1933

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia

tammikuu–maaliskuu

5. tammikuuta – Golden Gate -sillan rakennus alkoi San Franciscossa.
7. tammikuuta – Josif Stalin esitteli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitealle ensimmäisen viisivuotissuunnitelman tuloksia.
12. tammikuuta – Sotaväen ylipäällikkö kenraali Aarne Sihvo erosi. Hänen tilalleen tuli kenraali Hugo Österman.
28. tammikuuta – Matkahuolto perustettiin.
30. tammikuuta – Édouard Daladier muodosti uuden hallituksen Ranskassa.
30. tammikuuta – Adolf Hitler nimitettiin Saksan valtakunnankansleriksi.
4. helmikuuta – Kapina alankomaalaisella panssarilaiva Zeven Provinciënilla.
5. helmikuuta – Isänmaallisen kansanliikkeen kokous hyväksyi ponsiehdotuksen, jossa vaadittiin SDP:n lakkauttamista.
10. helmikuuta – Rautatehtaan kaasukellon räjähdyksessä Neunkirchenissä Saarin alueella Saksassa kuoli 68 ja loukkantui toistasataa ihmistä.
15. helmikuuta – Giuseppe Zangara yritti murhata Franklin D. Rooseveltin Miamissa, mutta surmasikin Chicagon pormestarin Anton J. Cermakin.
17. helmikuuta – Kieltolaki päättyi Yhdysvalloissa; Blaine Act salli 3,2-tilavuusprosenttisen oluen myynnin.
25. helmikuuta – USS Ranger, ensimmäinen varta vasten suunniteltu lentotukialus, laskettiin vesille.
27. helmikuuta – Saksan valtiopäivätalo tuhopoltettiin.
28. helmikuuta − Kirjailija Heinrich Mann erosi Saksan akatemiasta ja kirjailija Bertolt Brecht lähti perheineen maanpakoon. Kumpikin katsoi Saksan ilmapiirin muuttuneen heille vihamieliseksi.
4. maaliskuuta – Franklin D. Roosevelt astui Yhdysvaltain presidentinvirkaan Herbert Hooverin seuraajana.
5. maaliskuuta – Laman vuoksi Roosevelt määräsi kaikki pankit suljettaviksi. Rahaliikenne jatkui 13. maaliskuuta.
5. maaliskuuta – Saksassa pidettiin ainoat Hitlerin ajan vaalit, joissa oli mukana useita puolueita. Kansallissosialistinen puolue sai 43,9 prosenttia äänistä.
12. maaliskuuta – Saksassa vahvistettiin lippuasetus, jolla otettiin uudelleen käyttöön keisarikunnan aikainen musta-valko-punainen valtakunnan lippu, joka syrjäytti Weimarin tasavallan aikaisen musta-puna-kultaisen lipun. Samalla säädettiin, että julkisissa rakennuksissa oli valtakunnan lipun ohella käytettävä myös hakaristilippua[1], josta myöhemmin, vuonna 1935, tuli Saksan ainoa lippu.
13. maaliskuuta – Filosofian tohtori Joseph Goebbels nimitettiin Saksan kansanvalistus- ja propagandaministeriksi.
20. maaliskuuta – Dachaun, ensimmäisen keskitysleirin, rakentaminen päättyi. Se otettiin käyttöön 22. maaliskuuta.
21. maaliskuuta – SA-joukot perustivat keskitysleirin Oranienburgin keskustassa sijaitsevalle tyhjälle tehdasalueelle.
23. maaliskuuta – Saksan valtiopäivät säätivät valtalain (Ermächtigungsgesetz, laki kansan ja valtion kurjuuden helpottamiseksi), joka antoi Adolf Hitlerille diktaattorin aseman.
27. maaliskuuta – Japani erosi Kansainliitosta.

huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Natsit järjestivät Julius Streicherin johdolla päivän mittaisen boikotin juutalaisia liikkeitä vastaan.
5. huhtikuuta – Haagin kansainvälinen tuomioistuin päätti Grönlannin kuuluvan Tanskalle ja tuomitsi Norjan maihinnousut. Norja tyytyi päätökseen.
7. huhtikuuta – Saksan poliittinen vallansiirto, Gleichschaltung (yhdenmukaistaminen), ulotettiin kaikkeen valtakunnanhallintoon, mikä antoi Saksan hallitukselle täydet valtuudet puhdistaa virkamieskunta juutalaisista ja poliittisesti ei-toivotuista henkilöistä.
11. huhtikuuta – Natsi-Saksan poliisi sulki Bauhausin.
11. huhtikuuta – Lentäjä William Lancaster lähti Englannista tavoitteenaan tehdä nopeusennätys lennossa Kapkaupunkiin. Hänen ruumiinsa löytyi 1962 Saharasta.
21. huhtikuuta − Valtiovarainministeri Ragnar Furuhjelm erosi hallituksesta ja hänen tilalleen tuli professori Rolf Witting.
26. huhtikuuta – Gestapo perustettiin.
27. huhtikuuta – Stahlhelm liittyi natsipuolueeseen.
2. toukokuuta – Ensimmäinen nykyaikainen havainto Loch Nessin hirviöstä.
7. toukokuuta – Karl A. Ebb voitti ensimmäisenä suomalaisena Eläintarhan ajot. Hänen ajokkinaan oli Mercedes-Benz.
10. toukokuuta – Sensuuri: natsit järjestivät julkisia kirjanpolttajaisia Saksassa. Heinrich Mannin, Erich Maria Remarquen, Karl Marxin, Heinrich Heinen, Ernst Blochin ja Sigmund Freudin teokset joutuivat rovioille.
17. toukokuuta – Vidkun Quisling ja Johan Bernhard Hjort muodostivat Nasjonal Samlingin, Norjan natsipuolueen.
19. toukokuuta – Ratsuväenkenraali C. G. E. Mannerheim nimitettiin sotamarsalkaksi.
25. toukokuuta – Suojeluskuntalaiset repivät punaiset liput alas Tampereen työväentalon katolta SDP:n puoluekokouksen aikana. Hallitus kielsi 27. toukokuuta punaisten lippujen käytön toistaiseksi.
9. kesäkuuta – Italialainen kapellimestari Arturo Toscanini kieltäytyi saapumasta Bayreuthin oopperajuhlille kansallissosialistien taiteilijoita kohtaan omaksuman asenteen vuoksi.
18. kesäkuuta – Baldur von Schirach nimitettiin Saksan valtakunnan nuorisojohtajaksi.
20. kesäkuuta – Vienan-Itämeren kanava (Stalinin kanava) avattiin liikenteelle Neuvostoliitossa.
21. kesäkuuta – Kaikki muut puolueet kuin NSDAP kiellettiin Saksassa. Kansallisen puolueen ja sosialidemokraattien omaisuus takavarikoitiin ja ne puolueiden johtohenkilöt, jotka eivät olleet paenneet maasta, suljettiin turvasäilöön.

heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Suomessa alkoivat eduskuntavaalit. Isänmaallinen kansanliike oli ensimmäistä kertaa mukana ja sai 14 paikkaa.
4. heinäkuuta – Mohandas Gandhi tuomittiin vankilaan.
9. heinäkuuta – Voikkaalla suurpalo tuhosi 103 rakennusta ja 300 ihmistä menetti asuntonsa.
12. heinäkuuta – Tammisaaren pakkotyölaitoksen nälkälakko alkaa.
14. heinäkuuta – Uusien puolueiden perustaminen kiellettiin Saksassa.
20. heinäkuuta – Lontoon Hyde Parkissa osoitti 500 000 ihmistä mieltään antisemitismiä vastaan.
20. heinäkuuta – Eduskunta hyväksyi yhdistyslain muutoksen, jonka mukaan kiellettiin sellaisten yhdistysten sotilaallinen järjestäytyminen, jotka pyrkivät vaikuttamaan valtiollisiin asioihin.
1. elokuuta – Alkoholiliike laski myyntiin 35-prosenttisen Karhuviinan.
2. elokuuta – Vienanmeren–Itämeren kanava avattiin virallisesti. 227 kilometriä pitkän kanavan rakennustyöt kestivät 20 kuukautta ja sen rakentamiseen osallistui 126 000 vankia joista ainakin 10 prosenttia kuoli rakennustöiden aikana.
30. elokuuta – Air France aloitti lennot 250 koneella.
2. syyskuuta − Neuvostoliitto ja Italia solmivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen.
3. syyskuuta – Alejandro Lerroux muodosti uuden hallituksen Espanjassa.
4. syyskuuta – Opetusministeriö vahvisti Yhteiskunnallisen korkeakoulun perussäännöt.
12. syyskuuta – Fyysikko Leó Szilárd sai liikennevaloissa seistessään idean ketjureaktiosta.
20. syyskuuta – Berliinissä alkoi oikeudenkäynti valtiopäivätalon poltosta syytettyjä vastaan.

lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – niin sanottu suuri vakoilujuttu paljastuu, kun Vilho Pentikäinen jäi kiinni kuvatessaan huippusalaisia asiakirjoja Yleisesikunnan arkistoholvissa.
1. lokakuuta – Itävallan kansleri Engelbert Dollfuss yritettiin murhata.
1. lokakuuta − Saksassa otettiin käyttöön maailman ensimmäinen kaukokirjoitinyhteys Hampurin ja Berliinin välillä.
16. lokakuuta – Saksa ilmoitti eroavansa Kansainliitosta (virallisesti 19. lokakuuta). Hitler nimesi Kansainliiton ensimmäisen maailmansodan voittajavaltioiden elimeksi.
29. lokakuuta – José Antonio Primo de Rivera perusti Falange Españolan.
3. marraskuuta – Isänmaallisen Kansanliikkeen piirissä päätettiin ottaa etäisyyttä Kokoomukseen, koska se oli arvostellut IKL:n toimia väkivaltaisina ja Suomelle vieraan johtajaperiaatteen hyväksyvinä.
4. marraskuuta – Suomen Heimosoturien Liitto perustettiin.
6. marraskuuta – Helsingissä syntyi katutappeluja suomen- ja ruotsinkielisten koululaisten välille ruotsalaisuuden päivänä. Kahdessa päivässä tappelut olivat yltyneet paikoin niin rajuiksi, että poliisi joutui turvautumaan voimakeinoihin järjestyksen palauttamiseksi.
16. marraskuuta – Yhdysvallat ja Neuvostoliitto solmivat diplomaattisuhteet.
16. marraskuuta – Brasilian presidentti Getúlio Vargas julisti itsensä diktaattoriksi.
1. joulukuuta − Rudolf Hess ja Ernst Röhm nimitettiin salkuttomiksi ministereiksi Saksan hallitukseen.
22. joulukuuta − Alankomaalainen kommunisti Marinus van der Lubbe tuomittiin kuolemaan osoitettuna syylliseksi Berliinin valtiopäivätalon polttoon.
29. joulukuuta – Äärioikeistolaisen Legioonalaisliikkeen (Mişcarea Legionară) kannattajat surmasivat Romanian pääministerin Ion Gheorghe Ducan.

Tuntematon päivämäärä

Suomen XI yleinen kirkolliskokous otti käyttöön vanhan kirkkoraamatun Vanhan testamentin.

Syntyneitä

tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Yrjö Kallionpää, suomalainen näyttelijä (k. 1983)
1. tammikuuta – Bo Linde, ruotsalainen säveltäjä (k. 1970)
4. tammikuuta – Ilia II, Georgian ortodoksisen kirkon patriarkka
8. tammikuuta – Nolan Miller, yhdysvaltalainen muotisuunnittelija (k. 2012)
8. tammikuuta – Anne Vik, norjalainen poliitikko
9. tammikuuta – Wilbur Smith, rhodesialainen kirjailija
11. tammikuuta – Mariko Okada, japanilainen näyttelijä
15. tammikuuta – Frank Bough, brittiläinen televisiojuontaja (k. 2020)
16. tammikuuta – Susan Sontag, yhdysvaltalainen kirjailija, esseisti ja ihmisoikeusaktivisti (k. 2004)
18. tammikuuta – John Boorman, brittiläinen elokuvaohjaaja
25. tammikuuta – Corazon Aquino, Filippiinien presidentti (k. 2009)
26. tammikuuta – Harri Nikkonen, suomalainen oopperalaulaja (k. 1993)
26. tammikuuta – Teija Sopanen, suomalainen toimittaja ja televisiokuuluttaja (k. 2011)
27. tammikuuta – Mohamed Al-Fayed, egyptiläis-brittiläinen liikemies
28. tammikuuta – Kaarle Kurki-Suonio, suomalainen fysiikan professori
29. tammikuuta – Ladislav Demetreffy, 75 Cents, kroatialainen laulaja (k. 2010)
31. tammikuuta – Tuomo Kattilakoski, suomalainen äänisuunnittelija ja elokuvamiksaaja
31. tammikuuta – Bernardo Provenzano, italialainen mafioso (k. 2016)
2. helmikuuta – Tony Jay, englantilainen näyttelijä (k. 2006)
5. helmikuuta – Jörn Donner, suomalainen kirjailija, elokuvaohjaaja ja poliitikko (k. 2020)
11. helmikuuta – Albert de la Chapelle, suomalainen lääkäri, syöpätutkija, akateemikko ja vapaaherra
13. helmikuuta – Paul Biya, Kamerunin presidentti
13. helmikuuta – Caroline Blakiston, englantilainen näyttelijä
13. helmikuuta – Marilyn Pauline Novak (”Kim Novak”), yhdysvaltalainen näyttelijä
16. helmikuuta – Yoshishige Yoshida, japanilainen elokuvaohjaaja
17. helmikuuta – Daniel Sibakow, suomalainen kuvataiteilija (k. 1988)
18. helmikuuta – Yōko Ono, japanilaissyntyinen yhdysvaltalainen muusikko ja taiteilija
21. helmikuuta – Eunice Kathleen Waymon (”Nina Simone”), yhdysvaltalainen laulaja (k. 2003)
24. helmikuuta – Arto Lampinen, suomalainen yritysjohtaja ja poliitikko (k. 2017)
25. helmikuuta – Eino Kirjonen, suomalainen mäkihyppääjä (k. 1988)
3. maaliskuuta – Bengt Pihlström, suomalainen diplomiekonomi, Matkailun Edistämiskeskuksen johtaja 1973–1994
6. maaliskuuta – William Blum, yhdysvaltalainen kirjailija ja ulkopoliitikan arvostelija
6. maaliskuuta – Willy Schäfer, saksalainen näyttelijä (k. 2011)
14. maaliskuuta – Quincy Jones, yhdysvaltalainen tuottaja ja säveltäjä
14. maaliskuuta – Anu Kaipainen, suomalainen kirjailija (Vierus verta täynnä) (k. 2009)
14. maaliskuuta – Maurice Joseph Micklewhite (”Michael Caine”), brittiläinen Oscar-palkittu näyttelijä
15. maaliskuuta – Alummoodan, intialainen näyttelijä (k. 1992)
15. maaliskuuta – Ruth Bader Ginsburg, yhdysvaltalainen lakimies ja korkeimman oikeuden tuomari (k. 2020)
17. maaliskuuta – Pentti Linnosvuo, suomalainen pistooliampuja (kaksinkertainen olympiavoittaja) (k. 2010)
19. maaliskuuta – Philip Roth, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2018)
19. maaliskuuta – Renée Taylor, yhdysvaltalainen näyttelijä ja käsikirjoittaja
23. maaliskuuta – John Taylor, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (k. 1966)
25. maaliskuuta – Henio Żytomirski, puolalainen poika, holokaustin uhri (k. 1942)
26. maaliskuuta – Tito Brass, italialainen elokuvaohjaaja
29. maaliskuuta – Clifford Nelson Fyle, sierraleonelainen kielitieteilijä, professori, kirjailija ja matemaatikko (k. 2006)

huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Claude Cohen-Tannoudji, vuoden 1997 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko
9. huhtikuuta – Jean-Paul Belmondo, ranskalainen näyttelijä
19. huhtikuuta – Vera Jayne Palmer (”Jayne Mansfield”), yhdysvaltalainen näyttelijä, malli ja laulaja (k. 1967)
20. huhtikuuta – Birgitta Andersson, ruotsalainen näyttelijä
26. huhtikuuta – Ilkka Kuusisto, suomalainen säveltäjä
26. huhtikuuta – Arno Allan Penzias, vuoden 1978 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko, toinen kosmisen taustasäteilyn löytäjistä
29. huhtikuuta – Juhani Tyynelä, suomalainen näyttelijä
30. huhtikuuta – Pekka Salomaa, suomalainen laulaja ja laulupedagogi
30. huhtikuuta – Þorgeir Þorgeirson, islantilainen kirjailija ja elokuvaohjaaja (k. 2003)
3. toukokuuta – James Brown (”Soulin kummisetä”), yhdysvaltalainen laulaja (k. 2006)
3. toukokuuta – Steven Weinberg, vuoden 1979 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2021)
3. toukokuuta – Imants Ziedonis, latvialainen runoilija (k. 2013)
5. toukokuuta – Tan Howe Liang, singaporelainen painonnostaja ja olympiamitalisti
6. toukokuuta – Palle Simonsen, tanskalainen poliitikko (k. 2014)
7. toukokuuta – Jaakko Itälä, suomalainen poliitikko ja ministeri (k. 2017)
9. toukokuuta – Seppo Kannas, suomalainen urheiluselostaja
14. toukokuuta – Alho Alhoniemi, suomalainen fennougristiikan professori
19. toukokuuta – Edward de Bono, maltalainen psykologi, filosofi ja kirjailija, ”lateraalisen ajattelun” käsitteen kehittäjä (k. 2021)
21. toukokuuta – Toivo Salonen, suomalainen pikaluistelija, olympiamitalisti ja liikuntaneuvos (k. 2019)
23. toukokuuta – Joan Collins, brittiläinen näyttelijä
23. toukokuuta – Arvo Hämäläinen, suomalainen näyttelijä
28. toukokuuta – Zelda Rubinstein, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
29. toukokuuta – Helmuth Rilling, saksalainen kapellimestari
4. kesäkuuta – Yrjö Kukkapuro, suomalainen muotoilija
5. kesäkuuta – Leevi Karsikas, suomalainen kirjailija (k. 2016)
6. kesäkuuta – Heinrich Rohrer, vuoden 1986 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut sveitsiläinen fyysikko (k. 2013)
7. kesäkuuta – Tsuneko Okazaki, japanilainen biologi
8. kesäkuuta – John Rivers, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (k. 2014)
8. kesäkuuta – Martti Sinerma, suomalainen eversti ja tietokirjailija (k. 2007)
9. kesäkuuta – Roy Meadow, brittiläinen lastenlääkäri
11. kesäkuuta – Gene Wilder, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2016)
13. kesäkuuta – Lauri Vesanto, suomalainen tanssija (k. 1995)
22. kesäkuuta – Dianne Feinstein, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko ja senaattori
25. kesäkuuta – Álvaro Siza Vieira, portugalilainen arkkitehti
26. kesäkuuta – Claudio Abbado, italialainen kapellimestari

heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Heikki Hietamies, suomalainen kirjailija, toimittaja ja juontaja
4. heinäkuuta – Carl-Otto Bremer, suomalainen ralli- ja rata-autoilija (k. 1962)
12. heinäkuuta – Eva Hellas, Miss Suomi 1952 (k. 2016)
14. heinäkuuta – Kari Uusitalo, suomalainen elokuvahistorioitsija, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja
15. heinäkuuta – Guido Crepas (”Guido Crepax”), italialainen sarjakuvataiteilija (k. 2003)
20. heinäkuuta – Cormac McCarthy, yhdysvaltalainen kirjailija
21. heinäkuuta – Anja Eerikäinen, suomalainen eläinsuojeluvalvoja (k. 2002)
21. heinäkuuta – Torsti Koskinen, suomalainen huumepoliisi ja Helsingin huumepoliisin perustaja (k. 2009)
21. heinäkuuta – Laila Pullinen, suomalainen kuvanveistäjä (k. 2015)
24. heinäkuuta – John Aniston, kreikkalais-amerikkalainen näyttelijä (k. 2022)
25. heinäkuuta – Jukka Virtanen, suomalainen kirjailija, runoilija, suomentaja, toimittaja, sanoittaja, näyttelijä, lausuja ja laulaja (k. 2019)
26. heinäkuuta – Edmund Phelps, vuoden 2006 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
31. heinäkuuta – Salme Jyräs, suomalainen näyttelijä
1. elokuuta – William Engseth, norjalainen poliitikko
3. elokuuta – Elina Haavio-Mannila, suomalainen sosiologi
3. elokuuta – Pekka Paavola, suomalainen lakimies ja poliitikko (Tampereen kaupunginjohtaja 1969–1985) (k. 2023)
7. elokuuta – Matti Kuusla, suomalainen näyttelijä ja toimittaja (k. 2018)
7. elokuuta – Elinor Ostrom, vuoden 2009 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (k. 2012)
9. elokuuta – Antero Jyränki, suomalainen valtiosääntöoikeuden tutkija, professori ja juristi (k. 2020)
12. elokuuta – Osmo Kaipainen, suomalainen lääkäri ja SDP:n kansanedustaja (k. 1985)
14. elokuuta – Richard R. Ernst, vuoden 1991 Nobelin kemianpalkinnon saanut sveitsiläinen kemisti (k. 2021)
15. elokuuta – Stanley Milgram, yhdysvaltalainen sosiaalipsykologi ja professori (k. 1984)
16. elokuuta – Reiulf Steen, norjalainen poliitikko (k. 2014)
18. elokuuta – Just Fontaine, ranskalainen jalkapalloilija (k. 2023)
18. elokuuta – Rajmund Roman Liebling (”Roman Polański”), puolalais-ranskalainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja
21. elokuuta – Janet Baker, brittiläinen oopperalaulaja
23. elokuuta – Robert Curl, vuoden 1996 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti ja professori (k. 2022)
23. elokuuta – Pete Wilson, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko
25. elokuuta – Wayne Shorter, yhdysvaltalainen jazz-saksofonisti (k. 2023)
27. elokuuta – Maaria Leinonen, suomalainen kirjailija (k. 2013)
29. elokuuta – Alan Stacey, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (k. 1960)
29. elokuuta – Mikko Majanlahti, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja
4. syyskuuta – Richard S. Castellano, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1988)
5. syyskuuta - Eddie Carroll, kanadalainen näyttelijä (k. 2010)
5. syyskuuta – Kaarlo Ståhlberg, suomalainen juristi, hovioikeuden presidentti ja eduskunnan oikeusasiamies
8. syyskuuta – Asha Bhosle, intialainen laulaja
10. syyskuuta – Karl Lagerfeld, saksalainen muotisuunnittelija (k. 2019)
13. syyskuuta – Seikko Eskola, suomalainen historiantutkija, professori ja päätoimittaja
14. syyskuuta – Zoe Caldwell, australialainen näyttelijä (k. 2020)
18. syyskuuta – Mikko Samulinen, suomalainen kirjailija (k. 1983)
18. syyskuuta – Fred Willard, yhdysvaltalainen koomikko ja näyttelijä (k. 2020)
19. syyskuuta – David McCallum, brittiläinen näyttelijä
27. syyskuuta – Lina Medina, perulainen maailman nuorin äiti
30. syyskuuta – Barbara Knox, brittiläinen näyttelijä

