1901
- Viktoriaaninen aikakausi päättyi Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Viktorian kuolemaan.
Tapahtumia
tammikuu–maaliskuu
- 1. tammikuuta – Ison-Britannian siirtokunnat Uusi Etelä-Wales, Tasmania, Queensland, Victoria, Etelä-Australia ja Länsi-Australia yhdistettiin Australian kansainyhteisöksi. Edmund Bartonista tuli maan ensimmäinen pääministeri.[1]
- 7. tammikuuta – Alfred Pecker vapautettiin vankilasta hänen istuttuaan 18 vuotta kannibalismista.
- 10. tammikuuta – Ensimmäinen öljylöytö Spindletopissa, Teksasin Beaumontissa.
- 14. tammikuuta – Venäläismalliset postimerkit otettiin käyttöön Suomessa.
- 22. tammikuuta – Kuningatar Viktoria kuoli. Edvard VII seurasi äitiään Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaana. Britanniaan julistettiin 6. maaliskuuta asti kestänyt maansuru ja 17. huhtikuuta kestänyt puolisuru. Saksassa julistettiin 14 päivän armeijasuru.
- 31. tammikuuta – Anton Tšehovin Kolme sisarta sai kantaesityksensä Moskovan Taiteilijateatterissa.
- 5. helmikuuta – Britannian ja Yhdysvaltain välillä allekirjoitettiin Hay-Paunfote-sopimus Panaman kanavan puolueettomuudesta. Yhdysvaltain senaatti kieltäytyi vahvistamasta kanavan puolueettomuutta ja Britannia kieltäytyi hyväksymästä Yhdysvaltain esittämiä lisävaatimuksia viitaten vuoden 1850 Clayton-Bulver-sopimukseen. Yhdysvalloissa nousi buurisotaa käyneen Britannian vastainen mieliala.
- 3. maaliskuuta – Britanniassa esitettiin alahuoneelle vakinaisten joukkojen kasvattamista 18 pataljoonalla, miliisiä 100 000–150 000 miehellä ja henkivartijoiden tavoitemääräksi asetettiin 35 000. Armeijan vahvuudeksi tuli uudistuksen jälkeen 680 000 miestä.
- 12. maaliskuuta – Tampereen Työväen Teatteri perustettiin. Sen ensiesitys oli Minna Canthin Anna-Liisa 27. syyskuuta.
- Oripään kunta perustettiin.
huhtikuu–kesäkuu
- 1. huhtikuuta – Britanniassa oli väestönlaskennan mukaan 30 803 436 henkeä ja Irlannissa lisäksi 4 440 000 henkeä.
- 3. toukokuuta – Jacksonvillen tulipalo Floridassa.
- 25. toukokuuta – Alexandre Millerandia ei hyväksytty sosialistikongressiin Ranskassa, koska hän oli ottanut ministerinpaikan porvarillisessa hallituksessa.
- 24. kesäkuuta – 18-vuotiaan espanjalaisen taidemaalari Pablo Picasson ensimmäinen näyttely avattiin Pariisissa. Näyttely sai kriitikoilta hyvät arvostelut, mutta se ei ollut yleisömenestys.
heinäkuu–syyskuu
- 8. heinäkuuta – Ranskassa määrättiin automobiilien nopeusrajoitukseksi 10 km/h kaupungeissa.
- 12. heinäkuuta – Keisari Nikolai II vahvisti uuden Suomen suuriruhtinaskunnan asevelvollisuuslain. Suomen oma armeija lakkautettiin, ja upseereilta ja aliupseereilta vaadittiin venäjän kielen taitoa. Suomen arkkipiispa Gustaf Johansson määräsi papiston olemaan lukematta kutsuntakuulutuksia.
- 19. heinäkuuta – Belgian armeijassa asevelvollisten palvelusaikaa lyhennettiin 22 kuukauteen ja tykistössä 30 kuukauteen.
- 7. syyskuuta – Boksarikapina päättyi Kiinassa rauhansopimukseen. Kiina määrättiin 1,4 miljoonan kultamarkan sotakorvauksiin ja suurvallat saivat tukikohtia sen rannikolta. Lisäksi kiinalaisten oli pystytettävä patsas surmatulle Saksan suurlähettiläs Klemens von Kettelerille.
