1935
Tapahtumia
Frédéric Joliot ja Irène Joliot-Curie saivat Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1935 alkuaineiden radioaktiivisten isotooppien syntetisoinnista.
Tammikuu–maaliskuu
- 1. tammikuuta – Italian siirtokunnat Tripoli ja Kyrenaika yhdistettiin Libyaksi.
- 3. tammikuuta – Kahdeksan suomalaista Inosta kotoisin ollutta kalastajaa hukkui Suomenlahdella jäätyään myrskyn irrottamalle jäälautalle ja kadottuaan sen mukana. [1]
- 6. tammikuuta – Mao Zedong esiintyi ensimmäistä kertaa Kiinan kommunistipuolueen puheenjohtajana Tsunyin konferenssissa.
- 7. tammikuuta – Italian Benito Mussolini ja Ranskan ulkoministeri Pierre Laval sopivat, etteivät maat vastusta toistensa siirtomaavaateita.
- 11. tammikuuta – Amelia Earhart lensi ensimmäisenä Havaijilta Kaliforniaan.
- 13. tammikuuta – Kansanäänestyksessä Saarlandissa 90,3 % kannatti liittymistä Saksaan.
- 14. tammikuuta – Irakin Kirkukin öljykentiltä Palestiinan Haifaan kulkenut 942 kilometriä pitkä öljyjohto otettiin käyttöön.
- 16. tammikuuta – Kivimäen hallitus antoi eduskunnalle yliopistolakiesityksen, jonka tarkoituksena oli hillitä vallinnutta kieliriitaa suomen- ja ruotsinkielisten ylioppilaiden välillä.
- 20. tammikuuta – Hallituksen yliopistolakiesitystä vastustaneet Helsingin yliopiston opiskelijat järjestivät mielenosoituskulkueen Vanhalta ylioppilastalolta eduskuntatalolle.
- 23. tammikuuta – Hallituksen yliopistolakiesitystä vastustaneet kansanedustajat aloittivat jarrutuspuheenvuorot eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.
- 28. tammikuuta – Islanti laillisti ensimmäisenä maana abortin lääketieteellisin perustein.
- 28. tammikuuta – Eduskunta hylkäsi Kivimäen hallituksen esityksen uudeksi yliopistolaiksi.
- 30. tammikuuta – Pankkimies Hjalmar Schacht nimitettiin Saksan rahaministeriksi.
- 17. helmikuuta – Leevi Madetojan kolminäytöksinen ooppera Juha sai ensiesityksensä Suomalaisessa Oopperassa. Teos perustui Juhani Ahon samannimiseen romaaniin.
- 26. helmikuuta – Adolf Hitler määräsi Hermann Göringin perustamaan Saksalle uudelleen ilmavoimat, Luftwaffen.
- 28. helmikuuta – Suomessa alkoivat Kalevalan satavuotisjuhlallisuudet.
- 1. maaliskuuta – Saarlandin alue liitettiin Saksaan.
- 8. maaliskuuta – Suomessa kerättiin yli 100 000 nimen adressi kuolemanrangaistusta vastaan. Tämä oli vastareaktio oikeudenkäynnille, jossa vaadittiin kuolemantuomiota kommunistipoliitikko Toivo Antikaiselle. Antikainen tuomittiin elinkautiseen vankeuteen ja luovutettiin Neuvostoliittoon vuonna 1940. Adressin ansiosta Suomessa ei koskaan hyväksytty oikeiston vaatimaa lakia kuolemanrangaistuksesta.
- 16. maaliskuuta – Hitler ilmoitti Saksan uudelleenaseistamisesta Versailles’n rauhansopimuksen vastaisesti ja julisti yleisen asevelvollisuuden.
- 21. maaliskuuta – Persia muutti nimensä Iraniksi.
Huhtikuu–kesäkuu
- 12. huhtikuuta − Saksassa kiellettiin ”ei-arjalaisilta” kirjailijana toimiminen.
