1942

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta − Suomessa tuli voimaan pysyvä liikevaihtoverolaki, joka korvasi vuonna 1941 säädetyn tilapäiseksi tarkoitetun lain.
2. tammikuuta – Japanin joukot valloittivat Manilan. Ison-Britannian ja Kansainyhteisön joukot perääntyivät.
2. tammikuuta – Kaikkiaan 26 valtiota tunnusti Yhdysvaltain ja Ison-Britannian elokuussa 1941 antaman Atlantin julistuksen. Samalla ne sitoutuivat olemaan solmimatta erillisrauhaa Saksan tai Japanin kanssa.
4. tammikuuta − Akateeminen Karjala-Seura, Pellervo-Seura, Suomen Aseveljien Liitto ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) perustivat Suurtalkoot-yhdistyksen ohjaamaan kansalaisten vapaaehtoista talkootoimintaa. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin kenraali Edvard Hanell.
6. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt julisti Yhdysvaltain sodan päämääräksi kansallissosialismin tuhoamisen.
7. tammikuuta – Bataanniemen saarto alkoi.
11. tammikuuta – Japani julisti sodan Alankomaille ja hyökkäsi Alankomaiden Itä-Intiaan.
11. tammikuuta – Japanilaiset valloittivat Kuala Lumpurin.
17. tammikuuta – 19 henkilöä kuoli ja yli 30 loukkaantui pikajunan ja tavarajunan törmäyksessä Iitin Kausalassa.
19. tammikuuta – Japanilaiset hyökkäsivät Burmaan.
20. tammikuuta – Wannseen konferenssi Berliinissä, jossa Saksan virastoille tiedotettiin ”juutalaiskysymyksen lopullisesta ratkaisusta”. Kokous osoitti sen, että kansanmurhasta oli tullut osa valtakunnan virallisesti harjoittamaa politiikkaa. Lopullinen ratkaisu johti holokaustiin, juutalaisten kansanmurhaan.
25. tammikuuta – Thaimaa julisti sodan Yhdysvalloille ja Britannialle.
26. tammikuuta – Ensimmäiset yhdysvaltalaisjoukot saapuivat Eurooppaan Pohjois-Irlantiin.
26. tammikuuta – Valtion tiedoituslaitos kielsi sanomalehtiä arvostelemasta suomalaisten lasten siirtoa Ruotsiin.
3. helmikuuta – Etelä-Afrikka julisti sodan Japanille, Suomelle, Unkarille, Romanialle ja Bulgarialle.
7. helmikuuta – Valtion tiedoituslaitos ilmoitti mielialaraportissaan sodan pitkittymisen ja elintarviketilanteen heikkenemisen aiheuttaneen kansalaisten keskuudessa sotaväsymystä ja yleistä tyytymättömyyttä, jollaista ei ollut esiintynyt talvisodan aikana.
11.–13. helmikuuta – Channel Dash (myös Unternehmen Cerberus): Kriegsmarinen alukset Scharnhorst, Gneisenau, Prinz Eugen ja joukko pienempiä aluksia palasivat satamiinsa Saksaan Brestistä Englannin kanaalin läpi.[1]
8. helmikuuta − Puna-armeija motitti Demjanskissa 90 000 saksalaista. Saksalaiset onnistuivat lopulta 21. helmikuuta pääsemään motista ja torjumaan puna-armeijan hyökkäykset.
9. helmikuuta − Tasavallan ent. presidentti, filosofian tohtori Lauri Kristian Relander kuoli. Hänet haudattiin Hietaniemen hautausmaalle 13. helmikuuta.
14. helmikuuta − Sisäministeri Toivo Horelli kutsui puheilleen Merimies-Unionin puheenjohtajan Niilo Wällärin ja syytti tätä yhteydenpidosta Isoon-Britanniaan, joka oli julistanut sodan Suomelle. Horelli vaati Merimies-Unionia erottamaan Wällärin, mihin Merimies-Unioni ei suostunut. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) päätti tämän jälkeen olla kutsumatta Wälläriä kokouksiinsa.
15. helmikuuta – Singaporessa Iso-Britannian ja Kansainyhteisön joukot antautuivat japanilaisille.
19. helmikuuta – Darwinin pommitus: Australian mannermaa joutui ensimmäisen kerran japanilaisten iskun kohteeksi, kun yli 200 konetta teki iskun Darwiniin.[2]
22. helmikuuta – Roosevelt määräsi kenraali Douglas MacArthurin vetäytymään Filippiineiltä yhdysvaltalaisjoukkojen puolustuksen romahdettua.
22. helmikuuta – Akateeminen Karjala-Seura vietti 20-vuotisjuhlansa Äänislinnassa (Petroskoissa).
23. helmikuuta – Japanin I-vene ampui 16 kranaattia öljynjalostamoon Santa Barbarassa Kaliforniassa.
24. helmikuuta – Turun hovioikeus tuomitsi SDP:n oppositioryhmän eli niin sanotut kuutoset valtiopetoksen valmistelusta kuritushuoneeseen. Poliittinen vasemmisto ja Ruotsalainen Kansanpuolue paheksuivat päätöstä.
27. helmikuuta – Jaavanmeren taistelu Hollannin, Britannian, Australian ja Yhdysvaltain laivastojen ja Japanin välillä Jaavanmerellä. Japani aloitti maihinnousun Jaavalle ja miehitti Alankomaiden Itä-Intian. Ensimmäinen Yhdysvaltain laivaston lentotukialus, USS Langley, upposi japanilaishyökkäyksessä.
28. helmikuuta – Eduskunta päätti sisäministeri Toivo Horellin vaatimuksesta, ettei ns. kuutosten tapauksesta saanut keskustella julkisesti.
1. maaliskuuta − Karjalan Armeija jaettiin Maaselän Ryhmäksi ja Aunuksen Ryhmäksi. Edellisen johtajaksi tuli kenraaliluutnantti Taavetti Laatikainen ja jälkimmäisen kenraaliluutnantti Lennart Oesch.
3. maaliskuuta – Kirjailijat Raoul Palmgren ja Arvo Turtiainen pidätettiin ja tuomittiin sotilaskarkuruudesta ja valtiopetoksen valmistelusta pitkiin kuritushuonerangaistuksiin.
7. maaliskuuta – Bełżecin tuhoamisleirin kolme kaasukammiota otettiin käyttöön. Ensimmäiset juutalaisuhrit tuotiin Lublinista ja Lvivistä.
8. maaliskuuta – Hollantilaisjoukot antautuivat Jaavalla japanilaisille.
8. maaliskuuta – Japani valloitti Rangoonin Burmassa ja japanilaisjoukot nousivat maihin Australian Uudessa-Guineassa.
9. maaliskuuta − Alankomaiden Itä-Intia antautui Japanille.
13. maaliskuuta – Valtioneuvos J. K. Paasikivi totesi talvisodan päättymisen kaksivuotismuistojuhlassa Helsingin messuhallissa pitämässään puheessa, että Neuvostoliiton Suomelle syksyllä 1939 esittämät vaatimukset, ankara Moskovan rauha, painostus Suomea kohtaan välirauhan aikana sekä uusi hyökkäys Suomeen olivat olleet Neuvostoliitolta kohtalokkaita erehdyksiä eivätkä johdonmukaista toimintaa.
16. maaliskuuta − Ruotsin prinssi Kustaa Aadolf saapui vierailulle Suomeen ja tapasi marsalkka Mannerheimin Päämajassa Mikkelissä.
23. maaliskuuta – Japanilaiset valloittivat Andamaanit.
26. maaliskuuta – Juutalaisten joukkokuljetukset Auschwitzin keskitysleirille alkoivat. Ensimmäiset vangit tuotiin leirille Ranskasta ja Slovakiasta.
28. maaliskuuta – Operaatio Sotavaunut: Brittikommandot tuhosivat saksalaisten miehittämän St. Nazairen kuivatelakan Ranskassa.
28. maaliskuuta – Suomalaiset valtasivat Suursaaren. Tytärsaari vallattiin pari päivää myöhemmin 30. maaliskuuta.
31. maaliskuuta – Joulusaaren taistelu alkoi, kun japanilaiset valtasivat Joulusaaren. Varuskunnan intialaisten sotilaiden noustua kapinaan brittiläisiä upseereitaan vastaan taisteluja ei käyty. Vara-amiraali Shōji Nishimuran lippulaiva, kevyt risteilijä Naka vaurioitui kuitenkin yhdysvaltalaisen sukellusvene USS Seawolfin ampumista torpedoista.

