. 1885)
- 8. tammikuuta – Joseph Schumpeter, itävaltalais-yhdysvaltalainen taloustieteilijä (s. 1883)
- 15. tammikuuta – Henry H. Arnold, yhdysvaltalainen kenraali ja ilmavoimien komentaja (s. 1886)
- 16. tammikuuta – Gustav Krupp von Bohlen und Halbach, saksalainen diplomaatti ja teollisuusjohtaja (s. 1870)
- 18. tammikuuta – André Sainte-Laguë, ranskalainen matemaatikko ja graafiteorian uranuurtaja (s. 1882)
- 19. tammikuuta – Aarne Kauhtio, suomalainen päätoimittaja ja pakinoitsija (s. 1888)
- 21. tammikuuta – Eric Arthur Blair (”George Orwell”), brittiläinen kirjailija (Vuonna 1984) (s. 1903)
- 29. tammikuuta – Ahmad al-Jabir al-Sabah, Kuwaitin sheikki (s. 1885)
- 1. helmikuuta – Marcel Mauss, ranskalainen sosiologi ja etnologi (s. 1872)
- 3. helmikuuta – Karl Seitz, Itävallan ensimmäinen liittopresidentti 1919–1920 (s. 1869)
- 14. helmikuuta – Karl Jansky, yhdysvaltalainen fyysikko ja radioastronomian uranuurtaja (s. 1905)
- 21. helmikuuta – Arvo Sotavalta, suomalainen kielitieteilijä (s. 1889)
- 25. helmikuuta – George Minot, vuoden 1934 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen professori (s. 1885)
- 4. maaliskuuta – Johanne Dybwad, norjalainen teatterinäyttelijä ja -ohjaaja (s. 1867)
- 5. maaliskuuta – Edgar Lee Masters, yhdysvaltalainen runoilija, elämäkerrankirjoittaja ja näytelmäkirjailija (s. 1868)
- 6. maaliskuuta – Albert Lebrun, Ranskan presidentti 1932–1940 (s. 1871)
- 12. maaliskuuta – Heinrich Mann, saksalainen kirjailija (s. 1871)
- 19. maaliskuuta – Edgar Rice Burroughs, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1875)
- 19. maaliskuuta – Walter Haworth, vuoden 1937 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen kemisti (s. 1883)
- 21. maaliskuuta – Rafael Blomstedt, suomalainen arkkitehti (s. 1885)
- 24. maaliskuuta – Harold Laski, englantilainen poliitikko, politiikan tutkija, taloustieteilijä ja tietokirjailija (s. 1893)
- 27. maaliskuuta – Oskari Heikinheimo, suomalainen piirilääkäri, lääkintöneuvos ja Kokoomuksen kansanedustaja (s. 1873)
- 30. maaliskuuta – Léon Blum, Ranskan pääministeri (s. 1872)
huhtikuu–kesäkuu
- 2. huhtikuuta – Albert von Hellens, suomalainen tuomari, ministeri, maaherra ja vapaaherra (s. 1879)
- 3. huhtikuuta – Kurt Weill, saksalainen säveltäjä (s. 1900)
- 6. huhtikuuta – Otto Manninen, suomalainen runoilija ja professori (s. 1872)
- 8. huhtikuuta – Vatslav Nižinski, puolalaissyntyinen venäläinen balettitanssija ja koreografi (s. 1890)
- 23. huhtikuuta – Matilda Cesira (”Gemma Bellincioni”), italialainen sopraano (s. 1864)
- 25. huhtikuuta – Guðjón Samúelsson, islantilainen arkkitehti (s. 1887)
- 8. toukokuuta – Franklin Dyall, englantilainen näyttelijä (s. 1870)
- 9. toukokuuta – Edvin Wirén, suomalainen pappi ja uskonnollinen kirjailija (s. 1885)
- 24. toukokuuta – Archibald Wavell, englantilainen sotamarsalkka (s. 1883)
- 26. toukokuuta – Helge Hyrkkälä, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1887)
- 29. toukokuuta – Germund Paaer, suomalainen taidemaalari (s. 1881)
- 4. kesäkuuta – Kazys Grinius, Liettuan presidentti vuonna 1926 (s. 1866)
