1914

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia

1. tammikuuta - Bayreuthin yksinoikeus Richard Wagnerin Parsifal-oopperan esittämiseen lakkasi, ja se esitettiin Lontoon Covent Gardenissa ja muissa Euroopan musiikkikeskuksissa.[1]
5. tammikuuta – Ford Motor Company otti käyttöön kahdeksantuntisen työpäivän ja 5 dollarin vähimmäispäiväpalkan.
16. tammikuuta – Venäläinen kirjailija Maksim Gorki sai luvan palata kahdeksan vuotta kestäneestä maanpaosta Venäjälle.
6. helmikuuta – Bondetåget: Ruotsissa 32 000 talonpoikaa osoitti mieltään Tukholmassa Karl Staaffin liberaalin hallituksen puolustuspolitiikkaa vastaan. Mielenosoitus oli konservatiivien vastalause sille, että hallitus oli hillinyt puolustusmenojen kasvua. Kuningas Kustaa V asettui Tukholman kuninkaanlinnan pihalla pitämässä puheessa mielenosoittajien puolelle, mikä aiheutti hallituskriisin Ruotsissa. Staaffin hallitus erosi, ja sen tilalle nimitettiin Hjalmar Hammarskjöldin johtama konservatiivien hallitus. Kuninkaan puheen, jossa vaadittiin puolustusmenojen kasvattamista, oli kirjoittanut tutkimusmatkailija ja kirjailija Sven Hedin. Ruotsin talonpoikien mielenosoitus oli myöhemmin yhtenä esikuvana Suomen talonpoikaismarssille kesällä 1930.
16. maaliskuuta – Ranskan valtiovarainministerin Joseph Caillaux’n vaimo Henriette ampui oikeistolehti Le Figaron päätoimittajan Gaston Calmetin.
20. maaliskuuta – Eduskunta pyysi keisari Nikolai II:ta saattamaan voimaan vuonna 1907 hyväksytyn kieltolain.
21. huhtikuuta – Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin Veracruzissa Meksikossa. Kaupunki oli yhdysvaltalaisten hallussa seuraavat seitsemän kuukautta.
6. toukokuuta – Ison-Britannian parlamentin ylähuone torjui naisten äänioikeuden äänin 140–60.
10. toukokuuta – Äitienpäivää vietettiin ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa kansallisena juhlapäivänä.
12. toukokuuta – Hirvensalmen kirkko tuhoutui tulipalossa.
24. toukokuuta – Yhdenvertaisuuslakia vastustaneet Viipurin hovioikeuden jäsenet vapautettiin kahdeksan kuukauden vankeudesta Pietarin Krestyn vankilasta.
29. toukokuuta – Québecistä Liverpooliin matkalla ollut Canadian Pacific -yhtiön matkustajalaiva RMS Empress of Ireland törmäsi norjalaiseen Storstad-hiililaivaan ja upposi Saint Lawrencen lahdella. 1 024 ihmistä hukkui. Uhreista 70 oli kotimaahansa palaamassa olleita suomalaisia siirtolaisia.
6. kesäkuuta – Ruumiillinen kurittaminen kiellettiin Suomen oppilaitoksissa.
16. kesäkuuta – Suomi menetti Kansainvälisen olympiakomitean päätöksellä ja Venäjän painostuksesta äänioikeutensa KOK:ssa ja oikeutensa osallistua seuraaviin olympiakisoihin.
28. kesäkuuta – Serbinationalisti Gavrilo Princip surmasi Itävallan arkkiherttua Franz Ferdinandin Sarajevossa.
9. heinäkuuta – Turussa mitattiin Suomen siihen mennessä korkein lämpötila 35,9 °C. Ennätys rikottiin vasta 29. heinäkuuta 2010.
20. heinäkuuta – Ranskan pääministeri Raymond Poincaré matkusti valtiovierailulle Pietariin.
23. heinäkuuta – Itävalta-Unkari esitti Serbialle uhkavaatimuksen arkkiherttua Franz Ferdinandin murhan vuoksi.
28. heinäkuuta – Ensimmäinen maailmansota alkoi: Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle heinäkuun 23. päivän ultimaatumin umpeenmenon jälkeen.
29. heinäkuuta – Venäjä julisti yleisen liikekannallepanon.
29. heinäkuuta – Kenraalikuvernööri Franz Seyn määräsi sotasensuurin voimaan Suomessa.
30. heinäkuuta – Venäjä aloittaa liikekannallepanon tukeakseen Serbiaa, jolle Itävalta-Unkari julisti sodan.
31. heinäkuuta – Kenraalikuvernööri Franz Seyn julisti Suomen sotatilaan.
31. heinäkuuta - Ranskan sosialistien johtaja Jean Jaurès, joka oli vastustanut sodan syttymistä, joutui Pariisissa ranskalaisen oikeistoradikaalin murhaamaksi.[1]
1. elokuuta – Saksan keisarikunta julisti sodan Venäjälle sen mobilisoitua joukkojaan Serbian tueksi.
1. elokuuta – Ranska julisti liikekannallepanon.
2. elokuuta – Saksan joukot valtasivat Luxemburgin.
3. elokuuta – Saksa julisti sodan Venäjän liittolaiselle Ranskalle.
4. elokuuta – Saksan joukot hyökkäsivät Belgian kautta Ranskaan. Iso-Britannia julisti sodan Saksalle. Yhdysvallat julistautui puolueettomaksi.
6. elokuuta – Itävalta-Unkari julisti sodan Venäjälle.
6. elokuuta – Serbia julisti sodan Saksalle.
11. elokuuta – Ranska julisti sodan Itävalta-Unkarille.