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Valtion tiedoituslaitoksen tarkastusjaosto antoi suomalaisten sanomalehtien päätoimittajille lähettämässään kirjeessä ohjeet siitä, miten Saksasta oli kirjoitettava. Muun muassa Saksan toimintaa sen miehittämillä alueilla ei saanut arvostella.
2. huhtikuuta – Suomi siirtyi ensimmäistä kertaa kesäaikaan. Käytäntöä ei kuitenkaan jatkettu seuraavana vuonna.
5. huhtikuuta − Japani pommitti Colombon kaupunkia Ceylonissa.
9. huhtikuuta – Viimeiset yhdysvaltalais- ja filippiiniläisjoukot antautuivat japanilaisille Bataanin niemimaalla Pohjois-Filippiineillä. "Bataanin kuolemanmarssi" alkoi.
11. huhtikuuta – Venäläiset aloittivat suurhyökkäyksen kelirikkoisella Syvärin rintamalla Šemenskin ja Pertjärven välisellä alueella. Suomalaiset saivat hyökkäävän rykmentin motitettua Pertjärvellä ja motti antautui 18. huhtikuuta. Venäläisten tappiot olivat noin 14 000 miestä ja suomalaisten 2 165 miestä joista kaatuneita oli 440.
18. huhtikuuta − Yhdysvaltalaiset lentotukialukselta lähteneet pommikoneet pommittivat Tokiota.
24. huhtikuuta – Venäläiset aloittavat suurhyökkäyksen Kiestingin pohjoispuolella. Suomalaiset ja saksalaiset joukot saivat hyökkäyksen torjuttua taisteluissa jotka jatkuvat toukokuun lopulle saakka.
24. huhtikuuta – Juutalaisilta kiellettiin Saksassa julkisten liikennevälineiden käyttö.
30. huhtikuuta − Äänislinnan teatteri avattiin. Avajaisnäytäntönä oli Valentinin (Ensio Rislakki) kirjoittama ja Oke Tuurin ohjaama näytelmä Tapahtui kaukana.
4.–8. toukokuuta – Korallimeren taistelu, toinen suuri lentotukialusten välinen taistelu ja ensimmäinen, jossa taistelevat laivastot eivät olleet näköetäisyydellä toisistaan.
6. toukokuuta – Viimeiset yhdysvaltalaisjoukot antautuivat Filippiineillä.

10. toukokuuta – Marsalkka Mannerheim myönsi Suomen äideille vertauskuvallisesti vapaudenristin.
12. toukokuuta – 28. toukokuuta – Toinen Harkovan taistelu: Neuvostoarmeija aloitti suurhyökkäyksen Itä-Ukrainassa Timošenkon viiden armeijan vahvuisella kaakkoisrintamalla. Neuvostoliitto menetti lopputuloksena neljännesmiljoonan joukkoja ja 1200 panssarivaunua.
12. toukokuuta − Kaasukammiot otettiin käyttöön Auschwitzin keskitysleirissä.
18. toukokuuta − Ruotsalainen oopperalaulaja Jussi Björling piti konsertin Kansallisteatterissa. Konsertin tuotto lahjoitettiin suomalaisille sotainvalideille.
19. toukokuuta − Merenkulkuneuvos Antti Wihuri ja hänen puolisonsa Jenny Wihuri perustivat nimeään kantavan rahaston ja lahjoittivat sen peruspääomaksi 31 miljoonaa markkaa. Rahaston tehtäväksi he määrittelivät Suomen henkisen ja taloudellisen viljelyn sekä "nykyoloissa" maan jälleenrakennuksen tukemisen.
30.−31. toukokuuta − RAF:n ensimmäinen tuhannen pommikoneen hyökkäys Kölniin, iskun suunnitteli kenraali Arthur "Bomber" Harris.
4.–7. kesäkuuta – Midwayn taistelu.
4. kesäkuuta – Marsalkka C. G. E. Mannerheim täytti 75 vuotta. Tasavallan presidentti Risto Ryti myönsi hänelle Suomen marsalkan arvonimen. Suomeen saapunut Saksan johtaja Adolf Hitler tapasi Mannerheimin Immolassa lähellä Imatraa.
5. kesäkuuta – Valtion tiedoituslaitos lähetti sanomalehtien päätoimittajille kirjeen, jonka mukaan lehtikirjoituksissa oli korostettava Hitlerin vierailun olleen kunnianosoitus Suomen sodalle sekä Suomen poliittiselle ja sotilaalliselle johdolle.
10. kesäkuuta – SS ja Gestapo polttivat Lidicen kylän Tšekissä kostoksi Reinhard Heydrichin murhasta. Kaikki aikuiset miehet ammuttiin, naiset lähetettiin keskitysleirille ja ei-arjalaiset lapset tuhoamisleirille Chełmnoon.
27. kesäkuuta − Marsalkka Mannerheim vieraili Hitlerin päämajassa Kotkanpesässä ja neuvotteli Hitlerin kanssa runsaan tunnin ajan. Hitler ilmoitti, ettei Saksa vaatinut Suomelta tässä vaiheessa aktiivisempaa osallistumista sotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan. Mannerheim palasi Saksasta kotimaahan vielä saman päivän aikana.
28. kesäkuuta – Saksalaisten kesäoffensiivi, Operaatio Sininen eli Fall Blau, alkoi Etelä-Venäjällä kohti Kaukasiaa, Volgaa ja Stalingradia.
30. kesäkuuta – Juutalaisten koulut suljettiin Saksassa.