- 7. kesäkuuta – Ernst Ehrnrooth, suomalainen ylilääkäri ja oikeuslääketieteen professori (s. 1871)
- 22. kesäkuuta – Julio Fonseca, costaricalainen säveltäjä (s. 1885)
- 27. kesäkuuta – Milada Horáková, tšekkoslovakialainen poliitikko ja toisen maailmansodan aikaisen vastarintaliikkeen jäsen (teloitettiin) (s. 1901)
- 29. kesäkuuta – Johannes Käis, virolainen kasvatustieteilijä (s. 1885)
- 30. kesäkuuta – Guilhermina Suggia, portugalilainen sellisti (s. 1885)
heinäkuu–syyskuu
- 1. heinäkuuta – Eliel Saarinen, suomalainen arkkitehti (s. 1873)
- 3. heinäkuuta – Leonora Piper, yhdysvaltalainen meedio (s. 1859)
- 6. heinäkuuta – Fats Navarro, yhdysvaltalainen jazztrumpetisti (s. 1923)
- 22. heinäkuuta – Toivo Haapanen, suomalainen kapellimestari ja musiikintutkija (s. 1889)
- 21. heinäkuuta – Ester Ståhlberg, suomalainen kirjailija (s. 1870)
- 22. heinäkuuta – Toivo Haapanen, suomalainen kapellimestari ja musiikintutkija (s. 1889)
- 22. heinäkuuta – William Lyon Mackenzie King, Kanadan pääministeri (s. 1874)
- 29. heinäkuuta – Gérald Desmarais, kanadalainen oopperalaulaja (s. 1906)
- 29. heinäkuuta – Joe Fry, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (s. 1915)[15]
- 5. elokuuta – Antero Rinne, suomalainen yhteiskuntatieteilijä (s. 1896)
- 8. elokuuta – Nikolai Mjaskovski, venäläinen säveltäjä (s. 1881)
- 8. elokuuta – Liisu Poijärvi (”Vanha Nunna”), suomalainen pakinoitsija (s. 1886)
- 11. elokuuta – Juhani Rinne, suomalainen arkeologi (s. 1872)
- 19. elokuuta – Giovanni Giorgi, italialainen sähköinsinööri ja mittajärjestelmän kehittäjä (s. 1871)
- 19. elokuuta – Heȟáka Sápa (”Musta Hirvi”), yhdysvaltalainen oglala–lakota-heimoon kuulunut tietäjä ja parantaja (s. 1863)
- 27. elokuuta – Cesare Pavese, iralialainen runoilija, kirjailija ja kirjallisuuskriitikko (s. 1908)
- 29. elokuuta – Aline Grönberg (”Vanu-Mamma”), suomalainen kauppaneuvos (Turun Vanu Oy:n perustaja) (s. 1871)
- 6. syyskuuta – Olaf Stapledon, englantilainen filosofi ja tieteiskirjailija (s. 1886)
- 9. syyskuuta – Heikki Soisalo, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1874)
- 10. syyskuuta – Raymond Sommer, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja (s. 1906)[16]
- 10. syyskuuta – Pauli Tuorila, suomalainen maanviljelyskemisti, professori ja IKL:n kansanedustaja (s. 1900)
- 11. syyskuuta – Jan Smuts, Etelä-Afrikan pääministeri (s. 1870)
- 17. syyskuuta – Bernhard Otto Widnäs, suomalainen kenraalimajuri ja kuvernööri (s. 1869)
lokakuu–joulukuu
- 2. lokakuuta – Antti Airio, suomalainen liikemies ja toimittaja (s. 1877)
- 9. lokakuuta – Nicolai Hartmann, saksalainen filosofi (s. 1882)
- 11. lokakuuta – Álvaro de Figueroa de Romanones, espanjalainen poliitikko ja pääministeri (s. 1863)
- 17. lokakuuta – Ilmari Bonsdorff, suomalainen geodeetti ja tähtitieteilijä (s. 1879)
- 20. lokakuuta – Henry L. Stimson, yhdysvaltalainen poliitikko ja ministeri (s. 1867)
- 23. lokakuuta – Al Jolson, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (s. 1886)
- 29. lokakuuta – Kustaa V, Ruotsin kuningas (s. 1858)