11. elokuuta – Suomi joutui maailmansodan piiriin saksalaisten vahingoitettua Bengtskärin majakkaa Hangon edustalla.
12. elokuuta – Iso-Britannia julisti sodan Itävalta-Unkarille.
15. elokuuta – Panaman kanava avattiin liikenteelle.
17. elokuuta – Tannenbergin taistelu alkoi Itä-Preussissa Venäjän 1. ja 2. armeijan hyökättyä Paul von Hindenburgin komentamaa Saksan 8. armeijaa vastaan.
20. elokuuta – Saksan joukot miehittivät Brysselin.
21. elokuuta – Suomen lounaisimmassa osassa sattui täydellinen auringonpimennys.
23. elokuuta – Japani julisti sodan Saksalle.
30. elokuuta – Pariisista tuli ensimmäinen pääkaupunki, joka joutui kärsimään ilmapommituksista, kun saksalaisten Taube-yksitaso pudotti pääkaupunkiin neljä pientä pommia ja propagandalehtisiä.
1. syyskuuta – Venäjän pääkaupungin Pietarin liian saksalaiselta kuulostava nimi (Sankt-Peterburg) muutettiin venäjän kielessä Petrogradiksi.
1. syyskuuta – Vuoden 1914 konklaavi alkoi.
2. syyskuuta – Turkki määräsi liikekannallepanon.
5. syyskuuta – Lontoon sopimus: Britannia, Ranska ja Venäjä sopivat, etteivät ne hae erillisrauhaa Keskusvaltojen kanssa.
5. syyskuuta – Ensimmäinen Marnen taistelu: Ranskan 6. armeija hyökkäsi Pariisia kohti edenneitä saksalaisia vastaan. Kahden miljoonan miehen taistelussa sai surmansa tai haavoittui yli 100 000 ihmistä.
6. syyskuuta – Saksalaiset tuhosivat Bogskärin majakan.
11. syyskuuta – Toinen sortokausi: venäjän ja Venäjän historian opetusta Suomen oppikouluissa määrättiin huomattavasti lisättäväksi.
9. lokakuuta – Saksalaiset valloittivat Antwerpenin.
11. lokakuuta – Saksalainen sukellusvene upotti risteilijä Palladan miehistöineen Itämerellä.
20. lokakuuta – Britannian SS Glitrasta tuli ensimmäinen sukellusveneen upottama kauppalaiva. Saksalainen U-17 pysäytti Glitran, valtasi aluksen ja upotti sen muutaman mailin päässä Norjan rannikosta.
28. lokakuuta – Gavrilo Princip tuomittiin Sarajevossa elinkautiseen vankeuteen arkkiherttua Frans Ferdinandin ja tämän puolison murhasta. Lisäksi oikeudenkäynnissä langetettiin viisi kuolemantuomiota ja yhdeksän vankeustuomiota kestoiltaan 7–20 vuotta. Gavrilo Princip kuoli tuberkuloosiin vankilassa keväällä 1918.
29. lokakuuta – Osmanien valtakunnan laivat tulittivat Venäjän Mustanmeren satamia: Venäjä, Ranska ja Britannia julistivat sodan.
1. marraskuuta – Saksan amiraali Maximilian von Speen laivasto-osasto löi vara-amiraali Sir Christopher Cradockin laivueen Coronelin meritaistelussa.
1. marraskuuta – Pieksämäen ja Savonlinnan välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
5. marraskuuta – Britannia liitti Kyproksen itseensä julistaessaan sodan Turkille.
17. marraskuuta – Suomen suurruhtinaskunnan lehdistössä julkaistaan ns. suuri venäläistämisohjelma.
20. marraskuuta – Jääkäriliike sai alkunsa Pohjalaisten osakuntien talon Ostrobotnian kassahuoneessa pidetystä ylioppilaiden kokouksesta (tarkka päivämäärä on epävarma, koska kokouksesta ei pidetty pöytäkirjaa). Kokous järjestettiin vastatoimena 17. marraskuuta julkistetulle laajalle venäläistämisohjelmalle. Ostrobotnian kokouksessa päätettiin ottaa tavoitteeksi Suomen irrottaminen Venäjästä joko Saksan tai Ruotsin tuella.
25. marraskuuta – Tuleva Suomen ensimmäinen valtionhoitaja ja kolmas Suomen presidentti, kihlakunnantuomari Pehr Evind Svinhufvud vangittiin hänen istuessaan Luumäen käräjiä ja vietiin Viipuriin ja sieltä Siperiaan.
1. joulukuuta – Maarianhaminassa mitattiin Suomen siihen asti korkein joulukuun lämpötila, +10,4 astetta. Seuraavalla vuosisadalla ennätykseksi on tullut Kokemäellä ja Porissa v. 2015 havaittu 11,3 °C.
6. joulukuuta – Saksalaiset miinoittivat merialueen Porin ja Rauman edustalla. Miinojen takia upposivat ruotsalaiset S/S Everilda ja S/S Luna 6. joulukuuta, S/S Norra Sverige 7. joulukuuta, S/S Åhus 17. tammikuuta 1915 ja S/S Drott 21. tammikuuta 1915.
8. joulukuuta – Falklandsaarten taistelu: amiraali Maximilian von Speen osasto hyökkäsi Falklandin Port Stanleyn polttoainevarastoja vastaan tietämättä, että paikalla oli vahva brittiläinen risteilijäosasto.
22. joulukuuta – Suomen rautatiet alistettiin venäläisten viranomaisten täydelliseen valvontaan.
24. joulukuuta – Osissa länsirintamaa ranskalaiset, saksalaiset ja englantilaiset sotilaat aloittavat epävirallisen tulitauon. He laulavat joululauluja, vaihtavat lahjoja ja jotkut jopa pelaavat jalkapalloa.