- 17. huhtikuuta – Kansainliitto tuomitsi Saksan varustautumisen.
- 25. huhtikuuta – Vuonna 1873 rakennettu Oregonin kongressitalo tuhoutui tulipalossa.
- 27. huhtikuuta − Suurpalo Kiviniemen kylässä Karjalan kannaksella tuhosi kuusi kaksikerroksista asuin- ja liiketaloa aiheuttaen 2,5 miljoonan markan vahingot.
- 28. huhtikuuta − Moskovan metro otettiin käyttöön 82 kilometrin pituisena.
- 2. toukokuuta – Raudun kirkonkylä Karjalan kannaksella oli vaarassa palaa voimakkaan tuulen lietsomassa tulipalossa mutta lopulta tuhoutui vain kolme asuinrakennusta ja 8 ulkorakennusta.
- 15. toukokuuta – Tanskassa valmistui rautatie- ja maantiesilta Vähän-Beltin salmen yli.
- 15. toukokuuta – Ranska ja Neuvostoliitto solmivat sotilaallisen yhteistyösopimuksen.
- 16. toukokuuta - Suomessa järjestettiin juuri valmistuneessa Helsingin Messuhallissa ensimmäinen ammattinyrkkeilyilta, jossa pääottelussa Suomen Gunnar Bärlund voitti saksalaisen Arno Kölblinin tyrmäyksellä 8. erässä 7 000 katsojan edessä.
- 18. toukokuuta – Neuvostoliitossa 48 ihmistä sai surmansa, kun maailman suurin lentokone Tupolev ANT-20 Maksim Gorki syöksyi maahan törmättyään toiseen pienempään lentokoneeseen Moskovan keskuslentokentän yläpuolella.[2]
- 29. toukokuuta – Hooverin padon rakennustyöt valmistuivat osana suuren laman elvytystä.
- 31. toukokuuta – 26 000–35 000 ihmistä kuoli maanjäristyksessä Quettassa Pakistanissa.[3]
- 5. kesäkuuta – Neuvostoliitossa laskettiin rikosoikeudellinen ikäraja 12 vuoteen ja perustettiin erikoistuomioistuimia nuoria rikoksentekijöitä varten.
- 9. kesäkuuta – Kiinan tasavalta suostui antamaan Ho-Umezun sopimuksella maan koillisosan Japanin hallintaan.
- 10. kesäkuuta − AA-liike (nimettömät alkoholistit) perustettiin Yhdysvalloissa.
- 13. kesäkuuta – Suomessa vahvistettiin sterilisaatiolaki, jonka nojalla oikeus voi määrätä tylsämielisen, vähämielisen tai mielisairaan henkilön steriloitavaksi.
- 14. kesäkuuta – Korkein oikeus vahvisti Lapuan liikkeen lakkauttamisen.
- 15. kesäkuuta – Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettiläs Eric Assmus ilmoitti pääministeri Toivo Kivimäelle, että sodan syttyessä Euroopassa Neuvostoliitto voi joutua oman turvallisuutensa vuoksi miehittämään eräitä osia Suomesta.
- 18. kesäkuuta – Britannian ja Saksan laivastosopimus: Britannia suostui siihen, että Saksa sai lisätä laivastoaan 35 prosenttiin Britannian tonnistosta.
- 26. kesäkuuta – Saksassa säädettiin laki pakollisesta työpalvelusta.
Heinäkuu–syyskuu
- 10. heinäkuuta – Itävallassa hyväksyttiin laki, jonka nojalla vuonna 1919 maasta karkotetut, tasavaltaa kannattaneet Habsburg-Lothringenin suvun jäsenet saivat palata maahan.
- 12. heinäkuuta − Belgia ja Neuvostoliitto solmivat diplomaattisuhteet.