lokakuu–joulukuu

2. lokakuuta – John Gurdon, vuoden 2012 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen kehitys- ja solubiologi
2. lokakuuta – Ragni Malmstén, suomalainen laulaja (k. 2002)
5. lokakuuta – Diane Cilento, australialainen näyttelijä (k. 2011)
8. lokakuuta – Michael Korda, brittiläinen kirjailija ja päätoimittaja
9. lokakuuta – Peter Mansfield, vuoden 2003 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläinen fyysikko (k. 2017)
17. lokakuuta – William Anders, yhdysvaltalainen astronautti, Apollo 8:n miehistön jäsen
18. lokakuuta – Jacques Charpentier, ranskalainen säveltäjä, urkuri ja kulttuurivaikuttaja (k. 2017)
19. lokakuuta – Geraldo Majella Agnelo, brasilialainen kardinaali
19. lokakuuta – S. Albert Kivinen, suomalainen filosofi (k. 2021)
21. lokakuuta – Terho Itkonen, suomalainen kielitieteilijä ja professori (k. 1998)
26. lokakuuta – Rauno Meriö, Suomen ilmavoimien komentaja 1975–1987
31. lokakuuta – Ulla Nenonen, suomalainen lähetystyöntekijä ja raamatunkääntäjä (k. 2018)
3. marraskuuta – John Barry, brittiläinen säveltäjä (k. 2011)
3. marraskuuta – Michael Dukakis, yhdysvaltalainen poliitikko
3. marraskuuta – Amartya Sen, vuoden 1998 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut intialainen taloustieteilijä ja filosofi
4. marraskuuta – Charles K. Kao, vuoden 2009 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläis-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2018)
4. marraskuuta – Chukwuemeka Odumegwu Ojukwu, Biafran johtaja 1967–1970 (k. 2011)
10. marraskuuta – Alexander Bessmertnyh, venäläinen diplomaatti, Neuvostoliiton ulkoministeri 1990–1991
14. marraskuuta – Fred Haise, yhdysvaltalainen astronautti
19. marraskuuta – Juhani Ahava, suomalainen vuorineuvos ja elinkeinoelämän vaikuttaja
19. marraskuuta – Larry King, yhdysvaltalainen juontaja ja toimittaja (k. 2021)
21. marraskuuta – Antero Ruuhonen, suomalainen dokumenttiohjaaja ja elokuvaaja (k. 1979)
23. marraskuuta – J. Juhani Kortesalmi, suomalainen filosofian tohtori, kansanedustaja ja maaherra (k. 2019)
23. marraskuuta – Krzysztof Penderecki, puolalainen säveltäjä ja kapellimestari (k. 2020)
3. joulukuuta – Paul J. Crutzen, vuoden 1995 Nobelin kemianpalkinnon saanut alankomaalainen meteorologi (k. 2021)
6. joulukuuta – Henryk Górecki, puolalainen säveltäjä (k. 2010)
17. joulukuuta – Walter Buczynski, kanadalainen säveltäjä
20. joulukuuta – Olavi Salonen, suomalainen keskimatkojen juoksija
22. joulukuuta – Abel Pacheco, Costa Rican presidentti
23. joulukuuta – Akihito, Japanin keisari
23. joulukuuta – Markku Blomqvist, suomalainen näyttelijä (k. 2000)
26. joulukuuta – Olavi Salsola, suomalainen keskimatkojen juoksija (k. 1995)
27. joulukuuta – Reijo Kallio, suomalainen iskelmälaulaja (k. 2018)
27. joulukuuta – Carmine Tucci, italialainen jääkiekkoilija
28. joulukuuta – Antero Viherkenttä, suomalainen urheilutoimittaja (k. 2011)