Tuntematon päivämäärä

Pylkönmäen kunta perustettiin.
Kirkollinen rauhanliitto (Church Peace Union), jossa olivat edustettuina sekä protestantit, roomalaiskatoliset että juutalaiset, perustettiin.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

5. tammikuuta – George Reeves, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1959)
5. tammikuuta – Nicolas de Staël, ranskalais-venäläinen taidemaalari (k. 1955)
7. tammikuuta – H. C. Toft, tanskalainen poliitikko (k. 2001)
9. tammikuuta – Leena Härmä, suomalainen näytelmä- ja nuortenkirjailija (k. 2008)
10. tammikuuta – Sauli Sipilä, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos (k. 2001)
14. tammikuuta – Harold Russell, kanadalais-yhdysvaltalainen toisen maailmansodan veteraani ja elokuvanäyttelijä (k. 2002)
17. tammikuuta – Irving Brecher, yhdysvaltalainen elokuvakäsikirjoittaja (k. 2008)
18. tammikuuta – Jonas Cedercreutz, suomalainen arkkitehti (k. 1991)
23. tammikuuta – Louis Bonaparte, Ranskan kruununtavoittelija ja Ranskan muukalaislegioonan sotilas (k. 1997)
29. tammikuuta – Eino O. Ahonen, suomalainen helluntailainen saarnaaja ja kirjailija (k. 1977)
31. tammikuuta – Carey Loftin, yhdysvaltalainen näyttelijä ja sijaisnäyttelijä (k. 1997)
31. tammikuuta – Johannes Virolainen, Suomen pääministeri (1964–1966), Eduskunnan puhemies, valtioneuvos (k. 2000)
3. helmikuuta – Voitto Viro, suomalainen pappi ja kirjailija (k. 1999)
4. helmikuuta – Alfred Andersch, saksalainen kirjailija ja dramaturgi (k. 1980)
4. helmikuuta – Jorma Napola, suomalainen kuvataiteilija ja kirjailija (k. 2000)
5. helmikuuta – William S. Burroughs, yhdysvaltalainen kirjailija (Alaston lounas) (k. 1997)
5. helmikuuta – Alan Lloyd Hodgkin, vuoden 1963 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen fysiologi (k. 1998)
9. helmikuuta – Ernest Tubb, yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä (k. 1984)
21. helmikuuta – Ilmari Juutilainen, suomalainen taistelulentäjä (k. 1999)
22. helmikuuta – Renato Dulbecco, vuoden 1975 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut italialainen virologi (k. 2012)
22. helmikuuta – Seán Ó Faoláin, irlantilainen kirjallisuudentutkija ja kulttuurikriitikko (k. 1991)
24. helmikuuta – Ralph Erskine, brittiläis-ruotsalainen arkkitehti (k. 2005)
24. helmikuuta – Weldon Kees, yhdysvaltalainen runoilija, kriitikko sekä romaani- ja novellikirjailija (kadonnut 1955)