- 14. syyskuuta – Anarkisti Leon Czolgosz surmasi Yhdysvaltain presidentin William McKinleyn. Hänen seuraajakseen nousi varapresidentti Theodore Roosevelt.
- 15. syyskuuta – Ensimmäinen sortokausi: passiivista vastarintaa johtanut kagaali piti ensimmäisen kokouksensa Träskändan kartanossa Espoossa.
- 30. syyskuuta – Uusi puolen miljoonan suomalaisen allekirjoittama vastalauseadressi luovutettiin Senaatille ja esiteltiin joulukuussa keisarille. Sillä ei kuitenkaan ollut venäläistämissuunnitelmiin vaikutusta.
lokakuu–joulukuu
- 13. lokakuuta – Monilla venäläisillä paikkakunnilla oli armeijan ja nälkäisten kansanjoukkojen välisiä yhteenottoja.
- 3. marraskuuta – Puolankielisessä lehdistössä julkaistiin vaatimuksia kansallis-poliittisesta agitaatiosta. Saksan kieli oli pakollinen puolalaisen Ylä-Sleesian kouluissa ja puolan puhumisesta rankaistiin. Puolalaiset piirittivät kouluja ja ryhtyivät koulunkäyntilakkoihin.
- 27. marraskuuta – Brittiläisen Kolumbian ja Matti Kurikan johtaman Kalevan kansan välillä solmittiin sopimus Malcolm Islandin (Malkosaaren) luovuttamisesta myöhemmin Sointulaksi kutsutun yhteisön asuinpaikaksi.
- 10. joulukuuta – Ensimmäiset Nobel-palkinnot jaettiin.[2]
- 12. joulukuuta – Guglielmo Marconi lähetti ensimmäisen langattoman lennätinsanoman (kolme lyhyttä merkkiä tai s-kirjain) Atlantin yli Englannin Cornwallista Newfoundlandiin.
- 20. joulukuuta – Ensimmäinen sortokausi: ministerivaltiosihteeri Vjatšeslav von Pleve määräsi, että virkamiehiksi oli nimitettävä vain epäpoliittisia ja luotettaviksi arvioituja henkilöitä, mieluiten venäläisiä. Taustalla oli virkamiesten runsas määrä syyskuisen suuren vastalauseadressin allekirjoittajien joukossa.
Syntyneitä
tammikuu–maaliskuu
- 3. tammikuuta – Ngô Đình Diệm, Etelä-Vietnamin ensimmäinen presidentti (1955–1963) (k. 1963)
- 4. tammikuuta – C. L. R. James, brittiläinen filosofi, yhteiskuntateoreetikko, toimittaja ja kirjailija (k. 1989)
- 9. tammikuuta – Bjarne Lyngstad, norjalainen poliitikko (k. 1971)
- 10. tammikuuta – Henning von Tresckow, saksalainen kenraalimajuri ja heinäkuun 20. päivän salaliiton jäsen (k. 1944)
- 14. tammikuuta – Alfred Tarski, puolalainen loogikko, matemaatikko ja filosofi (k. 1983)
- 16. tammikuuta – Fulgencio Batista, Kuuban diktaattori (1933–1944 ja 1952–1959) (k. 1973)
- 22. tammikuuta – Heikki Simojoki, suomalainen hydrologi ja geofysiikan professori (k. 1990)
- 29. tammikuuta – Aune Lindström, suomalainen taidehistorioitsija (k. 1984)
- 1. helmikuuta – Clark Gable, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Tapahtui eräänä yönä) (k. 1960)
- 2. helmikuuta – Jascha Heifetz, liettualais-yhdysvaltalainen viulisti (k. 1987)
- 7. helmikuuta – Heikki H. Herlin, suomalainen vuorineuvos ja teollisuusjohtaja (k. 1989)
- 9. helmikuuta – Brian Donlevy, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1972)
- 14. helmikuuta – Mikael Gam, tanskalainen poliitikko (k. 1982)
- 17. helmikuuta – Milton R. Krasner, yhdysvaltalainen elokuvaaja (k. 1988)
- 19. helmikuuta – Florence Green, brittiläinen viimeinen elossa ollut ensimmäisen maailmansodan veteraani (k. 2012)