Heinäkuu–syyskuu

1.–27. heinäkuuta – Ensimmäinen El Alameinin taistelu.
11. heinäkuuta – 18. elokuuta – Puutoisten sissiprikaati teki epäonnistuneen hyökkäyksen suomalaisten selustaan. Yli kuukauden kestäneiden taistelujen jälkeen retkeltä palasi 120 partisaania 638:sta retkelle lähteneestä.
16. heinäkuuta – Pierre Lavalin Vichyn Ranska kokosi 13 000–20 000 juutalaista Vél d’Hiv’lle.
16. heinäkuuta – Yhdysvaltain hallitus päätti sulkea kaikki Yhdysvaltain edustustot Suomessa elokuun alussa.
18. heinäkuuta – Ensimmäinen Messerschmitt Me 262:n koelento suihkumoottoreilla.
19. heinäkuuta – Atlantin taistelu: Karl Dönitz määräsi sukellusveneet vetäytymään Yhdysvaltain rannikolta saattueiden vuoksi.
19. heinäkuuta – Heinrich Himmler määräsi kuljetukset ghetoista kuolemanleireille aloitettaviksi.
22. heinäkuuta – Varsovan gheton tyhjennys alkoi, ja noin 300 000 ihmistä pakkokuljetettiin sieltä kuolemanleireille seuraavien kahden kuukauden aikana.
29. heinäkuuta – 6. elokuuta – Heinrich Himmler vieraili Suomessa.
7. elokuuta – Guadalcanalin taistelu alkoi Yhdysvaltain merijalkaväen noustessa maihin Guadalcanalilla Salomonsaarilla.
8. elokuuta – Washington, DC:ssa teloitettiin kuusi henkilöä sabotaasin suunnittelusta.
8. elokuuta – ”Quit India”: Intian kongressin komitea vaati Intian välitöntä itsenäisyyttä. Mohandas Gandhi, Jawaharlal Nehru ja muut kongressipuolueen johtajat pidätettiin seuraavana päivänä ja puolue kiellettiin. Mielenosoituksissa pidätettiin kaiken kaikkiaan 90 000 ihmistä.
16. elokuuta – Operaatio Wunderland, saksalaisten alusten hyökkäys Jäämerelle kuljetuksia vastaan käynnistyi. Taskutaistelulaiva Admiral Scheer purjehti Narvikista kohti Karanmerta.
19. elokuuta – Dieppen maihinnousu, jossa kaatui, katosi tai haavoittui 4 384 liittoutuneiden sotilasta.
23. elokuuta – Luftwaffen ilmahyökkäys muutti Stalingradin raunioiksi. 80 % kaupungista tuhoutui.
7. syyskuuta – Neuvostoliittolaisten Suomeen desanttina lähettämä Kerttu Nuorteva pidätettiin Helsingissä.
11. syyskuuta – Suomen Leijonan ritarikunta perustettiin.
24. syyskuuta − Neuvostoliittolainen partisaaniosasto hyökkäsi Viiksimon kylään Kuhmossa ja ampui kahdeksan kyläläistä erään talon pirtissä.