1. maaliskuuta – Viljo Heino, suomalainen juoksija (Euroopan mestari) (k. 1998)
7. maaliskuuta – Knut Bergsland, norjalainen kielitieteilijä ja fennougristiikan professori (k. 1998)
14. maaliskuuta – Bill Owen, englantilainen näyttelijä ja lauluntekijä (k. 1999)
15. maaliskuuta – Kaarlo Leinonen, suomalainen kenraali (Puolustusvoimain komentaja 1969–1974) (k. 1975)
17. maaliskuuta – Klaus Waris, suomalainen pankinjohtaja ja yliopiston kansleri (k. 1994)
18. maaliskuuta – Trygve Haugeland, norjalainen poliitikko (k. 1998)
20. maaliskuuta – Eila Kantola, suomalainen lastenkirjailija (k. 1993)
25. maaliskuuta – Norman Borlaug, vuoden 1970 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen maataloustieteilijä (k. 2009)
25. maaliskuuta – Matti Kuusi, suomalainen akateemikko ja kansanrunouden tutkija (Kansanhuumorin mitä missä milloin) (k. 1998)
29. maaliskuuta – Kaarlo Tetri, suomalainen juristi, Valtiollisen poliisin päällikkö 1946 (k. 2001)
31. maaliskuuta – Dagmar Maria Lange (”Maria Lang”), ruotsalainen salapoliisikirjailija (k. 1991)
31. maaliskuuta – Octavio Paz, vuoden 1990 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut meksikolainen kirjailija ja diplomaatti (k. 1998)

Huhtikuu–kesäkuu

2. huhtikuuta – Sir Alec Guinness, englantilainen Oscar-palkittu näyttelijä (Kwai-joen silta) (k. 2000)
9. huhtikuuta – Kauko Kare, suomalainen kirjailija, toimittaja, kääntäjä, kustantaja ja toisinajattelija (Tähän on tultu) (k. 1996)
9. huhtikuuta – Ale Saarvala, suomalainen telinevoimistelija ja olympiavoittaja (k. 1989)
11. huhtikuuta – Héctor Ayala, argentiinalainen kitaristi ja säveltäjä (k. 1990)
12. huhtikuuta – Armen Alchian, yhdysvaltalainen taloustieteilijä (k. 2013)
13. huhtikuuta – Paavo Kallio, suomalainen kasvi- ja sienitieteilijä (k. 1992)
13. huhtikuuta – Lars Leiro, norjalainen poliitikko (k. 2005)
25. huhtikuuta – Hannes Häyrinen (Johan Erik Högdahl, ”Hanski”), suomalainen näyttelijä (k. 1991)
26. huhtikuuta – Bernard Malamud, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1986)
27. huhtikuuta – Pentti Halonen, suomalainen lääkäri ja professori (k. 1983)
28. huhtikuuta – Michel Mohrt, ranskalainen kirjailija ja kirjallisuushistorioitsija (k. 2011)
3. toukokuuta – Jaakkima Kilpi, suomalainen mekaanisen teknologian professori (k. 1988)
5. toukokuuta – Tyrone Power, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1958)
6. toukokuuta – Santra Remsujeva, vienankarjalainen runonlaulaja (k. 2010)
6. toukokuuta – Ranald Shean, kanadalainen viulisti ja kapellimestari (k. 1997)
11. toukokuuta – Haroun Tazieff, ranskalainen vulkanologi ja geologi (k. 1998)
13. toukokuuta – Joseph Louis Barrow (”Joe Louis”), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (raskaansarjan maailmanmestari) (k. 1981)
14. toukokuuta – Irma Seikkula, suomalainen näyttelijä (k. 2001)
17. toukokuuta – Ove Hove, tanskalainen poliitikko (k. 1993)
19. toukokuuta – Max Perutz, vuoden 1962 Nobelin kemianpalkinnon saanut itävaltalais-brittiläinen molekyylibiologi (k. 2002)
20. toukokuuta – Aino Lehtimäki, suomalainen näyttelijä (k. 2004)
20. toukokuuta – Osmo Saarnio, suomalainen näyttelijä (k. 1953)
21. toukokuuta – Raffu Valtonen, suomalainen kapellimestari, viulisti, saksofonisti ja laulaja (k. 2000)
22. toukokuuta – Herman Boole Blunt (”Sun Ra”), yhdysvaltalainen jazzsäveltäjä, orkesterinjohtaja ja pianisti (k. 1993)
24. toukokuuta – Arthur A. Link, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko (k. 2010)
25. toukokuuta – Desmond Plummer, brittiläinen konservatiivipoliitikko (k. 2009)
29. toukokuuta – Tenzing Norgay, nepalilainen šerpa ja vuorikiipeilijä (Mount Everestin valloittaja) (k. 1986)
1. kesäkuuta – Kati Aspelin, suomalainen näyttelijä (k. 1975)
5. kesäkuuta – Rose Hill, brittiläinen näyttelijä ja sopraanolaulaja (k. 2003)
5. kesäkuuta – Toivo Manninen, suomalainen harmonikkataiteilija (k. 1980)
15. kesäkuuta – Juri Andropov, Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri (1982–1984) (k. 1984)
15. kesäkuuta – Saul Steinberg, romanialais-yhdysvaltalainen pilapiirtäjä (k. 1999)
17. kesäkuuta – Julián Marías, espanjalainen filosofi (k. 2005)
21. kesäkuuta – William Vickrey, vuoden 1996 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut kanadalainen taloustieteilijä (k. 1996)
26. kesäkuuta – Shapour Bakhtiar, iranilainen poliitikko (k. 1991)
26. kesäkuuta – Toivo Sariola, suomalainen tivolinjohtaja, yleisurheilija ja pesäpalloilija (k. 1985)