- 20. helmikuuta – Muhammad Nagib, Egyptin presidentti (1953–1954) (k. 1984)
- 27. helmikuuta – Marino Marini, italialainen kuvanveistäjä (k. 1980)
- 28. helmikuuta – Rudolf Nilsen, norjalainen runoilija (k. 1929)
- 28. helmikuuta – Linus Pauling, vuoden 1954 Nobelin kemianpalkinnon ja vuoden 1962 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti ja rauhanaktivisti (Kemiallisen sidoksen luonne) (k. 1994)
- 6. maaliskuuta – Mark Donskoi, neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja (k. 1981)
- 7. maaliskuuta – Arvo Korsimo, suomalainen poliitikko ja kanslianeuvos (k. 1969)
- 11. maaliskuuta – Kjell Bondevik, norjalainen poliitikko ja folkloristi (k. 1983)
- 17. maaliskuuta – Alfred Newman, yhdysvaltalainen elokuvasäveltäjä (k. 1970)
- 24. maaliskuuta – Ubbe Ert Iwwerks (”Ub Iwerks”), yhdysvaltalainen animaattori (Mikki Hiiri) (k. 1971)
- 27. maaliskuuta – Carl Barks, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija (Aku Ankka) (k. 2000)
- 27. maaliskuuta – Erich Ollenhauer, saksalainen poliitikko (k. 1963)
- 27. maaliskuuta – Eisaku Satō, vuoden 1974 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Japanin pääministeri (1964–1972) (k. 1975)
- 28. maaliskuuta – Märtha, Norjan kruununprinsessa (k. 1954)
- 29. maaliskuuta – Frans Uuno Salonen (”Uuno Kailas”), suomalainen runoilija (k. 1933)
huhtikuu–kesäkuu
- 1. huhtikuuta – Viljo Kekola, suomalainen kullankaivaja ja maanviljelijä (kuollessaan Suomen vanhin henkilö) (k. 2009)
- 3. huhtikuuta – Allan Ferdinand Relander, suomalainen merenkulkuneuvos, merikapteeni, Turun merenkulkuopiston rehtori ja hallintomies (s. 1990)
- 12. huhtikuuta – Toivo Vähä, suomalaissyntyinen Neuvostoliiton KGB:n rajavartiojoukkojen eversti (k. 1984)
- 13. huhtikuuta – Jacques Lacan, ranskalainen psykiatri ja psykoanalyytikko (k. 1981)
- 13. huhtikuuta – René Pleven, ranskalainen poliitikko ja pääministeri (k. 1993)
- 15. huhtikuuta – Åke Kihlman, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (k. 1968)
- 20. huhtikuuta – Simon Kuznets, vuoden 1971 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (k. 1985)
- 22. huhtikuuta – Torger Enckell, suomalainen taidemaalari ja -graafikko (k. 1991)
- 29. huhtikuuta – Hirohito, Japanin keisari (1926–1989) (k. 1989)
- 1. toukokuuta – Jussi Leskinen, suomalainen maanviljelijä (kuollessaan Suomen vanhin henkilö) (k. 2010)
- 5. toukokuuta – Fritiof Billquist, ruotsalainen näyttelijä (k. 1972)
- 7. toukokuuta – Gary Cooper, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1961)
- 8. toukokuuta – Otto Kaiser, itävaltalainen taitoluistelija ja maailmanmestari (k. 1977)
- 10. toukokuuta – Nils Fontell, suomalainen fyysikko (k. 1980)
- 11. toukokuuta – Sirkka Ruotsalainen, suomalainen toimittaja (Aku Ankka -lehden ensimmäinen päätoimittaja) (k. 1995)
- 14. toukokuuta – Bertel Hintze, suomalainen taidehistorioitsija, Helsingin Taidehallin intendentti (k. 1969)
- 15. toukokuuta – Luis Monti, argentiinalais-italialainen jalkapalloilija (k. 1983)
- 17. toukokuuta – Werner Egk, saksalainen säveltäjä (k. 1983)