- 14. heinäkuuta – Kuusi ihmistä kuoli lento-onnettomuudessa ja sitä seuranneessa tulipalossa Amsterdamissa, kun moottorivikainen Fokker F.XXII -matkustajakone törmäsi valtatien pengerrykseen pian Schipholin lentoasemalta nousunsa jälkeen.[4]
- 16. heinäkuuta – Maailman ensimmäinen pysäköintimittari otettiin käyttöön Oklahoma Cityssä Yhdysvalloissa.[5]
- 16. heinäkuuta – Joensuun lähellä Pielisensuun kylässä paloi Nobel Standardin petroli- ja bensiinivarasto. Kaksi suurta petrolisäiliötä tuhonnut tulipalo aiheutti puolen miljoonan markan vahingot.[6]
- 27. heinäkuuta – 21. elokuuta – Kommunistisen internationaalin viimeiseksi jäänyt VII maailmankongressi järjestettiin Moskovassa. Sitä varjosi fasismin uhka, jonka vastineeksi Komintern hyväksyi kansanrintamataktiikan. Kongressin pääraportoijina olivat Georgi Dimitrov, Palmiro Togliatti, Wilhelm Pieck ja Dmitri Manuilski.
- 30. heinäkuuta − Pekka Tiilikaisen ura radioselostajana alkoi esitelmällä maratonuimareista.
- 30. heinäkuuta − Suur-Merijoen lento-onnettomuudessa kaksi Suomen ilmavoimien Junkers K 43-konetta törmäsi ilmassa yhteen ryhmälentoharjoitusten aikana ja syöksyi maahan. Onnettomuudessa kuoli viisi lentäjää ja kaksi pelastui laskuvarjoilla.
- 30. heinäkuuta − Ähtärin vuonna 1846 valmistunut puukirkko tuhoutui salamaniskun sytyttämässä tulipalossa.
- 3. elokuuta – Itävallassa vihittiin käyttöön Grossglocknerin alppitie, joka mahdollisti Alppien ylityksen autolla. Seuraavana päivänä tiellä järjestettiin auto- ja moottoripyöräkilpailut.
- 10. elokuuta – Puolan ulkoministeri Józef Beck saapui kolmipäiväiselle vierailulle Suomeen.[7]
- 13. elokuuta – Pato-onnettomuus Oradassa Genovan pohjoispuolella, satoja hukkui.
- 17. elokuuta – Vapaamuurariliike kiellettiin Saksassa ja sen omaisuus takavarikoitiin.
- 18. elokuuta − Saksassa kiellettiin ”arjalaisten” ja ”ei-arjalaisten” siviiliavioliitot.
- 31. elokuuta – Neuvostoliittolaisen kaivosmiehen Aleksei Stahanovin ilmoitettiin ylittäneen työnorminsa nelinkertaisesti. ”Stahanovilaisuus” sai alkunsa. Myöhemmin kerrottiin Stahanovin tekemistä vieläkin suuremmista työnormien ylityksistä.
- 2. syyskuuta – Hurrikaani iski Labor Day -päivänä Florida Keysiin surmaten 423 ihmistä.
- 8. syyskuuta – Turun Artukaisten lentokenttä vihittiin käyttöön.
- 15. syyskuuta – ”Laki Saksan veren ja kunnian suojelemiseksi”: avioliitot juutalaisten ja ei-juutalaisten välillä kiellettiin.
- 15. syyskuuta – Hakaristilipusta tuli Natsi-Saksan virallinen lippu.
- 25. syyskuuta – Eevert Kiviniemi löysi Suomen suurimman kultahipun (393g) Saariselän Luttojoelta.
- 29. syyskuuta – Etiopian keisari Haile Selassie ilmoitti Kansainliiton päämajassa Genevessä julistavansa yleisen liikekannallepanon Etiopiassa.
- 29. syyskuuta – Erkki Karun ohjaama elokuva Roinilan talossa sai ensiesityksensä. Elokuva perustui Minna Canthin samannimiseen näytelmään.