Lokakuu–joulukuu

3. lokakuuta – Ensimmäinen V-2-laukaisu avaruuteen Peenemündesta Saksasta.
11. lokakuuta – Helsingin messuhallissa pidettiin suomalaisen kirjapainotaidon 300-vuotisjuhla.
18. lokakuuta – Adolf Hitler antoi niin sanotun Kommando-käskyn, joka oli huippusalainen käsky teloittaa välittömästi kaikki Euroopassa ja Afrikassa tavattavat kommandot, vaikka he kiinni joutuessaan tarjoutuisivatkin antautumaan. Kommandoiksi luokiteltiin muun muassa kommandokoulutuksen saaneet miehet ja ilman sotilaspukua tavatut sotilaallista tekoa suorittavat henkilöt. Kenraalieversti Alfred Jodl tuomittiin käskyn kumoamatta jättämisen takia myöhemmin Nürnbergin oikeudenkäynnissä hirtettäväksi. Erwin Rommel ja Heinz Guderian taas eivät suostuneet toteuttamaan käskyä.
23. lokakuuta–4. marraskuuta – Toinen El Alameinin taistelu: Rommelin johtamat saksalaiset vetäytyivät lopuksi.
1. marraskuuta − Kemijärven ja Sallan Kelloselän välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
6. marraskuuta – Joukko Suomen Saksalle luovuttamia juutalaisia kuljetettiin S/S Hohenhörnillä Helsingistä Tallinnaan. Päätöksen luovutuksesta olivat tehneet sisäministeri Toivo Horelli ja Valpon päällikkö Arno Anthoni. Kyseiset juutalaiset päätyivät lopulta Auschwitziin. Vain yksi heistä selvisi hengissä. Joukossa oli kaksi lasta.
8. marraskuuta – Operaatio Torch: Yhdysvaltain ja brittien joukot nousivat maihin Vichyn Ranskan hallitsemassa Pohjois-Afrikassa.
8. marraskuuta – Venäläinen pommikone pudotti kaksi pommia Erottajalle Helsingin keskustaan. 50 ihmistä kuoli ja yli sata loukkaantui. Ilmahälytystä ei ollut ehditty antaa ajoissa.
11. marraskuuta – Saksan joukot miehittivät Vichyn Ranskan ja Korsikan amiraali François Darlanin tehtyä aselevon liittoutuneiden kanssa Pohjois-Afrikassa.
19. marraskuuta – Stalingradin taistelu: Kenraali Žukovin joukot aloittivat vastahyökkäyksen ("Operaatio Uranus") Stalingradissa.
22. marraskuuta – Kenraali Paulus ilmoitti Hitlerille sähkeellä 6. armeijan jääneen saarroksiin Stalingradiin.
25. marraskuuta – Stalingradiin saarroksiin jääneitä saksalaisjoukkoja alettiin huoltaa ilmateitse pääasiassa Junkers Ju 52 kuljetuskoneilla.
26. marraskuuta – Michael Curtizin ohjaaman draamaelokuvan Casablanca ensi-ilta oli New Yorkissa.
27. marraskuuta – Ranskan laivaston alukset Toulonissa upotettiin, jotta vältettäisiin niiden joutuminen Saksan käsiin. Upotettuihin aluksiin kuului yksi taistelulaiva, kaksi taisteluristeilijää, seitsemän risteilijää, 15 hävittäjää ja lukuisia pienempiä aluksia.
28. marraskuuta – Cocoanut Grove-yökerhon tulipalossa Bostonissa Yhdysvalloissa kuoli 492 ihmistä.
2. joulukuuta – Manhattan-projekti: maailman ensimmäinen ydinreaktori saavutti kriittisyyden Chicagon yliopistossa. Hanketta johti Enrico Fermi ja reaktori toimi mm. nykyaikaisten laivasto- ja ydinvoimareaktorien prototyyppinä.
12. joulukuuta – Saksan 4. panssariarmeijan hyökkäys, Wintergewitter, alkoi, tavoitteenaan vapauttaa Stalingradiin saarretut joukot. Se eteni noin puoleenväliin tavoitteestaan.
23. joulukuuta − Helsingin seudun metsäkaartilaisia johtanut työmies Veikko Pöysti ja yksi poliisi saivat surmansa Helsingin mlk:n Hiekkaharjussa käydyssä tulitaistelussa. Kolme poliisia haavoittui ja kahdeksan Pöystin avustajaa pidätettiin.
24. joulukuuta − Saksalaisjoukot joutuivat mottiin Stalingradissa.
31. joulukuuta – Lähes 240 000 siirtoväkeen kuuluneen henkilön – noin kaksi kolmasosaa koko siirtoväestä – ilmoitettiin palanneen kotiseuduilleen Moskovan rauhansopimuksen perusteella Neuvostoliitolle luovutetulle ja takaisin vallatulle alueelle Karjalankannakselle, Laatokan Karjalaan, Sallan ja Kuusamon itäosiin sekä Suomenlahden saarille.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Juha Pihkala, Tampereen hiippakunnan piispa
8. tammikuuta – Stephen Hawking, englantilainen fyysikko (k. 2018)
8. tammikuuta – Jun’ichirō Koizumi, japanilainen poliitikko
10. tammikuuta – Walter Hill, yhdysvaltalainen toimintaelokuvien ohjaaja ja käsikirjoittaja
12. tammikuuta – Michel Mayor, vuoden 2019 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut sveitsiläinen astrofyysikko ja eksoplaneettojen tutkija
16. tammikuuta – Hannes Sihvo, suomalainen kirjallisuustieteilijä, historioitsija ja professori (k. 2003)
17. tammikuuta – Cassius Clay, Muhammad Ali, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (k. 2016)
20. tammikuuta – Maija-Liisa Peuhu, suomalainen näyttelijä
27. tammikuuta – Tasuku Honjo, vuoden 2018 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut japanilainen immunologi
28. tammikuuta – Tapio Markkanen, suomalainen tähtitieteilijä ja tieteenhistorioitsija (k. 2017)
30. tammikuuta – Kåre Gjønnes, norjalainen poliitikko (k. 2021)
1. helmikuuta – Bibi Besch, itävaltalais-yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1996)
1. helmikuuta – Terry Jones, brittiläinen koomikko, ohjaaja, käsikirjoittaja ja Monty Python -ryhmän jäsen (k. 2020)
5. helmikuuta – Oddny Aleksandersen, norjalainen poliitikko
6. helmikuuta – Fabiano Anthony Forte, ”Fabian”, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
9. helmikuuta – Carole King, yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä ja pianisti
11. helmikuuta – Mike Markkula, yhdysvaltalainen pääomasijoittaja
16. helmikuuta – Kim Jong Il, Pohjois-Korean johtaja (k. 2011)
21. helmikuuta – Anders C. Sjaastad, norjalainen poliitikko
23. helmikuuta – Leena Suomu, suomalainen näyttelijä
24. helmikuuta – Joe Lieberman, yhdysvaltalainen poliitikko
24. helmikuuta – May-Britt Seitava, suomalainen valokuvamalli ja näyttelijä
27. helmikuuta – Robert H. Grubbs, vuoden 2005 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k. 2021)
28. helmikuuta – Andy Devine, englantilainen näyttelijä (k. 2022)
28. helmikuuta − Leea Hiltunen, suomalainen kansanedustaja
28. helmikuuta – Brian Jones, brittiläinen muusikko ("Rolling Stones") (k. 1969)
28. helmikuuta − Leena Rauhala, suomalainen kansanedustaja
2. maaliskuuta – John Irving, yhdysvaltalainen kirjailija
2. maaliskuuta – Lou Reed, yhdysvaltalainen muusikko, lauluntekijä, runoilija ja kuvataiteilija (k. 2013)
5. maaliskuuta – Felipe González, Espanjan pääministeri 1982–1996
5. maaliskuuta – Hannu Karpo, suomalainen televisiotoimittaja
10. maaliskuuta – Einar Steensnæs, norjalainen poliitikko
13. maaliskuuta – John Paul Larkin (”Scatman John”), yhdysvaltalainen jazz-muusikko (k. 1999)
17. maaliskuuta – John Wayne Gacy, yhdysvaltalainen sarjamurhaaja (k. 1994)
22. maaliskuuta – Sheela, intialainen näyttelijä
23. maaliskuuta – Ama Ata Aidoo, ghanalainen kirjailija ja runoilija
24. maaliskuuta – Risto Ahti (kirkkoherra), suomalainen kirjailija sekä kirkkoherra. (k. 2013)
25. maaliskuuta – Aretha Franklin, yhdysvaltalainen laulaja (k. 2018)
26. maaliskuuta – Erica Jong, yhdysvaltalainen kirjailija
27. maaliskuuta – Piers Courage, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (k. 1970)
27. maaliskuuta – John Sulston, vuoden 2002 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut englantilainen lääkäri ja biokemisti (k. 2018)
28. maaliskuuta – Daniel Dennett, yhdysvaltalainen filosofi
28. maaliskuuta – Neil Kinnock, brittiläinen valtiomies
28. maaliskuuta – Mike Newell, brittiläinen elokuvaohjaaja