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Christl Cranz, saksalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja) (k. 2004)
3. heinäkuuta – Arvo Mörö, suomalainen kaukopartiomies ja Mannerheim-ristin ritari (k. 1980)
5. heinäkuuta – George de Godzinsky, venäläissyntyinen suomalainen säveltäjä, kapellimestari, professori ja pianisti (Äänisen aallot) (k. 1994)
7. heinäkuuta – Willi Stoph, Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) presidentti (1973–1976) (k. 1999)
11. heinäkuuta – Ahti Sonninen, suomalainen säveltäjä (Merenkuninkaan tytär) (k. 1984)
17. heinäkuuta – James Purdy, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2009)
20. heinäkuuta – Martti Elis Niemi (”Masa Niemi”), suomalainen näyttelijä ja koomikko (”Pätkä”) (k. 1960)
30. heinäkuuta – Michael Morris, Lordi Killan, irlantilainen journalisti, Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja (1972–1980) (k. 1999)
5. elokuuta – Erik Lyly, suomalainen sotilaslentäjä (k. 1990)
7. elokuuta – Ester Toivonen, suomalainen missi ja elokuvanäyttelijä (Miss Eurooppa 1934) (k. 1979)
8. elokuuta – Anna Mutanen, suomalainen oopperalaulaja (k. 2003)
9. elokuuta – Tove Jansson, suomenruotsalainen kirjailija, taidemaalari, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija (Muumi) (k. 2001)
14. elokuuta – Poul Hartling, Tanskan pääministeri (1973–1975), YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n johtaja (1978–1985) (k. 2000)
21. elokuuta – Aares Salli, suomalainen taidemaalari (k. 2009)
25. elokuuta – Shizuko Kasagi, japanilainen jazz-laulaja ja näyttelijä (k. 1985)
28. elokuuta – Paavali (Yrjö Olmari), Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa (k. 1988)
29. elokuuta – Robert Herman, yhdysvaltalainen kosmologi (k. 1997)
2. syyskuuta – Elbe Häkkinen (”Lalli”), suomalainen säveltäjä ja sanoittaja (k. 1951)
7. syyskuuta – Lida Baarova, tšekkiläinen näyttelijä (k. 2000)
7. syyskuuta – Erkki Rankama, suomalainen hallintoneuvos (k. 1988)
7. syyskuuta – Ilmari Tapiovaara, suomalainen muotoilija ja sisustusarkkitehti (Domus Academica) (k. 1999)
12. syyskuuta – Bertus Aafjes, alankomaalainen kirjailija (k. 1993)
12. syyskuuta – Desmond Llewelyn, brittiläinen näyttelijä (Q) (k. 1999)
15. syyskuuta – Creighton W. Abrams Jr., yhdysvaltalainen kenraali (k. 1974)
15. syyskuuta – Jens Otto Krag, Tanskan pääministeri (1962–1968 ja 1971–1972) (k. 1978)
16. syyskuuta – Yrjö Salo, suomalainen lasten- ja nuortenkirjailija (k. 2010)
22. syyskuuta – Frances O’Connor, yhdysvaltalainen kädetön sirkusesiintyjä (k. 1982)
26. syyskuuta – Achille Compagnoni, italialainen vuorikiipeilijä (k. 2009)
26. syyskuuta – Jack LaLanne, yhdysvaltalainen liikunnan ja terveellisen elämän puolestapuhuja (k. 2011)
28. syyskuuta – Emilio Homps, argentiinalainen kilpapurjehtija ja olympiamitalisti (k. 2012)