- 29. syyskuuta – Vihdissä järjestettiin ensimmäiset suunnistuksen SM-kilpailut. Ensimmäisen Suomen mestaruuden voitti Helsingin IFK:n Kaj Englund ja toiseksi tuli hänen pikkuveljensä Bengt Englund.[8]
Lokakuu–joulukuu
- 3. lokakuuta – Italian–Etiopian sota: Italia hyökkäsi Abessiniaan.
- 7. lokakuuta − Kansainliiton neuvosto tuomitsi Italian hyökkääjäksi Abessinian sodassa.
- 9. lokakuuta − Aero Oy:n Junkers F 13 OH-ALI tuhoutui Tallinnan majakkalaivan läheisyydessä matkalla Helsingistä Tallinnaan. Kapteeni, mekaanikko ja neljä matkustajaa menehtyivät[9].
- 10. lokakuuta − George Gershwinin ooppera Porgy ja Bess sai ensiesityksensä New Yorkissa.
- 12. lokakuuta − ”Neekerien jazzmusiikin” esittäminen kiellettiin Saksan radiossa.
- 20. lokakuuta – Pitkä marssi päättyi Yan'aniin (延安), Shaanxiin.
- 2. marraskuuta – Lauantain toivotut levyt -radio-ohjelma lähetettiin ensimmäisen kerran.
- 3. marraskuuta – Kreikan Yrjö II nousi jälleen valtaan.
- 5. marraskuuta – Parker Brothers julkisti Monopoly-lautapelin.
- 24. marraskuuta – Valentin Vaalan elokuva Kaikki rakastavat sai ensiesityksensä. Kyseessä oli ensimmäinen Ansa Ikosen ja Tauno Palon yhteinen elokuva.
- 1. joulukuuta – Turkki, Iran ja Afganistan solmivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen.
- 5. joulukuuta – Pääministeri Toivo Kivimäki esitti eduskunnalle hallituksen ulkopoliittisen selonteon, jonka mukaan Suomen ulkopoliittinen suuntautuminen tapahtui Skandinaviaan päin ja sen pohjana tuli olemaan pohjoismainen puolueettomuus.
- 7. joulukuuta – Helsinkiin saapuneet muiden Pohjoismaiden pääministerit ilmaisivat tyytyväisyytensä Suomen ulkopoliittiseen suuntaukseen.
- 8. joulukuuta – Säveltäjä, professori Jean Sibelius täytti 70 vuotta. Merkkipäivän kunniaksi Helsingin Messuhallissa pidettiin juhlakonsertti, jossa orkesteria johti Sibeliuksen lanko Armas Järnefelt. Tämän jälkeen Sibelius ei enää osallistunut julkisiin tilaisuuksiin.[10]
- 9. joulukuuta – Samuel Hoare ja Pierre Laval solmivat salaisen Britannian ja Ranskan välisen sopimuksen Abessinian alueiden luovuttamiseksi Italialle. Sopimuksen paljastuttua Hoare ja Laval joutuivat eromaan.
- 12. joulukuuta – Saksan salainen poliisi Gestapo kiihdytti katolisen kirkon ja sen viranhaltijoiden vainoja vangitsemalla useita pappeja.
- 14. joulukuuta − Tšekkoslovakian ensimmäinen presidentti Tomáš Masaryk erosi virastaan 85-vuotiaana.
- 18. joulukuuta − Edvard Beneš valittiin Tšekkoslovakian uudeksi presidentiksi.