Huhtikuu–kesäkuu

3. huhtikuuta – Wayne Newton, yhdysvaltalainen laulaja
8. huhtikuuta – Maria Aro, suomalainen näyttelijä
12. huhtikuuta – Carlos Reutemann, argentiinalainen Formula 1 -kuljettaja ja poliitikko (k. 2021)
12. huhtikuuta – Jacob Zuma, Etelä-Afrikan presidentti 2009–2018
13. huhtikuuta – Bill Conti, yhdysvaltalainen elokuvamusiikin säveltäjä
13. huhtikuuta – Mikko Valtasaari, suomalainen toimittaja (k. 2023)
15. huhtikuuta – David Fanshawe, brittiläinen säveltäjä (k. 2010)
15. huhtikuuta – Oiva Lohtander, suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja dramaturgi
17. huhtikuuta – David Bradley, englantilainen näyttelijä
17. huhtikuuta – Jouko Turkka, suomalainen kirjailija ja teatteriohjaaja (k. 2016)
19. huhtikuuta – Jorma Kallio, Naantalin kaupunginjohtaja 1976–2000
20. huhtikuuta – Arto Paasilinna, suomalainen kirjailija (k. 2018)
24. huhtikuuta – Barbra Streisand, yhdysvaltalainen laulaja, näyttelijä, elokuvatuottaja ja -ohjaaja
27. huhtikuuta – Valeri Poljakov, venäläinen kosmonautti (k. 2022)
28. huhtikuuta – Kauko Juhantalo, suomalainen lakimies, poliitikko ja ministeri (k. 2020)
3. toukokuuta – Pál Schmitt, Unkarin presidentti 2010–2012
5. toukokuuta – Marc Alaimo, yhdysvaltalainen näyttelijä
5. toukokuuta – Francine Van Hove, ranskalainen taidemaalari
9. toukokuuta – Tommy Roe, yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä
12. toukokuuta – Arto Noras, suomalainen sellisti
17. toukokuuta – Knud Erik Kirkegaard, tanskalainen poliitikko
17. toukokuuta – Simo Tamminen, suomalainen näyttelijä
18. toukokuuta – Nobby Stiles, englantilainen jalkapalloilija, maailmanmestari ja jalkapallovalmentaja (k. 2020)
20. toukokuuta – Shirley Stobs, yhdysvaltalainen uimari ja olympiavoittaja
22. toukokuuta – Theodore Kaczynski (”Luddiitti”), yhdysvaltalainen sarjamurhaaja
22. toukokuuta – Tuija Vuolle, suomalainen näyttelijä
24. toukokuuta – Hannu Mikkola, suomalainen ralliautoilija (k. 2021)
24. toukokuuta – Fraser Stoddart, vuoden 2016 Nobelin kemianpalkinnon saanut skotlantilainen kemisti
27. toukokuuta – Juhani Markola, suomalainen laulaja
28. toukokuuta – Stanley B. Prusiner, vuoden 1997 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen neurologi ja biokemisti
3. kesäkuuta – Anatoli Afanasjev, venäläinen kirjailija (k. 2003)
5. kesäkuuta – Jorma Reini, suomalainen lakimies ja valtakunnansovittelija (k. 1998)
7. kesäkuuta – Muammar Gaddafi, Libyan johtaja 1969–2011 (k. 2011)
8. kesäkuuta – Jacques Dubochet, vuoden 2017 Nobelin kemianpalkinnon saanut sveitsiläinen biofyysikko
9. kesäkuuta – Veijo Baltzar, suomalainen kirjailija
11. kesäkuuta – Antero Karapalo, suomalainen urheilutoimittaja (k. 1999)
12. kesäkuuta – Bert Sakmann, vuoden 1991 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen tutkija
13. kesäkuuta – Abdulsalami Abubakar, Nigerian presidentti 1998–1999
17. kesäkuuta – Mohamed ElBaradei, vuoden 2005 Nobelin rauhanpalkinnon saanut egyptiläinen diplomaatti
18. kesäkuuta – Paul McCartney, brittiläinen muusikko, The Beatles -yhtyeen jäsen
18. kesäkuuta – Riitta Uosukainen, suomalainen poliitikko, ministeri ja valtioneuvos, eduskunnan puhemies 1994–2003
20. kesäkuuta – Juha Harjula, suomalainen koripalloilija (k. 2020)
22. kesäkuuta – Henri Coudray, ranskalainen katolinen piispa
22. kesäkuuta – J. Michael Kosterlitz, vuoden 2016 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut skotlantilainen fyysikko
23. kesäkuuta – Martin Rees, brittiläinen tähtitieteilijä ja Astronomer Royal
30. kesäkuuta – Tuula-Liina Varis, suomalainen kirjailija ja toimittaja

