Viivamerkit

Viivamerkkejä käytetään kielessä ja kirjoituksessa moneen tarkoitukseen. Viivatyyppejä ovat:

 NimiMuut nimet Käyttötarkoitukset
-yhdysmerkki
  • tavuviiva
  • yhdysviiva
  • väliviiva
  1. yhdyssanan osien erottaminen[1]
  2. tavujen rajan osoittaminen[1]
  3. puuttuvan sananosan osoittaminen[1]
  4. venytetyn tai änkytetyn puheen osoittaminen[1]
  5. ajatusviivana[1]
–   —ajatusviiva
  • repliikkiviiva eli vuorosanaviiva
  • luetelmaviiva eli ns. ranskalainen viiva
  • ellipsiviiva
  1. virkkeiden, niiden irrallisten lisäysten tai nimien erottaminen[2]
  2. uuteen asiaan siirtymisen osoittaminen[2]
  3. rajakohtamerkintänä[2]
  4. puuttuvan tekstinosan tai rahamäärän osoittaminen[2]
  5. repliikin osoittaminen[2]
  6. luettelon jaksojen erottaminen[2]
  7. miinusmerkkinä[2]
−miinusmerkki
  1. luvun negatiivisuuden osoittaminen[3]
  2. vähennyslasku
  3. joukkoerotus

- – — −

Välimerkit

piste.
pilkku,
kaksoispiste:
puolipiste;
kysymysmerkki?
huutomerkki!
heittomerkki’
lainausmerkit” ”, » », ’ ’
viivamerkit-, –, —, −
sulkeet( ), [ ], { }, ⟨ ⟩
kolme pistettä…
vinoviiva/
kenoviiva\
välilyönti 

Typografiassa viivoja on neljää kokoa: ”-” eli yhdysmerkki, ”–” eli n-ajatusviiva (en dash), ”—” eli m-ajatusviiva (em dash) sekä ”−” eli miinusmerkki. Nimet n-ajatusviiva ja m-ajatusviiva johtuvat siitä, että viivat ovat joskus vastanneet vastaavan ison kirjaimen leveyttä. Miinusmerkki on hiukan paksumpi kuin muut viivamerkit.

Viivamerkit suomen kielessä

Yhdysmerkkiä käytetään yhdysnimissä silloin kun sanan jälkimmäinen yhdysosa alkaa samalla vokaalilla johon edellinen päättyy, ja silloin kun yhdyssanan toinen puolisko on erisnimi tai lyhenne, esim. Maija-Liisa ja SM-kilpailu. Jos yhdysilmauksen määriteosa on sanaliitto, jätetään yhdysmerkin edelle sanaväli: Tuntematon sotilas -elokuva. Tätä merkintätapaa kutsutaan nimellä välike. Jos määriteosa koostuu useasta osasta mutta ne kirjoitetaan yhteen, ei sanaväliä merkitä: Pohjois-Karjala-projekti. Yhdysmerkillä osoitetaan myös yhdyssanan perus- tai määriteosan toistuminen: posti- ja telelaitos, syntymäaika ja -paikka. Aiemmin suomen kielessä yhdysmerkkiä käytettiin nykyistä useammin.[4]

Tavuviiva merkitään rivin loppuun jaettaessa sana tavurajalta. Tavuviivana käytetään yhdysmerkkiä. Jotkin automaattisesti tavuttavat ohjelmat käyttävät omaa merkkiään, jotta automaattinen tavutus voidaan havaita tekstistä ja tarvittaessa poistaa. Tietokonejärjestelmissä automaattinen tavuviiva on Unicode-merkki U+00AD SOFT HYPHEN.

Ajatusviiva merkitään tekstiin, kun ajatus katkeaa – ja siirrytään aivan toiseen aiheeseen. Ajatusviivaa voidaan myös käyttää – sulkeiden tavoin – tekstin irtonaisen kohdan ympärillä (ns. parenteettinen ajatusviiva).

Ajatusviivaa eli vuorosanaviivaa käytetään myös repliikkiviivana ja ranskalaisena viivana eli luetelmaviivana kirjoitettaessa repliikkejä ja listoja.

– Tuletko mukaan? kysyi Matti.
– Hyvä on, Maija vastasi, – vaikka mieluummin jäisin kotiin.
Vaihtoehtoisesti lainausmerkein:
”Tuletko mukaan?” kysyi Matti.
”Hyvä on”, Maija vastasi, ”vaikka mieluummin jäisin kotiin.”