Syntyneitä
Tammikuu–maaliskuu
- 7. tammikuuta – Valeri Kubasov, neuvostoliittolainen kosmonautti (k. 2014)
- 8. tammikuuta – Elvis Presley, yhdysvaltalainen laulaja, muusikko ja näyttelijä (k. 1977)
- 25. tammikuuta – Pentti Fagerholm, suomalainen radiotoimittaja ja -kuuluttaja (k. 2015)
- 25. tammikuuta – António Ramalho Eanes, Portugalin presidentti 1976–1986
- 30. tammikuuta – Elsa Martinelli, italialainen elokuvanäyttelijä (k. 2017)
- 31. tammikuuta – Kenzaburō Ōe, vuoden 1994 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut japanilainen kirjailija (k. 2023)
- 31. tammikuuta – Ole Løvig Simonsen, tanskalainen poliitikko
- 4. helmikuuta – Martti Talvela, suomalainen oopperalaulaja (k. 1989)
- 5. helmikuuta – Alex Harvey, skotlantilainen rockmuusikko (k. 1982)
- 6. helmikuuta – Peter Angelsen, norjalainen poliitikko
- 15. helmikuuta – Pirkko Arhippa, suomalainen kirjailija
- 15. helmikuuta – Roger B. Chaffee, yhdysvaltalainen astronautti (k. 1967)
- 2. maaliskuuta – Jussi Väisälä, suomalainen matemaatikko ja professori
- 4. maaliskuuta – Bent Larsen, tanskalainen shakin suurmestari (k. 2010)
- 14. maaliskuuta – Erno Paasilinna, suomalainen kirjailija (k. 2000)
- 16. maaliskuuta – Pirkko Alhoniemi, suomalainen kirjallisuuden tutkija ja professori
- 24. maaliskuuta – Peter Bichsel, sveitsiläinen kirjailija
- 26. maaliskuuta – Mahmud Abbas, palestiinalaishallinnon presidentti
- 26. maaliskuuta – Matti Manneri, suomalainen Hankkijan varatoimitusjohtaja (k. 2013)
- 30. maaliskuuta – Olavi Borg, suomalainen politiikan tutkija ja professori (k. 2020)
Huhtikuu–kesäkuu
- 3. huhtikuuta – Märta Tikkanen, suomalainen kirjailija
- 6. huhtikuuta – Elisabeth Rehn, suomalainen poliitikko ja puolustusministeri
- 8. huhtikuuta – Tore Austad, norjalainen poliitikko
- 9. huhtikuuta – Aulis Sallinen, suomalainen säveltäjä (Punainen viiva)
- 13. huhtikuuta – Thorbjørn Berntsen, norjalainen poliitikko
- 14. huhtikuuta – Erich von Däniken, sveitsiläinen kirjailija (Vieraita avaruudesta)
- 21. huhtikuuta – Charles Grodin, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2021)
- 25. huhtikuuta – Jim Peebles, vuoden 2019 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut kanadalais-yhdysvaltalainen astrofyysikko ja kosmologi
- 2. toukokuuta – Faisal II, Irakin viimeinen kuningas 1939–1958 (k. 1958)
- 5. toukokuuta – Heikki Palva, suomalainen kielitieteilijä ja arabian kielen professori (k. 2022)
- 8. toukokuuta – Jack Charlton, englantilainen jalkapalloilija, valmentaja ja maailmanmestari (k. 2020)
- 10. toukokuuta – Terrance Dicks, englantilainen kirjailija ja käsikirjoittaja (k. 2019)
- 31. toukokuuta – Nina Terno, suomalainen kuvanveistäjä ja kuvataiteilija (k. 2003)
- 1. kesäkuuta – Pertti Raveila, suomalainen näyttelijä
- 3. kesäkuuta – Ted Curson, yhdysvaltalainen jazz-trumpetisti (k. 2012)
- 14. kesäkuuta – Eiichi Negishi, vuoden 1990 Nobelin kemianpalkinnon saanut japanilainen kemisti (k. 2021)
- 16. kesäkuuta – Olavi Myhrberg, suomalainen tekniikan tutkija ja professori (k. 2016)
Heinäkuu–syyskuu