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Izzat Ibrahim al-Duri, irakilainen sotilaskomentaja, Irakin ent. varapresidentti
2. heinäkuuta – Vicente Fox, Meksikon presidentti 2000–2006
3. heinäkuuta – Pekka Ahnger, suomalainen kuulantyöntäjä (k. 2020)
3. heinäkuuta – Lippo Koivujuuri, suomalainen laulaja (k. 2000)
10. heinäkuuta – Ronnie James Dio, yhdysvaltalainen rock-laulaja (k. 2010)
12. heinäkuuta – Leo Meller, suomalainen luterilainen saarnaaja, Patmos Lähetyssäätiön ent. toiminnanjohtaja
13. heinäkuuta – Harrison Ford, yhdysvaltalainen näyttelijä
23. heinäkuuta – Erika Blanc, italialainen näyttelijä
23. heinäkuuta – Myra Hindley, englantilainen lasten sarjamurhaaja (k. 2002)
23. heinäkuuta – Matti Siitonen ("Fredi"), suomalainen laulaja (k. 2021)
25. heinäkuuta – Torsti Lehtinen, suomalainen kirjailija, kääntäjä ja filosofi
26. heinäkuuta – Antti Kivekäs, suomalainen yritysjohtaja (k. 2012)
27. heinäkuuta – Jyrki Hämäläinen, suomalainen toimittaja (k. 2008)
28. heinäkuuta – Kari Toivonen, suomalainen toimittaja ja uutisankkuri (k. 2019)
28. heinäkuuta – Kaari Utrio, suomalainen kirjailija
1. elokuuta – Giancarlo Giannini, italialainen näyttelijä
2. elokuuta – Isabel Allende, chileläinen kirjailija
2. elokuuta – Leo Beenhakker, alankomaalainen jalkapallovalmentaja
7. elokuuta – Tobin Bell, yhdysvaltalainen näyttelijä
8. elokuuta – Seppo Hanski, suomalainen iskelmälaulaja (k. 1995)
12. elokuuta – Eldrid Nordbø, norjalainen poliitikko
13. elokuuta – Jyrki Laukkanen, Suomen ilmavoimien koelentäjä
15. elokuuta – Paavo Nikula, suomalainen poliitikko ja ministeri, oikeuskansleri 1998–2007
20. elokuuta – Isaac Hayes, yhdysvaltalainen soullaulaja (k. 2008)
28. elokuuta – Sterling Morrison, yhdysvaltalainen kitaristi ("The Velvet Underground") (k. 1995)
28. elokuuta – Jukka Pakkanen, suomalainen kirjailija ja suomentaja (Takkinsa värinen mies)
28. elokuuta – José Eduardo dos Santos, Angolan presidentti 1979–2017 (k. 2022)
1. syyskuuta – Jukka Kuoppamäki, suomalainen laulaja, säveltäjä ja sanoittaja
3. syyskuuta – Lasse Naukkarinen, suomalainen elokuvaohjaaja
7. syyskuuta – Jukka Tarkka, suomalainen poliitikko ja politiikan tutkija
9. syyskuuta – Jytte Andersen, tanskalainen poliitikko
9. syyskuuta – Heikki S. von Hertzen suomalainen poliitikko (k. 2022)
11. syyskuuta – Yvonne Herløv Andersen, tanskalainen poliitikko
12. syyskuuta – Jytte Hilden, tanskalainen poliitikko
15. syyskuuta – Wen Jiabao, Kiinan pääministeri 2003–2013
15. syyskuuta – Emmerson Mnangagwa, Zimbabwen presidentti
17. syyskuuta – Matti Brotherus, suomalainen kirjallisuuden kääntäjä (k. 2023)
18. syyskuuta – Marco Rota, italialainen Disneyn eläinmaailman sarjakuvan tekijä
21. syyskuuta – Veikko Salmi (”Vexi Salmi”), suomalainen sanoittaja (k. 2020)
24. syyskuuta – Ilkka Lipsanen (”Danny”), suomalainen laulaja ja tuottaja
26. syyskuuta – Kent McCord, yhdysvaltalainen näyttelijä
27. syyskuuta – Alvin Stardust, englantilainen laulaja ja näyttelijä (k. 2014)

Lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – Jean-Pierre Jabouille, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja
1. lokakuuta – Seppo Säynäjäkangas, suomalainen elektroniikan professori (k. 2018)
6. lokakuuta – Britt Ekland, ruotsalais-brittiläinen näyttelijä
9. lokakuuta – Michael Palmer, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2013)
12. lokakuuta – Eero Melasniemi, suomalainen näyttelijä
13. lokakuuta – Peter Lodenius, suomenruotsalainen päätoimittaja (Ny Tid) ja tietokirjailija (k. 2018)
20. lokakuuta – Christiane Nüsslein-Volhard, vuoden 1995 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen biologi
21. lokakuuta – Christopher A. Sims, vuoden 2011 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
23. lokakuuta – Michael Crichton, yhdysvaltalainen kirjailija, elokuvakäsikirjoittaja ja ohjaaja (k. 2008)
29. lokakuuta – Bob Ross, yhdysvaltalainen öljyvärimaalari, taideopettaja ja televisiojuontaja (k. 1995)
31. lokakuuta – David Ogden Stiers, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2018)
1. marraskuuta – Larry Flynt, yhdysvaltalainen kustantaja (k. 2021)
1. marraskuuta – Marcia Wallace, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (k. 2013)
2. marraskuuta – Markku Sääksjärvi, suomalainen tietojärjestelmätieteen professori
4. marraskuuta – Lajla Mattsson Magga, saamelainen lastenkirjailija ja kielentutkija
10. marraskuuta – Robert Engle, vuoden 2003 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen ekonomisti
12. marraskuuta – Aud Inger Aure, norjalainen poliitikko
15. marraskuuta – Daniel Barenboim, israelilainen pianisti ja kapellimestari
17. marraskuuta – Bo Holmberg, ruotsalainen poliitikko ja ministeri (k. 2010)
17. marraskuuta – Martin Scorsese, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
18. marraskuuta – Susan Sullivan, yhdysvaltalainen näyttelijä
19. marraskuuta – Calvin Klein, yhdysvaltalainen muotisuunnittelija
20. marraskuuta – Joe Biden, Yhdysvaltain presidentti vuodesta 2021
24. marraskuuta – Viktor Klimenko, suomalainen laulaja ja näyttelijä
27. marraskuuta – Jimi Hendrix, yhdysvaltalainen muusikko (k. 1970)
29. marraskuuta – Ilkka Taipale, suomalainen lääkäri ja poliitikko
1. joulukuuta – John Clauser, vuoden 2022 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
1. joulukuuta – Jukka Paarma, Suomen arkkipiispa
6. joulukuuta – Peter Handke, vuoden 2019 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut itävaltalainen kirjailija
7. joulukuuta – Lasse Oksanen, suomalainen jääkiekkoilija
9. joulukuuta – Tuomo ”Tumba” Tamminen, suomalainen iskelmälaulaja
11. joulukuuta – Derek Parfit, englantilainen filosofi (k. 2017)
12. joulukuuta – Anitra Invenius, suomalainen näyttelijä
13. joulukuuta – Olavi Heikkinen, suomalainen luonnonmaantieteen professori
18. joulukuuta – Timo Jämsen, suomalainen muusikko (k. 2012)
21. joulukuuta – Hu Jintao, Kiinan presidentti
23. joulukuuta – Jouko Kajanoja, suomalainen poliitikko
27. joulukuuta – Veikko Honkanen, suomalainen näyttelijä ja ääninäyttelijä
30. joulukuuta – Vladimir Bukovski, venäläinen ihmisoikeusaktivisti ja neuvostoliittolainen toisinajattelija
31. joulukuuta – Bendik Rugaas, norjalainen poliitikko ja Norjan kansalliskirjaston entinen johtaja
31. joulukuuta – Ulla-Sisko Tamminen, suomalainen näyttelijä