Ajatusviivaa käytetään lyhentämisen merkkinä (–kele!) ja kahta ajatusviivaa osoittamassa, että sitaatista on jätetty jotakin pois: ”Matti osti – – ainoastaan ruokaa.”

Ajatusviivalla erotetaan ääripäät: sivut 10–12, Helsingin–Hämeenlinnan rautatie, Suomi–Venäjä-jääkiekkomaaottelu. Viiva kirjoitetaan ilman välilyöntejä, jos rajailmauksiin ei sisälly sanavälejä (12.4.1985–31.12.1999); muutoin ajatusviivan kummallekin puolelle tulee sanavälit (Helsinki – New York -lento). Negatiivisissa luvuissa voidaan ajatusviivan tilalla käyttää kolmea pistettä: −5…−2 °C. Ajatusviivan tilalla voidaan myös tarvittaessa käyttää yhdysmerkkiä, jonka kummallakin puolella on välilyönti: sivut 10 - 12.

Miinusmerkillä merkitään negatiivista lukua ja vähennyslaskua: −3, 3 − 2 = 1. Tietotekniikassa Unicode sisältää erityisen miinusmerkin – U+2212 MINUS SIGN –, mutta yleensä käytetään n-ajatusviivaa tai sen puuttuessa tavanomaista ASCII-merkkiä U+002D HYPHEN-MINUS.

Uudistetussa SFS 4175 -standardissa ”Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen” suositellaan suomenkielisessä tekstissä käytettäväksi lyhyttä n-ajatusviivaa; aiemmin lyhyt ja pitkä ajatusviiva esitettiin samanarvoisiksi.[5] Myös Euroopan unionin käännöspalvelu suosittelee käytettäväksi yksinomaan n-ajatusviivaa.

Viivamerkit muissa kielissä

Amerikanenglannissa lauseidenvälisenä ajatusviivana on m-ajatusviiva, johon sanat kirjoitetaan kiinni. Brittienglannissa ajatusviiva on yleensä lyhyempi ja irrallaan. Ellei pitkää ajatusviivaa ole käytettävissä, amerikanenglannissa käytetään mieluummin kahta yhdysmerkkiä kuin yhdysmerkkiä, jonka ympärillä on sanavälit.lähde?

Italiassa tavuviiva voi olla myös perusviivalla (_) tai jopa viimeisen kirjaimen alla.

Viivat tietokoneella

Tietokoneissa viivat koodataan seuraavasti:

ASCII-koodi Unicode HTML merkki huomautus
0x2D U+002D - - ASCII:n tavuviiva-miinusmerkki (hyphen-minus)
0xAD U+00AD ­­ tai ­ (‐) Sama kuin U+2010, mutta näkyy tulostetussa tekstissä ja verkkosivulla vain, jos mahdollinen tavutuskohta on rivin lopussa. ISO 8859 -merkistöjen pehmeä tavuviiva, HTML-kielessä tavutusvihje (ei näy).
U+2013 – – Unicoden n-ajatusviiva
U+2014 — — Unicoden m-ajatusviiva
U+2010 ‐ tai ‐ tai ‐ ‐ Unicoden yhdysmerkki (hyphen)
U+2011 ‑ ‑ Unicoden sitova yhdysmerkki (non-breaking hyphen), sama kuin U+2010, mutta sen jälkeen sanan katkaisu ei ole sallittu.
U+2012 ‒ ‒ Unicoden numeroviiva (figure dash) on samanlevyinen kuin numerot ja on tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi puhelinnumeroissa. 555‒6578
U+2015 ― ― Unicoden ”horizontal bar” -merkki, tarkoitettu lainatun tekstin erottamiseen englannissa
U+2212 − − Unicoden miinusmerkki (minus)

Lähteet

Viitteet
  1. Yhdysmerkki - - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 3.12.2021.
  2. Ajatusviiva – ja — - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 3.12.2021.
  3. Luettelo matemaattisista merkeistä (miinusmerkki)
  4. https://jkorpela.fi/orto.html#yhdysm
  5. Numeroiden ja merkkien standardi tietokoneaikaan. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Arkistoitu 17.10.2008. Viitattu 8.9.2020.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.