- 1. heinäkuuta – David Prowse, englantilainen kehonrakentaja, painonnostaja ja näyttelijä (k. 2020)
- 6. heinäkuuta – Lhamo Dhondrup (”Tenzin Gyatso”), 14. dalai-lama, vuoden 1989 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Tiibetin pakolaishallituksen johtaja
- 8. heinäkuuta – Kai Pahlman, suomalainen muusikko ja jalkapalloilija (k. 2013)
- 9. heinäkuuta – Wim Duisenberg, alankomaalainen taloustieteilijä, pankkiiri ja poliitikko (Euroopan keskuspankin pääjohtaja)
- 12. heinäkuuta – Satoshi Ōmura, vuoden 2015 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut japanilainen biokemisti
- 14. heinäkuuta – Eiichi Negishi, vuoden 2010 Nobelin kemianpalkinnon saanut japanilainen kemisti
- 15. heinäkuuta – Ken Kercheval, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2019)
- 17. heinäkuuta – Diahann Carroll, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja (k. 2019)
- 17. heinäkuuta – Donald Sutherland, kanadalainen näyttelijä (M*A*S*H)
- 2. elokuuta – Betty Brosmer, yhdysvaltalainen malli
- 18. elokuuta – Hifikepunye Pohamba, Namibian presidentti 2005–2014
- 20. elokuuta – Heikki Haavisto, suomalainen keskustalainen poliitikko, MTK:n puheenjohtaja ja ministeri (k. 2022)
- 11. syyskuuta – Arvo Pärt, virolainen säveltäjä (Berliner Messe)
- 11. syyskuuta – German Titov, neuvostoliittolainen kosmonautti (toinen ihminen avaruudessa) (k. 2000)
- 12. syyskuuta – Harvey J. Alter, vuoden 2020 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen lääketieteen tutkija ja virologi
- 15. syyskuuta – Mar Dinkha IV, Idän assyrialaisen kirkon katolikos (k. 2015)
- 25. syyskuuta – Agnete Laustsen, tanskalainen poliitikko (k. 2018)
- 28. syyskuuta – Leni Katajakoski, suomalainen näyttelijä (k. 2020)
- 29. syyskuuta – Jerry Lee Lewis, yhdysvaltalainen rock-uranuurtaja, pianisti ja laulaja (k. 2022)
Lokakuu–joulukuu
- 1. lokakuuta – Julia Elizabeth Wells (”Julie Andrews”), englantilainen Oscar-palkittu näyttelijä ja laulaja
- 11. lokakuuta – Outi Nyytäjä, suomalainen kirjailija, dramaturgi, elokuvakäsikirjoittaja, suomentaja ja kolumnisti (k. 2017)
- 12. lokakuuta – Luciano Pavarotti, italialainen oopperalaulaja (k. 2007)
- 15. lokakuuta – Lasse Lintala, suomalainen musiikkineuvos, kuoronjohtaja ja musiikkivaikuttaja (k. 2009)
- 20. lokakuuta – Kauno Villberg, suomalainen näyttelijä
- 28. lokakuuta – Juhani Kärkinen, suomalainen mäkihyppääjä (k. 2019)
- 1. marraskuuta – Svend Jakobsen, tanskalainen poliitikko (k. 2022)
- 14. marraskuuta – Hussein, Jordanian kuningas (k. 1999)
- 15. marraskuuta – Arto Lahti, suomalainen nuortenkirjailija
- 18. marraskuuta – Rudolf Bahro, itäsaksalainen kirjailija, filosofi ja toisinajattelija (k. 1997)
- 23. marraskuuta – Vladislav Volkov, neuvostoliittolainen kosmonautti (k. 1971)
- 1. joulukuuta – Allen Stewart Konigsberg (”Woody Allen”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja elokuvaohjaaja
- 5. joulukuuta – Kaj Ikast, tanskalainen poliitikko (k. 2020)
- 6. joulukuuta – Kyllikki Saari, suomalainen henkirikoksen uhri (k. 1953)
- 8. joulukuuta – Michael Kahn, yhdysvaltalainen elokuvaleikkaaja
