1,2-dikloorietaani
1,2-dikloorietaani, josta käytetään myös nimiä etyleenidikloridi, 1,2-etyleenidikloridi, dikloorietaani (C2H4Cl2) on orgaaninen liuotin, joka normaaliolosuhteissa on olomuodoltaan väritön, jähmeä neste, jolla on tunnusomainen haju. 1,2-dikloorietaani muuttuu tummaksi ilman, kosteuden ja valon vaikutuksesta. 1,2-dikloorietaanin rakennekaava on ClCH2CH2Cl, moolimassa 98,96 g/mol, sulamispiste –37,5 °C, kiehumispiste 83,5 °C, suhteellinen tiheys 1,235 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), liukoisuus veteen (20 °C) 0,87 g/100 ml, leimahduspiste 13 °C c.c., itsesyttymislämpötila 413 °C ja CAS-numero 107-06-2.
| 1,2-dikloorietaani | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| Ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | C2H4Cl2 |
| Ulkomuoto | Neste |
| Tiheys | 1,235 g/cm g/cm³ |
| Sulamispiste | –37,5 °C (236 K) |
| Kiehumispiste | 83,5 °C (357 K) |
| Liukoisuus | veteen 0,87 g/100 ml (20 °C) |
1,2-dikloorietaanin pääkäyttökohde on muoviteollisuudessa vinyylikloridin (CH2=CH-Cl) valmistus, mutta sitä käytetään myös lähtöaineena synteettisen tauriinin teollisessa valmistuksessa. 1,2-dikloorietaania on käytetty myös lisäaineena lyijy-yhdisteitä sisältävissä bensiineissä.
1,2-dikloorietaani on Suomessa luokiteltu työministeriön päätöksellä syöpävaaralliseksi aineeksi.
Muita kloorietaaneja
Aiheesta muualla
- 1,2-dikloorietaanin kansainvälinen kemikaalikortti
- Kemian työsuojeluneuvottelukunta (KETSU): 1,2-dikloorietaani
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): 1,2-Dichloroethane (englanniksi)
- Inchem: 1,2-Dichloroethane CAS N°: 107-06-2 (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf) (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): 1,2-Dichloroethane (englanniksi)