Kesäolympialaiset 1912

Viidennet kesäolympialaiset myönnettiin Tukholmalle Berliinissä 28. toukokuuta 1909 järjestetyssä Kansainvälisen olympiakomitean kokouksessa. Valinta oli yksimielinen, sillä kisoja myös havitelleen Berliinin luvattiin järjestää seuraavat, vuoden 1916 kisat.[4]

Kisoja varten perustetun ruotsalaisen olympiakomitean jäsenet valittiin syksyllä 1909. Komitean puheenjohtajaksi valittiin Viktor Balck ja kunniapuheenjohtajaksi kruununprinssi Kustaa Aadolf. Komitean tärkeimmät tehtävät olivat kilpailuohjelman laatiminen, rahoituksen järjestäminen, kilpailupaikkojen rakentaminen, kilpailusääntöjen laatiminen sekä ruotsalaisten urheilijoiden valmistelujen ja harjoittelun järjestäminen.[5]

Kilpailujen ohjelmasta haluttiin tehdä tarkoituksellisesti mahdollisimman yksinkertainen, joten lajeiksi pyrittiin aluksi ottamaan vain lajeja, jotka olivat kaikille sivistysvaltioille tuttuja ja kaikkien yhteiskuntaluokkien mahdollisia harjoittaa. Ruotsalaiset esittelivät Berliinissä keväällä 1909 kisaohjelman luonnoksen KOK:lle. Lajiryhmiä oli neljä, yleisurheilu, paini, voimistelu ja uinti. Näin yksinkertainen ohjelma ei KOK:lle kelvannut, joten uusi ja laajempi ohjelmaluonnos esiteltiin kesäkuussa 1910. Sekin hylättiin liian suppeana, ja vasta vuoden 1911 KOK:n kokouksessa esitelty ohjelma hyväksyttiin. Ohjelman laajeneminen alkuperäisestä uhkasi kisojen taloutta, koska yhä uusia kisapaikkoja jouduttiin rakentamaan, kun kisaohjelmaan oli lisätty tennistä, jalkapalloa, soutua ja monia muita lajeja.[6]

Viralliset kutsut eri maiden olympiakomiteoille tai niiden edustajille Kansainvälisessä olympiakomiteassa lähetettiin 18. marraskuuta 1910. Kutsuja lähetettiin myös urheilujärjestöihin niihin maihin, joilla ei ollut omaa olympiakomiteaa tai edustajaa KOK:ssa.[7]

Kisat rahoitettiin muun muassa erilaisten rahastojen lahjoittamilla varoilla, järjestämällä arvontoja, myymällä lippuja kisatapahtumiin sekä myymällä paikallisille yrityksille yksinoikeuksia.[8]

Tukholmaan jouduttiin rakentamaan uusi stadion olympiakisoja varten. Monille muillekin lajiryhmille jouduttiin rakentamaan uudet kisapaikat, tai olemassaolevia jouduttiin parantamaan.[9]

Saksan joukkue marssimassa kentälle avajaisseremoniassa.

Kisojen avajaiset pidettiin olympiastadionilla lauantaina 6. heinäkuuta 1912. Eri maiden kilpailijat marssivat kentälle, ja sen jälkeen lausuttiin rukoukset ja esitettiin hymni. Puheiden jälkeen Ruotsin kuningas Kustaa V julisti olympiakisat avatuiksi.[10]

Kisoihin osallistui 28 maata. Ensi kertaa samoissa olympiakisoissa oli osallistujamaita kaikista viidestä maanosasta. Osallistuneista 2 407 urheilijasta 2 359 oli miehiä ja 48 naisia.[11]

Tukholmaan saapui lisäksi 487 virallista ulkomaista edustajaa, virkailijaa ja tuomaria sekä 260 ulkomaista lehtimiestä.[12]

Osanottajamaat:

Osallistujamaat

  Osallistui ensimmäistä kertaa.

  Osallistui, aiempia osallistumisia.

  Ei osallistunut.

Suomen suuriruhtinaskunnalla oli Tukholman olympialaisissa oma joukkue, joka kisojen avajaisissa marssi Venäjän joukkueen takana oman Finland-kyltin kanssa sekä myös ajoittain Helsingin ruotsinkielisen naisvoimisteluseuran lippua heiluttaen. Myöhemmin kisojen aikana muodostui käytännöksi, että suomalaiset esiintyivät Venäjän lipun ja sen alle nostetun sinivalkoisen Finland-viirin kanssa.[13]

Martin Kleinin ja Alppo Asikaisen painiottelu kesti yli 11 tuntia.[14]

Kisoissa järjestettiin 102 kilpailutapahtumaa 16 eri lajiryhmässä.[15] Uusia lajeja olympialaisten ohjelmassa olivat nykyaikainen viisiottelu, naisten uinti ja naisten uimahypyt. Tukholman kisoissa käytettiin ensimmäistä kertaa olympiakisoissa automaattisia ajastimia yleisurheilun kenttälajeissa, maalikameraa ja kenttäkuulutuksia. Maantiepyöräilyn reitti oli 320 kilometrin mittainen, koko olympiahistorian pisin missään lajissa.[14]

Tenniskilpailut aloitettiin jo 5. toukokuuta, ja viimeinen kisapäivä oli 22. heinäkuuta.[16]

Ruotsin kuningas Kustaa V (korokkeella) jakamassa palkintoja urheilijoille.

Olympiastadionilla järjestettiin maanantai-iltapäivänä 15. heinäkuuta niin kutsutun olympiaviikon 6.–15. heinäkuuta aikana järjestettyjen kilpailujen palkintojenjaot. Palkintoja olivat jakamassa kuningas ja prinssit. Ennen olympiaviikkoa ja sen jälkeen kilpailtujen lajien palkinnot jaettiin kilpailupaikoilla.[17]

Pääartikkeli: Vuoden 1912 kesäolympialaisten mitalitaulukko

Eniten olympiavoittoja saavuttanut maa vuoden 1912 kesäolympialaisissa oli Yhdysvallat. Eniten olympiavoittoja saavuttaneet urheilijat olivat Suomen Hannes Kolehmainen, Ruotsin Vilhelm Carlberg ja Yhdysvaltain Alfred Lane.[15][18][19]

Vuoden 1912 kesäolympialaisten mitalitaulukko
Sija	Maa	Kultaa	Hopeaa	Pronssia	Yhteensä
1	Yhdysvallat	25	19	19	63
2	Ruotsi	24	24	17	65
3	Iso-Britannia	10	15	16	41
4	Suomi	9	8	9	26
5	Ranska	7	4	3	14
6	Saksa	5	13	7	25
7	Etelä-Afrikka	4	2	0	6
8	Norja	4	1	4	9
9	Kanada	3	2	3	8
9	Unkari	3	2	3	8
11	Italia	3	1	2	6
12	Australaasia	2	2	3	7
13	Belgia	2	1	3	6
14	Tanska	1	6	5	12
15	Kreikka	1	0	1	2
16	Venäjän keisarikunta	0	2	3	5
17	Itävalta	0	2	2	4
18	Alankomaat	0	0	3	3
Yhteensä		103	104	103	310

Lähde: Stockholm 1912 olympic.it. Viitattu 16.1.2016. (englanniksi)

• Bergvall, Erik: The Fifth Olympiad: The Official Report of the Olympic Games of Stockholm 1912. Wahlstrom & Widstrand, 1913.

• YLE Elävä arkisto: Tukholman olympialaiset 1912.^{[vanhentunut linkki]}
• Svenska Filminstitutete - Filmarkivet: OS i Stockholm 1912 (1912) - Spelens högtidliga öppnande.