- 13. joulukuuta – Juhani Aaltonen, suomalainen jazz-muusikko
- 14. joulukuuta – Jussein, Jordanian kuningas (k. 1999)
- 14. joulukuuta – Eric Adlercreutz, suomalainen arkkitehti
- 15. joulukuuta – Eino Säisä, suomalainen kirjailija (k. 1988)
- 16. joulukuuta – Ismo Kallio, suomalainen näyttelijä (k. 2019)
- 17. joulukuuta – Nils Totland, norjalainen poliitikko
- 21. joulukuuta – Lorenzo Bandini, italialainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1967)
- 21. joulukuuta – John G. Avildsen, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 2017)
- 21. joulukuuta – Simo Liimatainen, suomalainen jääkiekkoilija (k. 2018)
- 26. joulukuuta – Noel Kelehan, irlantilainen muusikko ja kapellimestari (k. 2012)
- 31. joulukuuta – Tom Westergård, suomalainen maaherra (Vaasan lääni) (k. 2009)
- Bilal Xhaferri – albanialainen runoilija ja toimittaja (k. 1986)
Kuolleita
- Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1935 kuolleista henkilöistä
Tammikuu–maaliskuu
- 25. tammikuuta – Valerian Kuibyšev, neuvostoliittolainen poliitikko (s. 1888)
- 28. tammikuuta – Mihail Ippolitov-Ivanov, venäläinen säveltäjä (s. 1859)
- 3. helmikuuta – Hugo Junkers, saksalainen teollisuusmies ja lentokonesuunnittelija (s. 1859)
- 8. helmikuuta – E. N. Setälä, suomalainen kielen- ja kansanrunoudentutkija, poliitikko ja valtioneuvos (s. 1864)
- 12. helmikuuta – Kai Donner, suomalainen kieltentutkija ja itsenäisyysmies (s. 1888)
- 15. maaliskuuta – Johan Ramstedt, ruotsalainen poliitikko, virkamies ja pääministeri (s. 1852)
- 16. maaliskuuta – John James Rickard Macleod, vuoden 1923 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut skotlantilainen fysiologi (s. 1876)
- 16. maaliskuuta – Aron Nimzowitsch, latvialainen shakkimestari (s. 1886)
Huhtikuu–kesäkuu
- 12. huhtikuuta – Knut Wasastjerna, suomalainen arkkitehti (s. 1867)
- 20. huhtikuuta – Lucile Duff-Gordon, englantilainen pukusuunnittelija (s. 1863)
- 9. toukokuuta – Georg Ehrnrooth, suomalainen talouselämän vaikuttaja ja vuorineuvos (s. 1866)
- 12. toukokuuta – Józef Piłsudski, puolalainen marsalkka ja valtiomies (s. 1867)
- 15. toukokuuta – Kazimir Malevitš, ukrainalais-venäläinen kuvataiteilija ja taideteoreetikko (s. 1878)
- 16. toukokuuta – Elmo Kaila, suomalainen poliittinen aktivisti (s. 1888)
- 19. toukokuuta – Thomas Edward Lawrence (”Arabian Lawrence”), brittiläinen arkeologi, kirjailija ja sotilas (s. 1888)
- 21. toukokuuta – Jane Addams, vuoden 1931 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen sosiaalipoliitikko ja pasifisti (s. 1860)
- 29. toukokuuta – Josef Suk, tšekkiläinen säveltäjä ja viulisti (s. 1874)
- 13. kesäkuuta – Hjalmar Backman, suomalainen säveltäjä (s. 1882)
- 24. kesäkuuta – Carlos Gardel, argentiinalainen tangojen säveltäjä ja laulaja (s. 1890)
Heinäkuu–syyskuu
- 3. heinäkuuta – André Citroën, ranskalainen autoteollisuuden uranuurtaja (Citroënin autotehtaan perustaja) (s. 1878)
- 3. heinäkuuta – Oskari Lahdensuo, suomalainen kansanedustaja (s. 1864)
- 12. heinäkuuta – Alfred Dreyfus, ranskalainen upseeri (Dreyfusin tapaus) (s. 1859)