- 29. lokakuuta – Lucien Martin, kanadalainen viulisti, säveltäjä ja kapellimestari (s. 1908)
- 30. lokakuuta – Boris Verlinski, ukrainalais-venäläinen shakin kansainvälinen mestari (s. 1888)
- 2. marraskuuta – George Bernard Shaw, vuoden 1925 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut irlantilaissyntyinen kirjailija ja Oscar-palkittu näytelmäkirjailija (My Fair Lady) (s. 1856)
- 5. marraskuuta – Eemil Halonen, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1875)
- 7. marraskuuta – August Hänninen, suomalainen lähetystyöntekijä (s. 1876)
- 13. marraskuuta – Carl Metzger, saksalainen metsäalan professori ja diplomaatti (s. 1865)
- 20. marraskuuta – Francesco Cilea, italialainen säveltäjä (s. 1866)
- 25. marraskuuta – Johannes Vilhelm Jensen, vuoden 1944 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut tanskalainen kirjailija (s. 1873)
- 25. marraskuuta – Annikki Paasikivi, suomalainen arkkitehti (s. 1898)
- 25. marraskuuta – G. J. Ramstedt, suomalainen tutkimusmatkailija, tieteilijä ja diplomaatti (s. 1873)
- 2. joulukuuta – Dinu Lipatti, romanialainen pianisti (s. 1917)
- 6. joulukuuta – Jorma Saarinen, suomalainen jalkapalloilija (s. 1929)
- 11. joulukuuta – Juho Rissanen, suomalainen taidemaalari (s. 1873)
- 27. joulukuuta – Max Beckmann, saksalainen taidemaalari (s. 1884)
- 31. joulukuuta – Karl Renner, Itävallan presidentti (s. 1870)
Nobelin palkinnot
Lähteet
- http://uboat.net/allies/warships/ship/3514.html
- Oriveden kansanopisto palanut, Laatokka, 4.3.1950, nro 52, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Rohkea ryöstö tuotti lähes 2 milj. mk ryöstäjille Helsingissä, Laatokka, 10.3.1950, nro 57, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Junat kulkevat jälleen normaalisti, Laatokka, 9.5.1950, nro 104, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- The dawn of a new era ESPN. Viitattu 24.9.2018. (englanniksi)
- 1950 Race Results Results - Archive 1950–2017. Formula 1.com. Viitattu 24.9.2018. (englanniksi)
- http://www.atimes.com/atimes/Korea/LE25Dg02.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- Farina takes title as rivals falter ESPN. Viitattu 24.9.2018. (englanniksi)
- Rähinöitsijän verityö Riihimäellä, Laatokka, 28.12.1950, nro 296, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Nino Farina wins inaugural drivers' title ESPN. Viitattu 24.9.2018. (englanniksi)
- Jody Scheckter - South Africa ESPN. Viitattu 25.9.2018. (englanniksi)
- Hombach, Jean-Pierre: Flavio Briatore Heidi Klum & Seal - The Truth about the Divorce. 2010. epubli. Arkistoitu 25.9.2018. Viitattu 25.9.2018. (englanniksi)
- Richard Branson Biography. 3.4.2018. Biography.com (A&E Television Networks). Viitattu 25.9.2018. (englanniksi)
- McDiarmid, Mac: Barry Sheene Obituaries. 11.3.2003. The Independent. Viitattu 25.9.2018. (englanniksi)
- Joe Fry - Great Britain ESPN. Viitattu 25.9.2018. (englanniksi)
- Raymond Sommer - France ESPN. Viitattu 25.9.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1950 Wikimedia Commonsissa
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.