Lokakuu–joulukuu

1. joulukuuta – K. B. Andersen, tanskalainen poliitikko, ulkoministeri (k. 1984)
1. lokakuuta – Michael Goodliffe, brittiläinen näyttelijä (k. 1976)
6. lokakuuta – Thor Heyerdahl, norjalainen biologi ja tutkimusmatkailija (Kon-Tiki) (k. 2002)
13. lokakuuta – Lauri Nautela, suomalainen keräilijä ja mesenaatti (k. 1998)
14. lokakuuta – Raymond Davis, vuoden 2002 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2006)
14. lokakuuta – Wally Karveno, saksalaissyntyinen säveltäjä ja pianisti (k. 2015)
20. lokakuuta – Pauli Janhonen, suomalainen kilpa-ampuja ja olympiamitalisti (k. 2007)
21. lokakuuta – Oma Väyrynen, suomalainen runoilija (k. 1992)
25. lokakuuta – John Berryman, yhdysvaltalainen runoilija (k. 1972)
27. lokakuuta – Charles Stuart Blackton, yhdysvaltalainen lapsinäyttelijä (k. 2007)
27. lokakuuta – Dylan Thomas, walesilainen runoilija (k. 1953)
28. lokakuuta – Jonas Salk, yhdysvaltalainen tiedemies (poliorokotteen keksijä) (k. 1995)
28. lokakuuta – Richard Laurence Millington Synge, vuoden 1952 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen kemisti (k. 1994)
28. lokakuuta – Ria Wägner, ruotsalainen toimittaja, televisiojuontaja ja kirjailija (k. 1999)
2. marraskuuta – Ray Walston, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (k. 2001)
6. marraskuuta – Jonathan Harris, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2002)
8. marraskuuta – Norman Lloyd, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2021)
9. marraskuuta – Hedy Lamarr, itävaltalais-yhdysvaltalainen näyttelijä ja keksijä (k. 2000)
12. marraskuuta – Sylvi Saimo, suomalainen poliitikko ja meloja (olympiavoittaja) (k. 2004)
13. marraskuuta – Alberto Lattuada, italialainen elokuvaohjaaja (k. 2005)
17. marraskuuta – Eino S. Rahikainen, suomalainen musiikki- ja hallintomies (k. 1979)
22. marraskuuta – Peter Townsend, brittiläinen hävittäjälentäjä ja kuninkaallinen ylitallimestari (k. 1995)
25. marraskuuta – Joe DiMaggio, yhdysvaltalainen baseballpelaaja (k. 1999)
26. marraskuuta – Paavo Honkajuuri, suomalainen teollisuusjohtaja, diplomi-insinööri ja vuorineuvos (k. 2001)
28. marraskuuta – Eino E. Suolahti, suomalainen historioitsija, professori ja kulttuurivaikuttaja (k. 1977)
2. joulukuuta – Uhra-Beata Simberg-Ehrström, suomalainen tekstiilitaiteilija (k. 1979)
6. joulukuuta – Niilo Tarvajärvi, suomalainen radio- ja televisiotoimittaja (”ylös, ulos ja lenkille”) (k. 2002)
7. joulukuuta – Einari Teräsvirta, suomalainen arkkitehti ja voimistelija (olympiavoittaja) (k. 1995)
9. joulukuuta – Frances Reid, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
11. joulukuuta – Maija Karma, suomalainen kuvataiteilija ja kirjankuvittaja (k. 1999)
13. joulukuuta – Larry Parks, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä (k. 1975)
14. joulukuuta – Karl Carstens, Saksan liittotasavallan liittopresidentti (1979–1984) (k. 1992)
22. joulukuuta – Sri Swatchidananda, intialainen filosofi ja hengellinen opettaja (k. 2002)
26. joulukuuta – Richard Widmark, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2008)
31. joulukuuta – Yrjö Nikkanen, suomalainen keihäänheittäjä (k. 1985)

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1914 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