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1942 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

6. tammikuuta – Henri de Baillet-Latour, ranskalainen kreivi, Kansainvälisen Olympiakomitean puheenjohtaja (s. 1876)
8. tammikuuta – Reinhold Hausen, suomalainen historioitsija ja arkistonhoitaja (s. 1850)
16. tammikuuta – Arthur, Connaughtin herttua, Ison-Britannian kuningatar Viktorian poika, Kanadan kenraalikuvernööri 1911–1916 (s. 1850)
16. tammikuuta – Alfred Hackman, suomalainen arkeologi (s. 1864)
16. tammikuuta – Carole Lombard, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1908)
17. tammikuuta – Walter von Reichenau, saksalainen sotamarsalkka (s. 1897)
19. tammikuuta – Timur Frunze, neuvostoliittolainen taistelulentäjä (s. 1923)
20. tammikuuta – Erkki Kivijärvi, suomalainen kirjailija, lehti- ja teatterimies (s. 1882)
26. tammikuuta – Felix Hausdorff, saksalainen matemaatikko (s. 1868)
31. tammikuuta – Artturi Järviluoma, suomalainen kirjailija (s. 1879)
2. helmikuuta – Ado Birk, virolainen poliitikko (s. 1883)
8. helmikuuta – Fritz Todt, saksalainen insinööri, Organisation Todtin perustaja ja ministeri (s. 1891)
9. helmikuuta – Johannes Kunila, suomalainen merimies- ja vankilapastori (s. 1887)
9. helmikuuta – Lauri Kristian Relander, Suomen tasavallan presidentti (s. 1883)
19. helmikuuta – Rolf Jacob von Julin, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos (s. 1881)
22. helmikuuta – Stefan Zweig, itävaltalainen kirjailija (s. 1881)
24. helmikuuta – Anton Drexler, saksalainen poliitikko, yksi Saksan työväenpuolueen perustajista (s. 1884)
2. maaliskuuta – Charlie Christian, yhdysvaltalainen jazzkitaristi (s. 1916)
7. maaliskuuta – Ole Monsen Mjelde, norjalainen poliitikko (s. 1865)
8. maaliskuuta – José Raúl Capablanca, kuubalainen shakin maailmanmestari (s. 1888)
10. maaliskuuta – William Henry Bragg, vuoden 1915 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut englantilainen fyysikko (s. 1862)
11. maaliskuuta – Anna af Forselles-Schybergson, suomalainen taidemaalari (s. 1863)
12. maaliskuuta – Robert Bosch, saksalainen teollisuusmies (s. 1861)
14. maaliskuuta – André Calmettes, ranskalainen näyttelijä, elokuvaohjaaja ja -tuottaja (s. 1861)
31. maaliskuuta – Ebba Masalin, suomalainen taidemaalari, piirtäjä ja kuvittaja (s. 1873)

Huhtikuu–kesäkuu

3. huhtikuuta – Paul Gilson, belgialainen säveltäjä (s. 1865)
5. huhtikuuta – Lauri Perälä, suomalainen kirjailija ja Maalaisiiton kansanedustaja (s. 1881)
8. huhtikuuta – Janne Räsänen, suomalainen SSTP:n kansanedustaja (s. 1879)
15. huhtikuuta – Robert Musil, itävaltalainen kirjailija (s. 1880)
17. huhtikuuta – Jean Baptiste Perrin, vuoden 1926 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko (s. 1870)
20. huhtikuuta – Jüri Jaakson, virolainen poliitikko, riigivanem 1924–1925 (s. 1870)
24. huhtikuuta – L. M. Montgomery, kanadalainen kirjailija (s. 1874)
27. huhtikuuta – Kaarlo Linkola, suomalainen kasvitieteilijä ja Helsingin yliopiston rehtori (s. 1888)
3. toukokuuta – Thorvald Stauning, tanskalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko (s. 1873)
7. toukokuuta – Felix Weingartner, itävaltalainen säveltäjä, kapellimestari ja pianisti (s. 1863)
12. toukokuuta − Hannu Hannuksela, suomalainen jääkärikenraalimajuri (s. 1893)
16. toukokuuta − Ahti Myrsky, suomalainen diplomi-insinööri ja sosiaalidemokraattinen poliitikko (s. 1909)
17. toukokuuta – Signe Brander, suomalainen valokuvaaja (s. 1869)
19. toukokuuta – Joseph Larmor, irlantilainen fyysikko ja matemaatikko (s. 1857)
27. toukokuuta - Chen Duxiu, Kiinan kommunistisen puolueen perustaja (s. 1879)
1. kesäkuuta – Ernest Pingoud, suomalainen säveltäjä (s. 1887)
2. kesäkuuta – Bunny Berigan, yhdysvaltalainen jazztrumpetisti (s. 1908)
4. kesäkuuta – Reinhard Heydrich, saksalainen natsijohtaja (salamurha) (s. 1904)
15. kesäkuuta – Leopold Steinbatz, saksalainen hävittäjälentäjä (s. 1918)
19. kesäkuuta – Alois Eliáš, tšekkoslovakialainen kenraali, Böömin-Määrin protektoraatin pääministeri (teloitettu) (s. 1890)
28. kesäkuuta – Ivan Daminikavitš Lutsevitš (”Janka Kupala”), valkovenäläinen kirjailija (s. 1882)

