Sata

Luvun nimi on peräisin arjalaiskielistä (esimerkiksi sanskritin śatam, avestan satəm), joista sen kantamuotoja on lainattu ehkä useampaankin kertaan suomensukuisiin kieliin jo tuhansia vuosia sitten. Sanana sata on mielenkiintoinen, koska indoeurooppalaiset kielet jaetaan ns. satem- ja centum-kieliin sen mukaan perustuuko sataa tarkoittava sana latinan sanaan centum vai avestan sanaan satəm. Nämä ryhmät ovat muodostuneet alkuperäisen *ḱ-konsonantin muututtua velaariksi tai sibilantiksi. Suomen sata-sanalle sukua ovat mm. romanian sută ja slaavilaisten kielten sto.

SI-järjestelmässä lukua 100 vastaa kerrannaisetuliite hehto (h) ja yhtä sadasosaa etuliite sentti (c). Hehto- tai heht-alkuisista yksiköistä ovat kuitenkin yleisesti käytössä vain hehtaari, hehtolitra ja hehtopascal. Monet rahayksiköt jakautuvat sataan pienempään yksikköön – esimerkiksi eurossa samoin kuin dollarissa on sata senttiä, Englannin punnassa on sata penniä (engl. penny, vuodesta 1971). Myös Suomen markassa oli sata penniä.

• 100 on yhdistetty, runsas ja puolitäydellinen luku.
• 100 on neliöluku: ${\displaystyle 10^{2}}$.
• 100 on neljän ensimmäisen kuutioluvun summa: ${\displaystyle 1^{3}+2^{3}+3^{3}+4^{3}}$.[1]
• 100 on yhdeksän ensimmäisen alkuluvun summa: ${\displaystyle 2+3+5+7+11+13+17+19+23}$.[2]
• 100 voidaan muodostaa kahden neliöluvun summana: ${\displaystyle 8^{2}+6^{2}}$.[3]
• 100 voidaan muodostaa kahden peräkkäisen alkuluvun summana: ${\displaystyle 47+53}$.[4]
• 100 on kahden Pythagoraan kolmikon hypotenuusa: ${\displaystyle 100^{2}=96^{2}+28^{2}=80^{2}+60^{2}}$.[5]
• 100 on Leylandin luku: ${\displaystyle 2^{6}+6^{2}}$.[6]
• 100 ensimmäisen alkuluvun summa (24 133) on alkuluku.[7][2]
• 100 on palindromi kolmijärjestelmässä: ${\displaystyle 10201_{3}}$.[8]
• 100 on onnellinen luku kymmenjärjestelmässä.

• Jaksollisessa järjestelmässä 100 on fermiumin järjestysluku.
• Rutenium-100 on ruteniumin vakaa isotooppi.
• Veden kiehumispiste on noin 100 celsius-astetta.
• 100 kilometrin korkeudella merenpinnan tasosta on Kármánin raja, jota pidetään usein Maan ilmakehän ja avaruuden rajana.

• Seututie 100 eli Hakamäentie kulkee Helsingissä.