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1933 kuolleista henkilöistä

tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – T. J. Wikman, suomalainen salapoliisikirjailija (s. 1890)
5. tammikuuta – Calvin Coolidge, Yhdysvaltain presidentti (s. 1872)
17. tammikuuta – Louis Tiffany, yhdysvaltalainen sisustussuunnittelija, taidemaalari, sisustustaiteilija, lasi- ja korusuunnittelija (s. 1848)
20. tammikuuta – Arthur af Hällström, suomalainen arkkitehti (s. 1867)
26. tammikuuta – Rafael Ramstedt, suomalainen kuplettilaulaja ja säveltäjä (s. 1888)
31. tammikuuta – John Galsworthy, vuoden 1932 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut englantilainen kirjailija (Forsytein taru) (s. 1867)
3. helmikuuta – Anne de Rochechouart de Mortemart, ranskalainen kuvanveistäjä ja kirjailija (s. 1847)
7. helmikuuta – Albert Apponyi, unkarilainen kreivi ja poliitikko (s. 1846)
8. helmikuuta – Aleksander Strandman, suomalainen senaattori ja Venäjän armeijan eversti (s. 1856)
12. helmikuuta – William Robertson, brittiläinen sotamarsalkka (s. 1860)
23. helmikuuta – Hannes Gebhard, suomalainen liikemies ja professori (s. 1864)
27. helmikuuta – Heikki Laakso, suomalainen toimittaja (s. 1877)
28. helmikuuta – Fjodor Roditšev, venäläinen poliitikko, Suomen väliaikainen ministerivaltiosihteeri 1917 (s. 1854)
4. maaliskuuta – Julius Ailio, suomalainen arkeologi, professori ja poliitikko (s. 1872)
7. maaliskuuta – Elof Hellquist, ruotsalainen kielitieteilijä (s. 1862)
15. maaliskuuta – Gustavo Jiménez, perulainen eversti ja Perun lyhytaikainen presidentti (s. 1886)
18. maaliskuuta – Luigi Amedeo, italialainen tutkimusmatkailija, Espanjan kuningas Amadeus I:n poika (s. 1873)
20. maaliskuuta – Kuuno A. Talvioja, suomalainen kirjallisuuden tutkija (s. 1865)
22. maaliskuuta – Frans Uuno Salonen (”Uuno Kailas”), suomalainen runoilija (s. 1901)
25. maaliskuuta – Erik Jan Hanussen, itävallanjuutalainen tiedottaja, šarlataani ja selvänäkijä (s. 1889)
27. maaliskuuta – Karl Reth, saksalainen katolinen piispa (s. 1849)
31. maaliskuuta – Einar Rinne, suomalainen näyttelijä (s. 1875)

huhtikuu–kesäkuu

5. huhtikuuta – Hjalmar Mellin, suomalainen matemaatikko (s. 1854)
9. huhtikuuta – Sigfrid Karg-Elert, saksalainen säveltäjä, urkuri ja pianisti (s. 1877)
18. huhtikuuta – K. G. Blomberg, suomenruotsalainen runoilija (s. 1856)
27. huhtikuuta – Geoffrey Salmond, brittiläinen Kuninkaallisten ilmavoimien komentaja (s. 1878)
29. huhtikuuta – Konstantínos Kaváfis, kreikkalainen runoilija (s. 1863)
3. toukokuuta – Anton Alfthan, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos (s. 1856)
8. toukokuuta – Magnus Schjerfbeck, suomalainen arkkitehti (s. 1860)
22. toukokuuta – Sándor Ferenczi, unkarilainen lääkäri ja psykoanalyytikko (s. 1873)
23. toukokuuta – J. R. Danielson-Kalmari, suomalainen tiede- ja valtiomies (s. 1853)
26. toukokuuta – Jimmie Rodgers, yhdysvaltalainen kantrilaulaja ja lauluntekijä (s. 1897)
1. kesäkuuta – Oscar Behm, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1867)
4. kesäkuuta – Ahmet Haşim, turkkilainen runoilija (s. 1883)
14. kesäkuuta – Hans Prinzhorn, saksalainen psykiatri ja taidehistorioitsija (s. 1886)
14. kesäkuuta – Ada Thilén, suomalainen taidemaalari (s. 1852)
20. kesäkuuta – Clara Zetkin, saksalainen sosialistipoliitikko ja feministi (s. 1857)
25. kesäkuuta – Anna Brigadere, latvialainen kirjailija (s. 1861)
29. kesäkuuta – Roscoe Arbuckle, yhdysvaltalainen mykkäelokuvanäyttelijä ja koomikko (s. 1887)