3. tammikuuta – Raoul Pugno, ranskalainen pianisti, opettaja ja säveltäjä (s. 1852)
9. tammikuuta – Oskars Bārs, latvialainen arkkitehti (s. 1848)
13. tammikuuta – Carl von Heideken, suomalainen lääkäri ja synnytyslaitoksen perustaja (s. 1856)
15. tammikuuta – Juho Aaponpoika Luomajoki (”Hätämaan tietäjä”), suomalainen kansanparantaja ja tietäjä (s. 1843)
21. tammikuuta – Theodor Kittelsen, norjalainen taidemaalari, piirtäjä ja kirjankuvittaja (s. 1857)
26. tammikuuta – Leo Mechelin, suomalainen professori ja valtiomies (s. 1839)
27. tammikuuta – Emil Nervander, suomalainen kirjailija ja taidehistorioitsija (s. 1840)
4. helmikuuta – Theodor Brofeldt, suomalainen rovasti ja tuomiokapitulin asessori (s. 1837)
4. helmikuuta – Frederick Lorz, yhdysvaltalainen kestävyysjuoksija (s. 1884)
10. helmikuuta – Maria Martinau, suomalainen taidemaalari (s. 1847)
15. helmikuuta – Henrik Jakob Matikainen (”Sulka”), suomalainen kirjailija (s. 1842)
24. helmikuuta – Joshua Chamberlain, yhdysvaltalainen professori ja prikaatinkenraali (s. 1828)
25. helmikuuta – John Tenniel, brittiläinen kuvataiteilija ja pilapiirtäjä (s. 1820)
1. maaliskuuta – Tor Aulin, ruotsalainen säveltäjä, kapellimestari ja viulisti (s. 1866)
4. maaliskuuta – Fredrik Saltzman, suomalainen kirurgi, professori ja Lääkintöhallituksen pääjohtaja (s. 1839)
5. maaliskuuta – August Pettinen, suomalainen lähetystyöntekijä (s. 1857)
12. maaliskuuta – George Westinghouse, yhdysvaltalainen insinööri, keksijä ja sähköteollisuuden kehittäjä (s. 1846)
16. maaliskuuta – Charles Albert Gobat, vuoden 1902 Nobelin rauhanpalkinnon saanut sveitsiläinen poliitikko (s. 1834)
25. maaliskuuta – Frédéric Mistral, vuoden 1904 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen runoilija (s. 1830)
31. maaliskuuta – Christian Morgenstern, saksalainen runoilija (s. 1871)

Huhtikuu–kesäkuu

2. huhtikuuta – Paul Johann Ludwig von Heyse, vuoden 1910 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut saksalainen kirjailija (Maailman lapset) (s. 1830)
5. huhtikuuta – Gabriel Linsén, suomalainen viulisti, säveltäjä, kuoronjohtaja, urkuri ja musiikinopettaja (s. 1838)
7. huhtikuuta – Muhammad 'Aijub Khan, Afganistanin emiiri (1879–1880) (s. 1857)
11. huhtikuuta – Carl Chun, saksalainen meribiologi (s. 1852)
21. huhtikuuta – Alma Juden, suomalainen taidemaalari (s. 1854)
23. huhtikuuta – Johan Storjohann, norjalainen pappi ja merimieslähetyksen uranuurtaja (s. 1832)
3. toukokuuta – Daniel Sickles, yhdysvaltalainen poliitikko, kenraali ja diplomaatti (s. 1825)
8. toukokuuta – Robert Ruohtula, suomalainen kansanedustaja (s. 1853)
11. toukokuuta – Daniel De Leon, yhdysvaltalainen sosialistipoliitikko (s. 1852)
15. toukokuuta – Juhana Ennola, suomalainen kamreeri ja kirjallisuuden suomentaja (s. 1836)
26. toukokuuta – Jacob Riis, amerikantanskalainen lehtimies ja valokuvaaja (s. 1849)
27. toukokuuta – Joseph Swan, brittiläinen fyysikko ja kemisti (s. 1828)
3. kesäkuuta – Matti Rynén, suomalainen käsityöläinen ja itämaisten mattojen kutoja (s. 1846)
10. kesäkuuta – Ödön Lechner, unkarilainen arkkitehti (s. 1845)
14. kesäkuuta – Adlai E. Stevenson, Yhdysvaltain varapresidentti (1893-1897) (s. 1835)
16. kesäkuuta – Febe Ingman, suomalainen lastenkirjailija (s. 1861)
21. kesäkuuta – Bertha von Suttner, vuoden 1905 Nobelin rauhanpalkinnon saanut itävaltalainen kirjailija ja pasifisti (s. 1843)
22. kesäkuuta – Kaarlo Vuori, suomalainen taidemaalari (s. 1863)
23. kesäkuuta – Werner Söderström, suomalainen kirjankustantaja (WSOY:n perustaja) (s. 1860)
28. kesäkuuta – Franz Ferdinand, Itävalta-Unkarin arkkiherttua ja kruununperillinen (s. 1863)
28. kesäkuuta – Sophie Chotek, Itävallan arkkiherttuatar (s. 1868)