Heinäkuu–syyskuu

3. heinäkuuta – Hanna Hämeenniemi, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1882)
5. heinäkuuta – Antti Halonen, suomalainen piirisihteeri ja Maalaisliiton kansanedustaja (s. 1885)
6. heinäkuuta – Alfred Norrmén, suomalainen pankinjohtaja ja kunnallispoliitikko (s. 1858)
19. heinäkuuta – Turo Kartto, suomalainen näyttelijä, elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja (s. 1910)
21. heinäkuuta – Jouko Luosto, suomalainen sotakirjailija (s. 1915)
23. heinäkuuta – Adam Czerniaków, puolalainen senaattori ja Varsovan geton johtaja (s. 1880)
3. elokuuta – Richard Willstätter, vuoden 1915 Nonelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (s. 1872)
7. elokuuta – Janusz Korczak, puolanjuutalainen lastenlääkäri, pedagogi ja kirjailija (s. 1879)
9. elokuuta – Edith Stein, Pyhä Ristin Teresa Benedicta, juutalaissyntyinen saksalainen filosofi, yksi Euroopan suojeluspyhimyksistä (s. 1891)
17. elokuuta – Irène Némirovsky, venäläis-ranskalainen kirjailija (s. 1903)
18. elokuuta – Erwin Schulhoff, tšekkiläinen säveltäjä (s. 1894)
28. elokuuta – Joosef Ferdinand, Itävalta-Unkarin arkkiherttua ja kenraali (s. 1872)
1. syyskuuta – James Juvenal, yhdysvaltalainen soutaja ja olympiavoittaja (s. 1874)
4. syyskuuta – Gorazd II, Matĕj Pavlik, tšekkiläinen ortodoksinen piispa ja pyhimys (teloitettiin) (s. 1879)
8. syyskuuta – Vilém Loos, tšekkoslovakialainen jääkiekkoilija (s. 1895)
12. syyskuuta – Tor Karsten, suomalainen kielitieteilijä ja professori (s. 1870)
18. syyskuuta – Otto Aarnisalo, Suomen Kirkon Sisälähetysseuran perustaja ja toiminnanjohtaja (s. 1864)
20. syyskuuta – Kārlis Ulmanis, Latvian presidentti 1936–1940 (s. 1877)
21. syyskuuta – Tatu Vaaskivi, suomalainen kirjailija ja arvostelija (s. 1912)
26. syyskuuta – Emil Wikström, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1864)
30. syyskuuta – Hans-Joachim Marseille (”Der Stern von Afrika”), saksalainen hävittäjälentäjä (s. 1919)

Lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – Ants Piip, virolainen poliitikko ja riigivanem (s. 1884)
1. lokakuuta – Eemil Tanninen, suomalainen liikemies, kauppaneuvos ja lahjoittaja (s. 1870)
8. lokakuuta – Sergei Tšaplygin, neuvostoliittolainen fyysikko, matemaatikko ja insinööri (s. 1869)
18. lokakuuta – Gösta Serlachius, suomalainen tehtailija ja vuorineuvos (s. 1876)
19. lokakuuta – Ants Laikmaa, virolainen taidemaalari (s. 1866)
24. lokakuuta – Kaarlo Harvala, suomalainen poliitikko ja toimittaja (s. 1885)
30. lokakuuta – Ivan Panin, venäläis-yhdysvaltalainen raamatuntutkija (s. 1855)
31. lokakuuta – Huldi Torckell, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1871)
4. marraskuuta – Pranas Dovydaitis, liettualainen poliitikko, opettaja, toimittaja ja ensyklopedisti (s. 1886)
5. marraskuuta – George M. Cohan, yhdysvaltalainen säveltäjä, näyttelijä ja teatterituottaja (s. 1878)
12. marraskuuta – Elmer Niklander, suomalainen kiekonheittäjä ja kuulantyöntäjä (s. 1890)
15. marraskuuta – Ville Komu, suomalainen toimittaja, luennoitsija ja SDP:n kansanedustaja (s. 1895)
20. marraskuuta – Aarne Niinivirta, suomalainen taidemaalari (s. 1906)
21. marraskuuta – J. B. M. Hertzog, eteläafrikkalainen kenraali ja poliitikko, Etelä-Afrikan unionin pääministeri 1924–1939 (s. 1866)
3. joulukuuta – Wilhelm Peterson-Berger, ruotsalainen säveltäjä ja musiikkikriitikko (s. 1867)
5. joulukuuta – Adolf Indrebø, norjalainen poliitikko (s. 1884)
8. joulukuuta – Albert Kahn, yhdysvaltalainen arkkitehti (s. 1869)
9. joulukuuta – Oskari Mantere, suomalainen koulumies ja poliitikko (s. 1874)
11. joulukuuta – Séraphine Louis, ranskalainen naivistitaiteilija (s. 1864)
21. joulukuuta – Franz Boas, saksalais-yhdysvaltalainen antropologi (s. 1858)
24. joulukuuta – François Darlan, ranskalainen laivastoamiraali ja ministeri (s. 1881)
27. joulukuuta – Jure Francetic, kroatialainen eversti ja Ustaša-järjestön jäsen (s. 1912)
27. joulukuuta – Yrjö Loimaranta, suomalainen piispa ja ministeri (s. 1874)
31. joulukuuta – Olli Remes, suomalainen maastohiihtäjä ja Mannerheim-ristin ritari (s. 1909)

Muuta

Lähteet

Operation "Cerberus" (11–13 February 1942) www.scharnhorst-class.dk. Arkistoitu 20.2.2009. Viitattu 11.6.2007.
The bombing of Darwin – Fact sheet 195 naa.gov.au. Arkistoitu 26.4.2018. Viitattu 19.2.2012. (englanniksi)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Operation "Cerberus" (11–13 February 1942) www.scharnhorst-class.dk. Arkistoitu 20.2.2009. Viitattu 11.6.2007.

[2] The bombing of Darwin – Fact sheet 195 naa.gov.au. Arkistoitu 26.4.2018. Viitattu 19.2.2012. (englanniksi)