heinäkuu–syyskuu

6. heinäkuuta – Robert Kajanus, suomalainen kapellimestari ja säveltäjä (s. 1856)
7. heinäkuuta – Mykola Skrypnyk, ukrainalainen bolševikkipoliitikko (s. 1872)
14. heinäkuuta – Raymond Roussel, ranskalainen kirjailija (s. 1877)
19. heinäkuuta – Kaarle Krohn, suomalainen kielitieteilijä ja kansanrunouden tutkija (s. 1863)
29. heinäkuuta – Aito Husso, suomalainen ratsumestari ja kääntäjä (s. 1892)
4. elokuuta – Toivo Raita, suomalainen kirjailija (s. 1893)
20. elokuuta – Gustaf Cederström, ruotsalainen taidemaalari (s. 1845)
21. elokuuta – Paavo Warén, suomalainen toimittaja ja suomentaja (s. 1872)
23. elokuuta – Adolf Loos, itävaltalainen arkkitehti (s. 1870)
23. elokuuta – B. H. Päivänsalo, suomalainen pappi, kansanedustaja ja kirjailija (s. 1875)
31. elokuuta – Theodor Lessing, saksalainen filosofi (s. 1872)
31. elokuuta – Kalle Saha (”Sahan-Kalle”), suomalainen kansanrunoilija (s. 1852)
2. syyskuuta – Georges Leygues, ranskalainen poliitikko, pääministeri 1920–1921 (s. 1857)
7. syyskuuta – Edward Grey, brittiläinen poliitikko, ministeri ja ornitologi (s. 1862)
8. syyskuuta – Faisal I, Irakin kuningas (s. 1885)
14. syyskuuta – Lennart Gripenberg, suomalainen everstiluutnantti, poliitikko ja teollisuusmies (s. 1852)
25. syyskuuta – Paul Ehrenfest, itävaltalainen fyysikko ja matemaatikko (s. 1880)
29. syyskuuta – Margaret Talmadge, yhdysvaltalainen julkisuuden henkilö, kolmen näyttelijän äiti (s. 1864)

lokakuu–joulukuu

5. lokakuuta – Nikolai Judenitš, venäläinen kenraali (s. 1862)
6. lokakuuta – Wilhelm Amatius Tötterström, suomalainen arkkitehti (s. 1860)
15. lokakuuta – Anton Fredrikson, suomalainen teollisuusyrittäjä ja kauppaneuvos (s. 1859)
18. lokakuuta – Helmi Biese, suomalainen taidemaalari (s. 1867)
18. lokakuuta – Oskar Friman, suomalainen painija (olympiavoittaja) (s. 1893)
27. lokakuuta – Emily Murphy, kanadalainen kirjailija, toimittaja ja feministi (s. 1868)
29. lokakuuta – Albert Calmette, ranskalainen lääkäri, tuberkuloosirokotteen keksijä (s. 1863)
29. lokakuuta – Marcel Gerbidon, ranskalainen näytelmäkirjailija (s. 1868)
29. lokakuuta – Paul Painlevé, ranskalainen matemaatikko ja poliitikko (s. 1863)
3. marraskuuta – Emile Roux, ranskalainen lääkäri, bakteriologi ja immunologi (s. 1853)
4. marraskuuta – Ester Walters, suomalainen lastenkirjailija (s. 1879)
8. marraskuuta – Mohammed Nadir Shah, Afganistanin kuningas (s. 1883)
11. marraskuuta – Ernst Hartert, saksalainen lintutieteilijä (s. 1859)
24. marraskuuta – Arthur Frenckell, suomalainen päätoimittaja ja valtiopäivämies (s. 1861)
24. marraskuuta – Jaakko Gummerus, suomalainen piispa (Tampereen hiippakunta) (s. 1870)
30. marraskuuta – Arthur Currie, kanadalainen kenraali (s. 1875)
1. joulukuuta – Pekka Halonen, suomalainen taidemaalari ja professori (s. 1865)
4. joulukuuta – Stefan George, saksalainen runoilija ja kääntäjä (s. 1868)
17. joulukuuta – Thubten Gyatso, Tiibetin 13. dalai-lama (s. 1876)
18. joulukuuta – Hans Vaihinger, saksalainen filosofi (Philosophie des Als Ob) (s. 1852)
21. joulukuuta – Knud Rasmussen, grönlantilainen naparetkeilijä ja antropologi (s. 1879)
25. joulukuuta – Francesc Macià i Llussà, Katalonian autonomisen hallituksen puheenjohtaja (Generalitat de Catalunya) (s. 1859)
26. joulukuuta – Gunnar Suolahti, suomalainen historioitsija ja professori (s. 1876)

Nobelin palkinnot

Muuta

Lähteet

Kansallinen vallankumous Saksassa laillistettu. Hindenburg antanut lippuasetuksen; valtakunnan lipun ja hakaristilipun on liehuttava rinnakkain. Helsingin Sanomat, 13.3.1933. Artikkelin verkkoversio.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Kansallinen vallankumous Saksassa laillistettu. Hindenburg antanut lippuasetuksen; valtakunnan lipun ja hakaristilipun on liehuttava rinnakkain. Helsingin Sanomat, 13.3.1933. Artikkelin verkkoversio.