12-kielinen kitara

12-kielinen kitara on 6-kielisestä kitarasta kehittynyt soitin, jossa on 6 kieliparia. Soittimen alkuperä on hieman epäselvä. Ensimmäisen teorian mukaan soittimen kehittivät Yhdysvalloissa asuvat italialaiset soitinrakentajat, ja toisen mukaan soitin on kulkeutunut Meksikon kautta Yhdysvaltoihin. Molempien maiden musiikissa on pitkät parikielisten instrumenttien perinteet (vrt. mandoliini)[1]

Tyypillinen 12-kielinen kitara.
12-kielisen kitaran kielet.

Rakenne

Perusviritys on eE-aA-dD-gG-HH-EE, eli edestäpäin katsottuna kieliparin vasemmanpuoleiset tenorikielet viritetään oktaavia ylemmäs ja bassokielet unisonoon. 12-kielisiä valmistetaan sekä akustisina, että sähköisinä. Ulkoiselta rakenteeltaan 12-kielinen poikkeaa 6-kielisestä lavan ja tallan osalta. Tukirimoituksen ja kaulan osalta rakenteita joudutaan vahvistamaan johtuen parikielten suuremmasta vedosta. Monet soittajat kompensoivat matalammilla virityksillä kitaran kaulaan, ja akustisessa kitaran kanteen, kohdistuvaa rasitusta.

Käyttö

Pohjoisamerikkalaista folkmusiikkia lukuun ottamatta 12-kielinen kitara ei yleensä esiinny missään tyylilajissa ensisijaisena soittimena. Kuitenkin monet valtavirrankin yhtyeet ovat käyttäneet levyillään 12-kielisen helisevää ominaisääntä hyväkseen (esim. Eagles, Led Zeppelin, Mikko Alatalo)

Tunnettuja soittajia ja kappaleita

Lähteet
  1. Origin on species in frets.com (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Brian Jones's guitars, vox, teardrop www.angelfire.com. Viitattu 25.1.2019.
  3. Damian Fanelli 2017-04-17T20:21:56Z Gear: The Beatles' Secret Weapon: George Harrison’s 1963 Rickenbacker 360/12 guitarworld. Viitattu 25.1.2019. (englanniksi)
  4. Monkees Instruments & Gear The Monkees Live Almanac. Viitattu 25.1.2019. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.