- 18. toukokuuta – Vincent du Vigneaud, vuoden 1955 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 1978)
- 19. toukokuuta – Pekka Jokipaltio, suomalainen eversti, Ilmatorjuntarykmentti 1:n komentaja jatkosodan aikana (k. 1977)
- 20. toukokuuta – Max Euwe, alankomaalainen matemaatikko, kirjailija ja shakin maailmanmestari (k. 1981)
- 6. kesäkuuta – Sukarno, ensimmäinen Indonesian presidentti (1945–1967) (k. 1970)
- 8. kesäkuuta – Carl Björkman, ruotsalainen elokuvakriitikko ja kustannuspäällikkö (k. 1961)
- 9. kesäkuuta – Feliciano Perducca, argentiinalainen jalkapalloilija (k. 1976)
- 13. kesäkuuta – Tage Erlander, Ruotsin pääministeri (1946–1969) (k. 1985)
- 16. kesäkuuta – Henri Lefebvre, ranskalainen marxilainen sosiologi ja filosofi (k. 1991)
- 23. kesäkuuta – Pierre Batcheff, venäläis-ranskalainen näyttelijä (k. 1932)
- 30. kesäkuuta – Elsa Rantalainen, suomalainen näyttelijä (k. 1988)
heinäkuu–syyskuu
- 1. heinäkuuta – Yrjö Haltio, suomalainen kirjailija (k. 1975)
- 7. heinäkuuta – Vittorio de Sica, italialainen elokuvaohjaaja (Polkupyörävaras) (k. 1974)
- 15. heinäkuuta – Kerttu Salmi, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (k. 1977)
- 18. heinäkuuta – Lauri Aho, suomalainen ylipormestari ja Helsingin kaupunginjohtaja (k. 1985)
- 28. heinäkuuta – Rudy Vallée, yhdysvaltalainen muusikko ja näyttelijä (k. 1986)
- 31. heinäkuuta – Jean Dubuffet, ranskalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari (k. 1985)
- 3. elokuuta – Stefan Wyszyński, puolalainen katolinen arkkipiispa ja kardinaali (k. 1981)
- 4. elokuuta – Louis Armstrong (”Satchmo”), yhdysvaltalainen jazz-muusikko (k. 1971)
- 8. elokuuta – Ernest Orlando Lawrence, vuoden 1939 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko, syklotronin keksijä (k. 1958)
- 15. elokuuta – Sulho Ranta, suomalainen säveltäjä, musiikkikriitikko ja -kirjailija (k. 1960)
- 20. elokuuta – Salvatore Quasimodo, vuoden 1959 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut italialainen kirjailija (k. 1968)
- 26. elokuuta – Chen Yi, Kiinan marsalkka ja ulkoministeri (k. 1972)
- 30. elokuuta – John Gunther, yhdysvaltalainen toimittaja ja kirjailija (k. 1970)
- 2. syyskuuta – Robert von Essen, venäläis-suomalainen pianisti, säveltäjä ja lauluntekijä (k. 1957)
- 5. syyskuuta – Mario Scelba, Italian pääministeri (1954–1955) (k. 1991)
- 11. syyskuuta – Karin Alice Heikel (”Katri Vala”), suomalainen runoilija (k. 1944)
- 16. syyskuuta – Ugo Frigerio, italialainen kilpakävelijä ja olympiavoittaja (k. 1968)
- 19. syyskuuta – Joe Pasternak, unkarilais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja (k. 1991)
- 22. syyskuuta – Charles Brenton Huggins, vuoden 1966 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut kanadalainen lääketieteen tutkija (k. 1997)
- 23. syyskuuta – Jaroslav Seifert, vuoden 1984 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut tšekkiläinen runoilija, kirjailija ja toimittaja (k. 1986)
- 25. syyskuuta – Robert Bresson, ranskalainen elokuvaohjaaja (k. 1999)
- 26. syyskuuta – George Raft, yhdysvaltalainen näyttelijä ja tanssija (k. 1980)