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Aladár Zsélyi, unkarilainen lentäjä ja insinööri (s. 1883)
8. heinäkuuta – Gustaf Robert Alfred Charpentier, suomalainen everstiluutnantti, pankinjohtaja ja senaattori (s. 1839)
22. heinäkuuta – George Crum, yhdysvaltalainen pikaruokalan kokki, perunalastujen keksijä (s. 1822)
25. heinäkuuta – Frederick True, yhdysvaltalainen biologi ja kuraattori (s. 1858)
31. heinäkuuta – Jean Jaurès, ranskalainen sosialistipoliitikko (s. 1859)
1. elokuuta – Gabriel Dupont, ranskalainen säveltäjä (s. 1878)
6. elokuuta – Ellen Wilson, Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonin ensimmäinen puoliso (s. 1860)
20. elokuuta – Amélie Lundahl, suomalainen taidemaalari (s. 1850)
20. elokuuta – Pius X, paavi (s. 1835)
27. elokuuta – Eugen von Böhm-Bawerk, itävaltalainen ekonomisti ja ministeri (s. 1851)
28. elokuuta – Anatoli Ljadov, venäläinen säveltäjä (s. 1855)
30. elokuuta – Aleksandr Samsonov, venäläinen kenraali (s. 1859)
3. syyskuuta – Albéric Magnard, ranskalainen säveltäjä s. 1865)
5. syyskuuta – Charles Péguy, ranskalainen runoilija (s. 1873)
25. syyskuuta – Theodore Nicholas Gill, yhdysvaltalainen eläintieteilijä ja kirjastonhoitaja (s. 1837)
26. syyskuuta – August Macke, saksalainen taidemaalari (s. 1887)
29. syyskuuta – Jean Bouin, ranskalainen juoksija (s. 1888) (kaatui Marnen taistelussa)

Lokakuu–joulukuu

9. lokakuuta – Carl Robert Mannerheim, suomalainen kreivi, kartanonomistaja ja liikemies (s. 1835)
10. lokakuuta – Carol I, Romanian kuningas (1881–1914) (s. 1839)
14. lokakuuta – Wilhelm Burjam, suomalainen pankinjohtaja ja kauppaneuvos (s. 1842)
17. lokakuuta – Fredric von Rettig, Suomessa vaikuttanut ruotsalaissyntyinen liikemies (s. 1843)
26. lokakuuta – Guss Mattsson (”Ung-Hans”), suomalainen filosofian tohtori, lehtimies ja kirjailija (Hyvä herrasväki) (s. 1873)
28. lokakuuta – Richard Heuberger, itävaltalainen säveltäjä ja musiikkikriitikko (s. 1850)
3. marraskuuta – Georg Trakl, itävaltalainen runoilija (s. 1887)
5. marraskuuta – August Weismann, saksalainen evoluutiobiologi (s. 1834)
12. marraskuuta – Mordecai Cubitt Cooke, englantilainen kasvi- ja sienitieteilijä (s. 1825)
14. marraskuuta – Frederick Roberts, irlantilais-englantilainen sotamarsalkka (s. 1832)
26. marraskuuta – Guss Mattsson, suomalainen kemisti, lehtimies, pakinoitsija ja kirjailija (s. 1873)
30. marraskuuta – Fernando Pessoa, portugalilainen runoilija ja kirjailija (s. 1888)
2. joulukuuta – Väinö Kataja, suomalainen kirjailija (s. 1867)
7. joulukuuta – Henrik Calonius, suomalainen ratsumestari, Suomen poliisikoiratoiminnan alkuunpanija (s. 1873)
8. joulukuuta – Maximilian von Spee, tanskalaissyntyinen saksalainen amiraali (s. 1861)
10. joulukuuta – Joseph Smith III, yhdysvaltalainen mormonikirkon vaikuttaja, Joseph Smithin poika (s. 1832)
24. joulukuuta – John Muir, skotlantilais-yhdysvaltalainen luonnontutkija, kirjailija ja luonnonsuojelija (s. 1838)
29. joulukuuta – Heinrich Noë, Enrico Noë, saksalais-italialainen pikakirjoittaja ja pikakirjoituksen opettaja (s. 1835)

Nobelin palkinnot

Muuta

Kirjallisuusvuosi 1914

Lähteet

Vuosisatamme kronikka, s. 165-180. Gummerus 1987

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[Kronikka-1] Vuosisatamme kronikka, s. 165-180. Gummerus 1987