- 19. heinäkuuta – Selma Kajanus, suomalainen pianisti ja runoilija (s. 1860)
- 8. elokuuta – Hjalmar Åberg, suomalainen arkkitehti (s. 1870)
- 15. elokuuta – Wiley Post, yhdysvaltalainen lentäjä (lensi vuonna 1933 ensimmäisenä yksin maailman ympäri) (s. 1898)
- 30. elokuuta – Henri Barbusse, ranskalainen kirjailija ja toimittaja (s. 1873)
- 19. syyskuuta – Konstantin Tsiolkovski, venäläinen opettaja ja avaruuslentojen varhainen suunnittelija (s. 1857)
Lokakuu–joulukuu
- 13. lokakuuta – Lars Karl Krogius, suomalainen laivanvarustaja ja kauppaneuvos (s. 1860)
- 19. lokakuuta – Oda Krohg, norjalainen taidemaalari (s. 1860)
- 20. lokakuuta – Arthur Henderson, vuoden 1934 Nobelin rauhanpalkinnon saanut brittiläinen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja (s. 1863)
- 3. marraskuuta – Pauli E. Blomstedt, suomalainen arkkitehti (s. 1900)
- 28. marraskuuta – Erich von Hornbostel, itävaltalainen musiikkitieteilijä, nykyaikaisen etnomusikologian perustaja (s. 1877)
- 30. marraskuuta – Fernando Pessoa, portugalilainen kirjailija ja runoilija (s. 1888)
- 4. joulukuuta – Charles Richet, vuoden 1913 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalainen fysiologi (s. 1850)
- 8. joulukuuta – Erland Kumlander (”Erkki Karu”), suomalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja (s. 1887)
- 9. joulukuuta – Nina Grieg, tanskalais-norjalainen laulaja (s. 1845)
- 10. joulukuuta – Allan Serlachius, suomalainen lakimies, professori, valtiopäivämies, senaattori ja kansanedustaja (s. 1870)
- 13. joulukuuta – Victor Grignard, vuoden 1912 Nobelin kemianpalkinnon saanut ranskalainen kemisti (s. 1871)
- 16. joulukuuta – Thelma Todd, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1906)
- 17. joulukuuta – Juan Vicente Gómez, Venezeulan presidentti ja caudillo (s. 1857)
- 20. joulukuuta – K. A. Poukka, suomalainen matemaatikko (s. 1882)
- 24. joulukuuta – Alban Berg, itävaltalainen säveltäjä (s. 1885)
Nobelin palkinnot
Lähteet
- 8 kalastajaa hukkunut Suomenlahdella, Käkisalmen Sanomat, 05.01.1935, nro 2, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Maailman suurin lentokone Maksim Gorki tuhoutunut, Laatokka, 21.05.1935, nro 56, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- From 1935 Quetta earthquake to 2013 Awaran, a look at some of most dangerous quakes to strike southwestern Pakistan Firstpost. 7.10.2021. Viitattu 18.3.2023. (englanniksi)
- Bureau of Aircraft Accidents Archives: Crash of a Fokker F22 in Amsterdam: 6 killed
- Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 472. Jyväskylä: Gummerus, 1987.
- Raivokas tulipalo Joensuussa tiistaina. Kaksi valtavaa petroolisäiliötä palanut tyhjäksi, Laatokka, 18.07.1935, nro 83, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Puolan ulkoministeri vierailee parhaillaan maassamme, Laatokka, 13.08.1935, nro 94, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Vuosisatamme Kronikka, s. 473.
- Helsingin Sanomat 10. lokakuuta 1935
- Erik Tawaststjerna: Jean Sibelius (toimittanut Erik T. Tawaststjerna), s. 300–301. Helsinki: Otava, 1997.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.