- 29. syyskuuta – Enrico Fermi, vuoden 1938 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut italialais-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1954)
lokakuu–joulukuu
- 1. lokakuuta – Emil Höglund, suomalainen yritysjohtaja (k. 1973)
- 7. lokakuuta – Viljo Castrén, suomalainen vesirakennuksen professori (k. 1984)
- 10. lokakuuta – Alberto Giacometti, sveitsiläinen kuvanveistäjä ja taidemaalari (k. 1966)
- 20. lokakuuta – Frank Churchill, yhdysvaltalainen elokuvasäveltäjä (k. 1942)
- 21. lokakuuta – Arne Helander, suomalainen arkkitehti (k. 1994)
- 22. lokakuuta – Ville Kolehmainen, suomalainen yritysjohtaja (k. 1965)
- 22. lokakuuta – Arvo Lehesmaa, suomalainen näyttelijä (k. 1973)
- 27. lokakuuta – Luis Brunetto, argentiinalainen kolmiloikkaaja ja olympiamitalisti (k. 1968)
- 28. lokakuuta – Ilmari Turja, suomalainen kirjailija, lehtimies ja professori (k. 1998)
- 3. marraskuuta – Leopold III, belgialaisten kuningas (1934–1951) (k. 1983)
- 3. marraskuuta – André Malraux, ranskalainen kirjailija, seikkailija, poliitikko ja kulttuuriministeri (k. 1976)
- 9. marraskuuta – Mirja Vesanen, suomalainen nuortenkirjailija
- 10. marraskuuta – Penna Tervo, suomalainen pankinjohtaja, SDP:n kansanedustaja ja ministeri (k. 1956)
- 17. marraskuuta – Walter Hallstein, saksalainen poliitikko ja professori, ensimmäinen Euroopan komission puheenjohtaja (k. 1982)
- 18. marraskuuta – George Gallup, yhdysvaltalainen tilastotieteilijä (mielipidetiedusteluiden kehittäjä) (k. 1984)
- 22. marraskuuta – Joaquín Rodrigo, espanjalainen säveltäjä (k. 1999)
- 25. marraskuuta – Fernando Tambroni, italialainen poliitikko ja pääministeri (1960) (k. 1963)
- 28. marraskuuta – Glory Leppänen, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 1979)
- 3. joulukuuta – Marja Lahti, suomalainen maalaisliittolainen poliitikko ja ministeri (k. 1967)
- 5. joulukuuta – Walter Elias Disney (”Walt Disney”), yhdysvaltalainen animaattori, sarjakuvapiirtäjä ja elokuvaohjaaja (k. 1966)
- 5. joulukuuta – Werner Heisenberg, vuoden 1932 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (kvanttimekaniikan kehittäjä) (k. 1976)
- 14. joulukuuta – Paul I, Kreikan kuningas (1947–1964) (k. 1964)
- 16. joulukuuta – Margaret Mead, yhdysvaltalainen antropologi (k. 1978)
- 23. joulukuuta – Aune Antti, suomalainen laulaja (k. 1983)
- 25. joulukuuta – Milada Horáková, tšekkoslovakialainen poliitikko ja toisen maailmansodan aikaisen vastarintaliikkeen jäsen (k. 1950)
- 27. joulukuuta – Maria Magdalena Sieber (”Marlene Dietrich”), saksalainen näyttelijätär (Sininen enkeli) (k. 1992)
- 28. joulukuuta – Einari Junttila, suomalainen taidemaalari (k. 1975)
- 31. joulukuuta – Karl-August Fagerholm, Suomen pääministeri ja Eduskunnan puhemies, valtioneuvos (k. 1984)
Kuolleita
- Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1901 kuolleista henkilöistä
Nobelin palkinnot
Muuta
Lähteet
- Edmund Barton – our first prime minister National Library of Australia. Arkistoitu 21.2.2010. Viitattu 29.7.2010. (englanniksi)
- The Occasion of the First Award The Nobel Peace Prize 1901
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.